Aurinkokeräin maksaa omakotitalon käyttövedelle asennettuna 4 000–8 000 € ja tuottaa Motivan mukaan noin 400 kWh lämpöä keräinneliöltä vuodessa. Aurinkopaneelit (8 kWp, 9 800–13 500 €) tuottavat sähköä, jonka ylijäämän voi ohjata varaajaan 200–500 € maksavalla ohjauksella. Vertailimme kolme tapaa lämmittää käyttövesi auringolla: aurinkokeräin ja varaaja, aurinkopaneelit ja ylijäämäohjaus sekä aurinkopaneelit ja käyttövesilämpöpumppu. Ratkaiseva mittari ei ole myyjän lupaama 80 %:n hyötysuhde vaan lämpimän veden hinta sentteinä kilowattitunnilta.
Aurinkokeräin vai aurinkopaneeli 2026 – kumpi kannattaa käyttövedelle?
Aurinkokeräin tuottaa lämpöä 80 %:n hyötysuhteella, mutta paneelisähkö joustaa. Vertailimme kolme tapaa lämmittää käyttövesi auringolla: hinnat, tuotot ja lämmön hinta snt/kWh omakotitalossa ja mökillä.
- Vertailtavat: 1) aurinkokeräin + varaaja, 2) aurinkopaneelit + sähkövaraajan ylijäämäohjaus, 3) aurinkopaneelit + käyttövesilämpöpumppu.
- Kriteerit ja painot: lämmön hinta 25 vuoden elinkaarella (35 %), joustavuus ja ylijäämän arvo (25 %), huolto ja käyttövarmuus (15 %), vuosipeitto eli kuinka suuren osan vuodesta järjestelmä kattaa (15 %), asennus ja kotitalousvähennys (10 %).
- Pois jätetty: PVT-hybridipaneelit (saatavuus Suomessa marginaalinen), uima-altaan lämmitys ja akulliset off-grid-järjestelmät, jotka käsittelimme off-grid-mökkioppaassa.
- Lähteet: Motiva (aurinkolämpö ja käyttöveden lämmitys, päivitetty 2026), Verohallinto, PVGIS, Energiateollisuus ry:n hintatilastot, valmistajien ja verkkokauppojen hinnat heinäkuulta 2026.
Vertailun metodologia ja kriteerit
Neljän hengen talous käyttää lämpimään käyttöveteen 3 200–4 800 kWh vuodessa, eli 800–1 200 kWh henkilöä kohti (Motiva, päivitetty 8.5.2026). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa tämä on noin viidennes koko sähkönkulutuksesta. Laskelmissamme käytämme 4 000 kWh:n vuositarvetta ja 200–300 litran varaajaa, jonka lämpötila pidetään legionellan takia vähintään 55 °C:ssa.
Vertailun tärkein kriteeri on lämmön kokonaishinta: investointi, huolto ja menetetyt myyntitulot jaettuna tuotetuilla kilowattitunneilla 25 vuoden aikana. Laskemme vain käyttökelpoisen lämmön, emme nimellistuottoa: kesäkuun ylituotanto, joka valuu täydestä varaajasta hukkaan, ei säästä euroakaan. Vuosipeitto puolestaan kertoo, kuinka suuren osan vuoden lämpimästä vedestä järjestelmä oikeasti kattaa, sillä jokainen kattamaton kilowattitunti lämpiää ostosähköllä. Toiseksi tärkein on joustavuus. Keräin tuottaa vain lämpöä, jonka ainoa käyttökohde on varaaja. Paneelit tuottavat sähköä, joka käy varaajan lisäksi kodinkoneisiin, autoon ja myyntiin verkkoon. Hintavertailun pohjana on spot-sopimus: tammi–kesäkuun 2026 keskihinta oli 8,58 snt/kWh ja kesäkuun 5,69 snt/kWh (sis. alv, spottihinta.fi). Siirtomaksun kulutusosa ja sähkövero lisäävät itse käytetyn sähkön arvoon noin 7 snt/kWh.
Vertailutaulukko: kolme reittiä aurinkolämpimään veteen
| Ominaisuus | Aurinkokeräin + varaaja | Paneelit + ylijäämäohjaus | Paneelit + käyttövesilämpöpumppu |
|---|---|---|---|
| Hinta asennettuna 2026 | 4 000–8 000 € | 9 800–13 500 € (8 kWp) + ohjaus 200–500 € | 9 800–13 500 € + pumppu 2 500–4 500 € |
| Tuotto vuodessa | n. 400 kWh lämpöä / m² (Motiva) | n. 7 400 kWh sähköä (Helsinki, PVGIS) | sama + lämpökerroin COP n. 3 |
| Kattaa käyttöveden tarpeesta | n. 50 % (maalis–syyskuu) | n. 50–60 % (kesäpainotteinen) | lähes 100 % ympäri vuoden |
| Muu hyöty kuin lämmin vesi | ei ole | koko talon sähkö + myynti verkkoon | koko talon sähkö + varaaja uusiutuu |
| Huolto | glykolin tarkistus 2 v välein, vaihto n. 2 kertaa / 30 v | käytännössä huoltovapaa | suodattimen puhdistus, kompressori kuluva osa |
| Elinkaari | n. 30 v (Motiva) | paneelit 25–30 v, invertteri 10–15 v | pumppu 12–15 v |
| Lämmön hinta (laskelmamme) | n. 10 snt/kWh | n. 5–6 snt/kWh | n. 8 snt/kWh |
Miksi "80 % vastaan 20 %" johtaa harhaan
Keräinmyyjien vakioargumentti kuuluu näin: "Aurinkokeräinten hyötysuhde on noin 80 %, kun taas aurinkopaneeleiden hyötysuhde jää alle 20 %:iin", joten paneeleita tarvitaan nelinkertainen pinta-ala (Ekolämmöx, heinäkuu 2026). Luvut pitävät paikkansa. Johtopäätös ei.
Mitä hyötysuhde oikeasti mittaa
Hyötysuhde kertoo, kuinka suuren osan auringon säteilystä laite muuttaa energiaksi neliömetriä kohti. Se ei kerro, mitä energialla voi tehdä eikä mitä se maksaa. Keräimen 80 % on lämpöä, joka kelpaa vain varaajaan. Kesäkuussa varaaja on täynnä jo puolilta päivin, ja loppu lämpö menee hukkaan. Paneelin 20 % on sähköä, joka käy jokaiseen kodin kuormaan ja jonka ylijäämän voi myydä verkkoon.
Ero kaventuu vielä laskennallisesti: kun paneelisähköllä pyörittää käyttövesilämpöpumppua, jonka lämpökerroin on kolme, yksi paneelineliö tuottaa lämpöä noin 60 %:n hyötysuhteella (20 % × COP 3). Katolla tilaa on useimmiten riittävästi, joten pinta-alan tehokkuus ratkaisee harvoin mitään. Ratkaisevaa on, paljonko lämmin vesi maksaa ja mitä järjestelmä tekee silloin, kun vesi on jo lämmintä.
Aurinkokeräin ja varaaja
Aurinkokeräin kierrättää vesi-glykoliseosta keräimen ja varaajan lämmönvaihtimen välillä. Keräintyyppejä on kaksi: tasokeräin on edullisempi ja kestävämpi rakenne, tyhjiöputkikeräin tuottaa neliöltä enemmän etenkin keväällä ja syksyllä, kun ulkoilma on viileää. Käyttövedelle mitoitetaan Motivan mukaan 4–8 m² keräimiä ja 75–100 litraa varaajaa henkilöä kohti. Laitepaketit maksavat 2 500–6 200 € (esimerkiksi Jäspi Solar 3 PAK 4 138 € ja 5 PAK 6 122 €, heinäkuun 2026 verkkokauppahinnat), ja asennettuna kokonaisuus asettuu useimmiten 4 000–8 000 euroon.
Vahvuudet
Tekniikka on yksinkertaista ja pitkäikäistä: Motiva arvioi keräimen käyttöiäksi noin 30 vuotta, ja kiertopumppu kestää tyypillisesti koko elinkaaren. Aurinkoisena päivänä keräin tuottaa 2–3 kWh lämpöä neliöltä, eli 6 m²:n järjestelmä lämmittää 300 litran varaajan lähes yksin. Keräin toimii ilman sähköliittymän muutoksia, eikä verkkoyhtiölle tarvita ilmoitusta.
Heikkoudet
Tuotanto osuu maaliskuun ja syyskuun väliin, talvella keräin ei tuota käytännössä mitään. Vuositasolla 5–8 m² kattaa noin puolet käyttöveden energiasta, joten varajärjestelmää tarvitaan aina. Lämpöä ei voi myydä eikä siirtää muihin kuormiin, ja kesän ylituotanto valuu hukkaan. Vanha varaaja kelpaa harvoin sellaisenaan: tarvitset aurinkokierukalla varustetun varaajan tai erillisen esilämmityssäiliön, mikä nostaa hintaa. Glykoliseos on tarkistettava kahden vuoden välein ja vaihdettava noin kahdesti elinkaaren aikana; huoltokulut ovat Motivan mukaan 5–10 % investoinnista.
Hinta ja kenelle sopii
Laskelmassamme 6 m²:n keräinjärjestelmä maksaa asennettuna noin 6 000 €, josta kotitalousvähennys leikkaa työn osuudesta noin 700 €. Lämmön hinnaksi muodostuu noin 10 snt/kWh, mikä alittaa ostosähkön selvästi. Suunta on sama riippumattomassa aineistossa: Aalto-yliopiston Finsolar-hanke laski aurinkolämmön omakustannehinnaksi pienissä järjestelmissä 46–92 €/MWh eli 4,6–9,2 snt/kWh ilman arvonlisäveroa, tosin vuosien 2014–2015 hintatasolla. Keräin sopii parhaiten taloon, jossa on jo aurinkokierukalla varustettu hybridivaraaja esimerkiksi puu- tai öljylämmityksen jäljiltä, sekä off-grid-kohteisiin, joissa sähköstä on pulaa.
Aurinkopaneelit ja varaajan ylijäämäohjaus
Tavallinen 8 kWp:n paneelijärjestelmä maksaa avaimet käteen 9 800–13 500 € (asentajien listahinnat Q2/2026) ja tuottaa Helsingin korkeudella noin 7 400 kWh sähköä vuodessa (PVGIS, 920 kWh/kWp). Kesäpäivinä yli puolet tuotannosta on ylijäämää. Ylijäämäohjaus mittaa liittymän virtaa ja kytkee varaajan vastuksen päälle vain, kun sähköä riittää yli oman kulutuksen: releratkaisu maksaa asennettuna 200–500 €, ja monessa invertterissä vastaava toiminto on valmiina. Paneelien suuntaus vaikuttaa ohjauksen hyötyyn: itä-länsi-asennus levittää tuotannon aamusta iltaan, jolloin varaaja lämpiää tasaisemmin ja pienempi vastusteho riittää. Kävimme ohjaustavat läpi aurinkoylijäämän kuormanohjauksen vertailussa.
Vahvuudet
Joustavuus ratkaisee vertailun tämän reitin eduksi: sama investointi leikkaa koko talon sähkölaskua, lämmittää veden ja lataa auton. Itse käytetty aurinkosähkö on nyt arvokkaampaa kuin koskaan: kesäkuun 2026 spot-keskihinta 5,69 snt/kWh oli 2,4-kertainen edelliskesään verrattuna, ja omassa käytössä säästät lisäksi siirtomaksun kulutusosan ja sähköveron 2,83 snt/kWh (sis. alv). Ylijäämän ohjaus varaajaan noin kaksinkertaistaa kilowattitunnin arvon myyntiin verrattuna, koska verkkoon myydessä saat vain spot-hinnan ilman arvonlisäveroa. Järjestelmä on käytännössä huoltovapaa.
Heikkoudet
Talvella ylijäämää ei ole, joten marras–helmikuussa vesi lämpiää ostosähköllä. Vastuslämmitys ei hyödynnä lämpökerrointa, eli jokainen kilowattitunti lämpöä vaatii kilowattitunnin sähköä. Paneeliasennus vaatii sähkötöitä: kytkennät ja ohjausreleen asentaa Tukes-rekisteröity sähköurakoitsija, joka tekee myös maksuttoman pientuotantoilmoituksen verkkoyhtiölle (käsittely 1–3 työpäivää). Pelkän käyttöveden takia 8 kWp:n järjestelmää ei kannata ostaa, vaan investointi perustellaan koko talon sähkölaskulla, katso aurinkopaneelien hintaopas 2026.
Hinta ja kenelle sopii
Jos paneelit ovat jo katolla tai hankinnassa, lämpimän veden marginaalikustannus on vain ohjauslaitteen 200–500 € ja menetetty myyntitulo, noin 4–5 snt/kWh. Lämmön hinnaksi tulee noin 5–6 snt/kWh, halvin vertailun kolmesta reitistä. Tämä on oikea valinta jokaiselle verkkosähköiselle omakotitalolle, jonka katolle paneelit ylipäätään sopivat.
Aurinkopaneelit ja käyttövesilämpöpumppu
Käyttövesilämpöpumppu on varaajan ja pienen ilma-vesilämpöpumpun yhdistelmä: se imee lämmön sisäilmasta tai poistoilmasta ja siirtää sen veteen. Esimerkiksi Ariston Nuos Plus 250 -mallin lämpökerroin on standardimittauksessa 3,14 (EN 16147, topten.eu), eli yksi kilowattitunti sähköä tuottaa yli kolme kilowattituntia lämpöä. Laitteet maksavat 1 500–3 000 € ja asennettuna kokonaisuus 2 500–4 500 €.
Vahvuudet
Lämpökerroin toimii ympäri vuoden, myös silloin kun paneelit eivät tuota. Neljän hengen talouden 4 000 kWh:n lämmöntarve hoituu noin 1 300 kWh:lla sähköä, josta kesäpuolisko tulee paneeleiden ylijäämästä. Samalla vanha varaaja uusiutuu, mikä on järkevin ajankohta koko hankinnalle. Kotitalousvähennys koskee myös tämän laitteen asennustyötä.
Heikkoudet
Kompressori on kuluva osa, ja laitteen elinkaari on 12–15 vuotta, selvästi keräintä lyhyempi. Sijoitus vaatii noin 20 m³:n huonetilan tai poistoilmakanavoinnin, kondenssivesiviemärin ja vähintään +5 °C:n lämpötilan. Noin 50 dB:n käyntiääni ohjaa laitteen tekniseen tilaan, ei makuuhuoneen viereen. Valmistajien esitteissä vilahtelevat jopa yli neljän lämpökertoimet ovat markkinointilukuja; standardimitattu taso on 2,5–3,5.
Hinta ja kenelle sopii
Lämmön hinnaksi laskimme noin 8 snt/kWh, kun laitepoisto ja sähkön hinta jaetaan tuotetulle lämmölle. Tämä on paras valinta, kun varaaja on joka tapauksessa uusittava tai kun käyttöveden kulutus on suuri, esimerkiksi yli neljän hengen taloudessa tai suihkupainotteisessa arjessa.
Laskuesimerkit: omakotitalo ja mökki
Omakotitalo Helsingissä, neljä henkeä
Perhe kuluttaa lämpimään veteen 4 000 kWh vuodessa, mikä vastaa Motivan normituskaavalla noin 69 m³ lämmintä vettä (58 kWh/m³). Ostosähköllä vastuksen kautta lämmitys maksaa spot-sopimuksella noin 560 €/v, kun sähkön kokonaishinta on 14 snt/kWh (spot 8,58 snt + siirto ja sähkövero noin 7 snt, tammi–kesäkuun 2026 tasolla, ilman kiinteitä perusmaksuja). Taulukon säästöt on laskettu tätä vertailutasoa vasten, ja PV-rivillä säästö tarkoittaa ylijäämän ohjauksen tuomaa lisäarvoa verkkoon myyntiin verrattuna.
| Reitti | Investointi käyttöveden osalta | Aurinkolämpöä veteen / v | Säästö / v | Lämmön hinta |
|---|---|---|---|---|
| Keräin 6 m² + varaajakytkentä | n. 6 000 € (vähennyksen jälkeen n. 5 300 €) | n. 2 000 kWh käyttökelpoista | n. 280 € | n. 10 snt/kWh |
| 8 kWp paneelit + ylijäämäohjaus | ohjaus n. 300 € (paneelit hankitaan koko talon sähköä varten) | n. 2 000–2 500 kWh | n. 160–200 € myyntiin verrattuna | n. 5–6 snt/kWh |
| 8 kWp paneelit + käyttövesilämpöpumppu | pumppu asennettuna n. 3 500 € (vähennyksen jälkeen n. 3 200 €) | koko 4 000 kWh, sähköä kuluu n. 1 300 kWh | n. 380–430 € | n. 8 snt/kWh |
Ylijäämän myynnistä ei jää käytännössä veroa maksettavaksi: Verohallinto sallii 25 %:n menojäännöspoiston laitteista, joten pientuottajan verotettava tulo painuu nollaan ensimmäisiksi vuosiksi. Laskimme tämän auki pientuotannon verotusartikkelissa ja Verohallinnon sähkön pientuotannon ohjeen pohjalta.
Kotitalousvähennys pehmentää kaikkia kolmea reittiä: vähennys on 2026 asennustyön osuudesta 40 %, enintään 2 100 € henkilöltä, omavastuu 150 €. Verohallinto tiedotti 16.6.2026, että korotusta sovelletaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen tehtyihin töihin; eduskuntakäsittely oli heinäkuussa vielä kesken (vero.fi). Vähennys koskee laitteiden sijaan vain työtä, myös vapaa-ajan asunnolla, mutta ei uudisrakennuksessa.
Kesämökki: verkkosähköllä vai ilman
Verkkosähköisellä mökillä pätee sama järjestys kuin omakotitalossa: pieni paneelijärjestelmä ja ylijäämäohjaus varaajaan voittaa keräimen joustavuudessa. Off-grid-mökillä tilanne kääntyy. Akkuun varastoitua sähköä ei kannata polttaa 2–3 kW:n vastuksessa, joten veden lämmitys aurinkosähköllä vaatisi kohtuuttoman ison akuston. Tyhjiöputkikeräin sen sijaan lämmittää veden suoraan: esimerkiksi BrightSolar 20 -keräin (3,04 m²) maksoi heinäkuussa 2026 verkkokaupassa 479 €, ja paineettoman varaajan kanssa kokonaisuus jää alle tuhanteen euroon. Tämä on vertailun ainoa käyttötapaus, jossa aurinkokeräin voittaa kiistatta. Sähköistyksen puolella ratkaisut löytyvät off-grid-mökkioppaastamme.
Käyttötapauksiin perustuva suositus
| Käyttötapaus | Suositus | Miksi |
|---|---|---|
| Paneelit jo katolla tai hankinnassa | Ylijäämäohjaus varaajaan | 200–500 € investointi, lämmön hinta 5–6 snt/kWh |
| Varaaja tiensä päässä, kulutus suuri | Paneelit + käyttövesilämpöpumppu | COP 3 toimii myös talvella, varaaja uusiutuu samalla |
| Hybridivaraaja aurinkokierukalla valmiina | Aurinkokeräin | Kytkentä valmiina, lämmön hinta n. 10 snt/kWh alittaa ostosähkön |
| Off-grid-mökki | Aurinkokeräin (tyhjiöputki) | Alle 1 000 €, ei kuormita akustoa |
| Uudisrakentaja | Paneelit + käyttövesilämpöpumppu | Ei kotitalousvähennystä kummallekaan, joustavuus ratkaisee |
Pyydä tarjous Tukes-rekisteröidyiltä asentajilta GRIVOLTin kilpailutuksella – saat vertailukelpoiset tarjoukset paneeleista, ohjauksesta ja käyttövesilämpöpumpusta.
Usein kysytyt kysymykset
Tuottaako aurinkokeräin lämmintä vettä talvella?
Ei käytännössä. Keräimen tuotantokausi Suomessa on maaliskuusta syyskuuhun, ja marras–tammikuussa tuotto on lähellä nollaa. Talvikuukausina käyttövesi lämpiää aina varajärjestelmällä, tyypillisesti varaajan sähkövastuksella. Tämä on syy siihen, että 5–8 m²:n keräimet kattavat vuositasolla vain noin puolet käyttöveden energiantarpeesta.
Saako aurinkokeräimen asennuksesta kotitalousvähennyksen?
Saa, samoin kuin paneelien ja käyttövesilämpöpumpun asennuksesta. Vähennys on 2026 työn osuudesta 40 %, enintään 2 100 € henkilöltä ja omavastuu 150 €. Vähennys koskee myös vapaa-ajan asuntoa mutta ei uudisrakennusta, ja laitteiden hinta jää aina vähennyksen ulkopuolelle.
Voiko aurinkokeräimen kytkeä vanhaan lämminvesivaraajaan?
Harvoin suoraan. Keräinpiiri tarvitsee varaajaan lämmönvaihtimen eli aurinkokierukan, jota tavallisessa sähkövaraajassa ei ole. Vaihtoehdot ovat aurinkovaraajan hankinta tai erillinen esilämmityssäiliö, ja kumpikin nostaa kokonaishintaa 1 500–2 500 €. Ylijäämäohjaus sen sijaan käyttää vanhan varaajan vastusta sellaisenaan.
Paljonko aurinkokeräimen huolto maksaa?
Motiva arvioi huoltokuluiksi 5–10 % investoinnista 30 vuoden elinkaarella. Vesi-glykoliseos tarkistetaan kahden vuoden välein ja vaihdetaan noin kahdesti elinkaaren aikana, minkä lisäksi ohjausyksikkö ja paisunta-astia uusitaan kerran. Kiertopumppu kestää tyypillisesti koko käyttöiän.
Kannattaako ylijäämäsähkö myydä vai ohjata varaajaan?
Varaajaan ohjaus on lähes aina kannattavampaa. Myynnistä saat spot-hinnan ilman arvonlisäveroa, kesällä 2026 noin 4–5 snt/kWh. Itse käytettynä sama kilowattitunti korvaa ostosähköä, jonka hinnassa on spotin lisäksi siirtomaksu ja sähkövero, yhteensä 12–15 snt/kWh. Ohjaus siis noin kaksinkertaistaa ylijäämän arvon.
Kumpi mökille: aurinkokeräin vai aurinkopaneelit?
Verkkosähköiselle mökille paneelit ja ylijäämäohjaus, koska sähkö käy kaikkeen ja ylijäämän voi myydä. Off-grid-mökille tyhjiöputkikeräin on vedenlämmitykseen paras: alle 1 000 €:n kokonaisuus säästää akuston valoille ja kylmälaitteille. Muista peittää keräin pitkien poissaolojen ajaksi stagnaation välttämiseksi.
Yhteenveto
Kysymys ei ole keräin vai paneeli, vaan millä muutat auringon lämpimäksi vedeksi halvimmalla. Verkkosähköisessä talossa paneelit voittavat, koska sähkö joustaa: ylijäämäohjauksella lämmön hinta painuu 5–6 senttiin ja käyttövesilämpöpumpulla koko vuoden tarve hoituu noin kolmanneksella entisestä sähköstä. Aurinkokeräin on edelleen toimiva ja pitkäikäinen laite, ja off-grid-mökillä tai valmiin hybridivaraajan jatkeena se on perusteltu valinta. Suomessa keräinmarkkina on silti kuihtunut paneelien rinnalla niin pieneksi, ettei Tilastokeskus ole tilastoinut sitä vuoden 2014 jälkeen, jolloin keräimiä oli maassa 45 000 m². Myyjän hyötysuhdeprosentteihin ei kannata pysähtyä: laske lämmön hinta, tarkista varaajasi kytkennät ja kilpailuta asennus.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



