Kannattaako aurinkopaneelit suunnata etelään vai jakaa ne itä-länsi-suuntaan? Vuoteen 2025 asti vastaus oli suoraviivainen: etelä tuottaa eniten kilowattitunteja. PVGIS-simulaatio vahvistaa sen yhä. Helsingin leveysasteella (60,2 °N) etelään 40 asteen kulmaan suunnattu paneeli tuottaa noin 985 kWh jokaista kilowattipiikkiä (kWp) kohden vuodessa, kun itä-länsi-jako jää noin 765 kilowattituntiin. Mutta lokakuusta 2025 kuluttajan pörssisähkö hinnoitellaan 15 minuutin vartteina, ja kesä 2026 on ensimmäinen täysi aurinkokausi tällä varttihinnalla. Silloin alkaa ratkaista myös se, milloin paneeli tuottaa – ei pelkästään kuinka paljon.
Aurinkopaneelin suuntaus 2026 – itä-länsi vai etelä varttihinnalla?
Etelä tuottaa Suomessa eniten kilowattitunteja, mutta itä-länsi osuu kalliimpiin aamu- ja iltatunteihin. Näin valitset paneelin suuntauksen 2026 varttihinnalla.

- Atsimuutti – paneelin ilmansuunta. Etelä = 180°, itä = 90°, länsi = 270°.
- Kallistuskulma – paneelin kulma vaakatasoon nähden. 0° on vaaka, 90° pystysuora.
- Varttihinta – pörssisähkön hinta 15 minuutin jaksolle. Korvasi tuntihinnan kuluttajilla 1.10.2025.
- Omakulutusaste – se osuus tuottamastasi sähköstä, jonka käytät itse etkä myy verkkoon.
- kWp vs kWh – kWp on järjestelmän nimellisteho, kWh on tuotettu energia. 8 kWp tuottaa Helsingissä noin 7 400 kWh vuodessa.
- Lämpötilakerroin – kertoo, kuinka paljon paneelin teho laskee, kun kenno kuumenee yli 25 °C:n.
Mistä paneelin suuntauksessa on kyse
Kaksi lukua määrää, milloin ja kuinka paljon paneeli tuottaa: atsimuutti eli ilmansuunta ja kallistuskulma. Yhdessä ne piirtävät sekä päivän tuotantokäyrän että vuosituotannon. Suomessa molemmat valitaan usein katon ehdoilla, mutta valinnan taloudellinen merkitys on muuttunut 2026.
Atsimuutti ja kallistuskulma
Mitä lähempänä suoraa etelää (atsimuutti 180°) paneeli on, sitä enemmän se kerää säteilyä keskipäivän tunteina, jolloin aurinko on korkeimmillaan. Kallistuskulma taas ratkaisee, kuinka kohtisuoraan auringonsäteet osuvat paneeliin vuoden mittaan. PVGIS-laskennan mukaan Helsingin leveysasteen optimi on noin 44 astetta suoraan etelään. Käytännössä 35–45 asteen kulma etelään antaa lähes saman tuloksen, ja Motivan ohje päätyy samaan: tehokkain kallistus on 35–45° ja suunta suoraan etelään Etelä-Suomessa.
Miksi suuntaus ratkaisee 2026 eri tavalla
Aiemmin laskelma oli yksinkertainen. Mitä enemmän kilowattitunteja, sitä parempi, koska tuntihinta vaihteli loivasti eikä keskipäivän tuotanto ollut erityisen halpaa. Nyt kuvio on toinen. Kasvava aurinkokapasiteetti painaa keskipäivän pörssihintaa, ja kuluttajan varttihinta tekee tästä päivänsisäisestä vaihtelusta suoraan lompakkoon vaikuttavan asian. Kun keskipäivän sähkö on lähes ilmaista, etelähuipun arvo laskee, vaikka sen tuottama energiamäärä pysyy samana.

Etelä-suuntaus: suurin vuosituotto, terävä keskipäivähuippu
Etelä on yhä vuosituotannon voittaja. Kun mittarina on pelkkä kilowattitunti, mikään muu suunta ei pärjää sille Suomen leveysasteilla.
PVGIS-tuotto Helsingin leveysasteella
PVGIS (EU:n yhteinen tutkimuskeskus JRC) on Suomessa tuottoennusteiden kultainen standardi. Sen mukaan etelään 40 asteen kulmaan asennettu järjestelmä tuottaa Helsingissä noin 985 kWh/kWp vuodessa. Käytännön asennuksissa varjostus, lika ja kaapelihäviöt laskevat lukua, joten GRIVOLT laskee Helsingille tyypillisesti noin 920 kWh/kWp. Huomionarvoista on, että kuukausihuippu osuu touko–kesäkuuhun, ei heinäkuuhun: PVGIS antaa toukokuulle noin 149 kWh ja heinäkuulle noin 146 kWh kilowattipiikkiä kohden. Syy on lämpötilakerroin – noin −0,5 %/°C tyypillisellä kidekennolla. Kuuma paneeli tuottaa vähemmän kuin viileä, joten kirkas mutta viileä toukokuu voittaa helteisen heinäkuun.
Keskipäivähuippu ja sen ongelma 2026
Etelä-suunnatun järjestelmän tuotantokäyrä on terävä: se nousee aamupäivällä, saavuttaa huippunsa puolenpäivän tienoilla ja laskee iltaa kohti. Ongelma on, että juuri tähän keskipäivän huippuun osuu kesällä koko maan halvin sähkö. Aurinkopaneelit tuottavat samaan aikaan kaikkialla Suomessa, joten pörssihinta painuu alas juuri silloin, kun oma järjestelmä syöttää eniten verkkoon. Energiavirastolle ilmoitettu pientuotanto oli jo yli 1 100 MW vuoden 2024 lopussa, ja kapasiteetti kasvaa nopeasti. Mitä useampi katto tuottaa keskipäivällä, sitä vähemmän siitä energiasta saa euroja verkkoon myytäessä.
Ilmiö ruokkii itseään. Koska valtaosa Suomen aurinkojärjestelmistä on suunnattu etelään, ne syöttävät verkkoon samaan aikaan keskipäivällä ja painavat juuri sen hetken hintaa. Yksittäisen eteläjärjestelmän tuottama sähkö on siis arvokkainta silloin, kun se on koko maan mittakaavassa harvinaista, eli aamulla ja illalla. Juuri näinä tunteina itä-länsi tuottaa eniten.
Itä-länsi: tasaisempi käyrä, pienempi vuosituotto
Itä-länsi-asennuksessa paneelit jaetaan kahdelle lappeelle: osa osoittaa itään, osa länteen. Vuosituotto laskee, mutta päivän tuotantokäyrä levenee. Tämä on koko suuntauskeskustelun ydin.
Kahden lappeen jako ja matala kallistus
Itä-länsi-järjestelmä asennetaan yleensä loivaan kulmaan, tyypillisesti 10–20 asteeseen. Loiva kulma tasapainottaa aamun ja illan tuotantoa eikä kohtisuoraan kerää keskipäivän aurinkoa. Harjakatossa jako syntyy luonnostaan, kun katon harja kulkee pohjois–eteläsuunnassa. Tällöin toinen lape katsoo itään, toinen länteen, eikä kumpikaan suoraan etelään.
Yksi tekninen yksityiskohta kannattaa varmistaa asentajalta. Itä- ja länsilape tuottavat eri aikaan, joten ne kytketään yleensä invertterin kahteen erilliseen MPPT-tuloon (maximum power point tracking, eli toimintapisteen haku). Jos molemmat lappeet pakotetaan samaan stringiin ja samaan MPPT-tuloon, invertteri joutuu etsimään kompromissin kahden erilaisen tuotantokäyrän välillä, ja osa hyödystä menetetään. Kaksi MPPT-tuloa on vakiona useimmissa kotikäyttöön myytävissä hybridi-inverttereissä, mutta se kannattaa tarkistaa tarjouksesta.
Vuosituoton menetys: kuinka paljon
Tässä lähteet eroavat, joten kannattaa nojata viranomaisdataan. PVGIS antaa itään 15 asteeseen noin 758 kWh/kWp ja länteen noin 771 kWh/kWp, joten puoliksi jaettu itä-länsi-järjestelmä päätyy noin 765 kilowattituntiin kilowattipiikkiä kohden. Se on noin 22 % vähemmän kuin etelän 985. Motiva päätyy samaan suuruusluokkaan: itä ja länsi kumpikin tuottavat "vajaat 25 % pienemmän" tuoton kuin suora etelä. Asentajasivut siteeraavat usein matalampaa, 10–20 %:n menetystä – ja kaikkein matalimmat, noin 5 %:n luvut koskevat vain pientä, ±15 asteen poikkeamaa etelästä, eivät täyttä 90 asteen itä-länsi-jakoa. Käytä siis lähtökohtana noin 20–25 %:n menetystä.
Aamu- ja iltatuotto
Vastineeksi pienemmästä vuosituotannosta itä-länsi siirtää tuotannon huiput aamuun ja iltaan. Itälape herää aikaisin aamulla, länsilape jatkaa pitkälle iltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuotanto osuu paremmin kotitalouden omaan kulutukseen: aamupala ja -suihku, illan ruoanlaitto, sähköauton lataus ja lämpöpumpun iltakäyttö. Etelä-järjestelmällä nämä tunnit jäävät usein vajaalle, koska huippu on jo ohi.
| Ominaisuus | Etelä 40° | Itä-länsi 10–15° |
|---|---|---|
| Vuosituotto (PVGIS, Helsinki) | noin 985 kWh/kWp | noin 765 kWh/kWp |
| Ero etelään | – | noin 22 % vähemmän |
| Optimaalinen kallistus | 35–45° | 10–20° |
| Päivän tuotantokäyrä | yksi terävä keskipäivähuippu | kaksi huippua: aamu ja ilta |
| Tyypillinen omakulutusaste | matalampi | korkeampi |
| Talvituotto | parempi (jyrkkä kulma) | heikompi (loiva, lumi viipyy) |
Varttihinta muuttaa laskennan: milloin sähkö on arvokasta
Suuntauspäätös oli ennen tekninen kysymys. Varttihinnan myötä siitä tuli taloudellinen kysymys, jossa kellonaika ratkaisee.
Mikä varttihinta on ja milloin se tuli
Suomen sähkömarkkina siirtyi 15 minuutin taseselvitysjaksoon eli varttitaseeseen 22.5.2023. Kuluttajan pörssisähkö alkoi kuitenkin seurata 15 minuutin spot-hintaa vasta 1.10.2025. Siitä lähtien hinta voi vaihdella saman tunnin sisällä neljä kertaa. Fingrid julkaisee sekä vartti- että tuntihinnat, ja muutos näkyy suoraan pörssisähkösopimuksen laskussa. Kesä 2026 on ensimmäinen täysi aurinkokausi, jonka kuluttaja kokee tällä varttihinnalla.

Keskipäivän halpa sähkö
Omavoima.fi:n sähkömarkkinakatsaus (20.5.2026) toteaa, että aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä aurinkovoima painaa iltapäivätuntien spot-hintoja entistä voimakkaammin alaspäin. Spot-keskihinta oli maaliskuussa 2026 noin 3,5 snt/kWh ja huhtikuussa noin 6,2 snt/kWh (sis. alv 25,5 %), mutta keskiarvo kätkee päivänsisäisen vaihtelun. Aurinkokapasiteetin arvioidaan ylittävän 2 000 MW vuonna 2026, ja Fingridin ennusteen mukaan se voi nousta 7 000–8 000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Rakenteellinen suunta on selvä: keskipäivä halpenee, aamu ja ilta pysyvät kalliimpina.
Negatiiviset tunnit: mitä luvut oikeasti sanovat
Negatiivisista hinnoista puhutaan paljon, mutta tässä kannattaa olla tarkka. Energiateollisuuden tilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2024 noin 725 negatiivisen hinnan tuntia, mutta vuonna 2025 enää noin 175 (lisäksi noin 138 nollahintaista tuntia). Negatiivisten tuntien määrä siis laski, ei noussut, kun akut ja sähkökattilat alkoivat imeä ylituotantoa. Suuntauspäätöksen peruste ei siksi ole negatiivisten tuntien räjähdys vaan päivänsisäisen hintakäyrän muoto: halpa keskipäivä, kalliimmat reunat. Juuri siihen itä-länsi vastaa paremmin.
Euro-laskelma: kumpi tuottaa enemmän rahaa
Tässä kohtaa pienempi kilowattituntimäärä voi yllättäen tuottaa enemmän euroja. Ero syntyy kahdesta tekijästä: omakulutusasteesta ja siitä, mihin kellonaikaan ylijäämä myydään.
Omakulutusaste ratkaisee ensin
Itse käytetty kilowattitunti on aina arvokkaampi kuin verkkoon myyty. Kun käytät tuottamasi sähkön itse, säästät koko sähkön kuluttajahinnan: pörssihinnan, myyjän marginaalin, siirtomaksun ja sähköveron, yhteensä usein noin 15 snt/kWh. Verkkoon myydessä saat vain pörssihinnan miinus välityspalkkion, kesäpäivänä joskus alle 5 snt/kWh. Ero on iso: itse käytetty kilowattitunti voi olla kesäpäivänä kolme kertaa arvokkaampi kuin verkkoon myyty. Siksi se, kuinka suuri osa tuotannosta osuu omaan kulutukseen, ratkaisee investoinnin kannattavuuden enemmän kuin muutaman prosentin ero vuosituotannossa. Itä-länsi nostaa omakulutusastetta, koska sen tuotanto osuu paremmin kodin kulutukseen. Omakulutusta voi nostaa entisestään ohjaamalla kuormia tuotannon mukaan, mistä kerromme erikseen oppaassa aurinkoylijäämän kuormanohjauksesta.
Esimerkki: 8 kWp Helsingissä
Otetaan 8 kWp:n järjestelmä Helsingissä. Etelä-asennus tuottaa noin 7 400 kWh vuodessa, itä-länsi noin 22 % vähemmän eli noin 5 800 kWh. Oletetaan, että omakulutusaste on etelällä 35 % ja itä-länsillä 48 %, itse käytetyn sähkön arvo 0,15 €/kWh ja myydyn sähkön arvo etelällä 0,04 €/kWh (painottuu halpaan keskipäivään) ja itä-länsillä 0,06 €/kWh (osuu kalliimpiin tunteihin). Tällöin järjestelmät päätyvät lähes samaan euromäärään, vaikka itä-länsi tuottaa selvästi vähemmän energiaa.
| Erä | Etelä 40° | Itä-länsi 10–15° |
|---|---|---|
| Vuosituotto | 7 400 kWh | 5 800 kWh |
| Omakulutusaste | 35 % | 48 % |
| Omaan käyttöön | 2 590 kWh | 2 784 kWh |
| Verkkoon myyty | 4 810 kWh | 3 016 kWh |
| Omakäytön arvo (0,15 €/kWh) | 389 € | 418 € |
| Myynnin arvo | 192 € (≈0,04 €/kWh) | 181 € (≈0,06 €/kWh) |
| Hyöty yhteensä | noin 581 €/v | noin 599 €/v |
Luvut ovat suuntaa antavia ja herkkiä oletuksille. Jos myyt suuren osan tuotannosta verkkoon halvalla keskipäivähinnalla, itä-länsi voittaa selvemmin. Jos taas verkkoonmyyntihinta on hyvä tai katto tuottaa runsaasti yli oman tarpeen, etelän suurempi kokonaistuotto kuroo eron umpeen. Verkkoonmyynnin verotuksesta kerromme tarkemmin artikkelissa aurinkopaneelin verotuksesta omakotitalossa.
Turun yliopiston tutkimus tukee ilmiötä
Turun yliopiston vertaisarvioidussa tutkimuksessa (Applied Energy, 8.3.2024) itä-länsi-suuntaisten pystypaneelien taloudellinen arvo oli 7–11 % suurempi kuin etelään suunnattujen, ja tutkijat ennustivat eron kasvavan, kun aurinko painaa keskipäivän hintoja. Yksi varaus on syytä tehdä: tutkimus koski pystyyn asennettuja kaksipuolisia (bifacial) paneeleita, jotka ovat erikoistapaus. Ne tuottivat jopa 9 % enemmän energiaa kuin etelään kallistetut. Tavallinen loivaan kulmaan asennettu itä-länsi-katto ei yllä tähän, vaan tuottaa edellä kuvatun noin 20 % vähemmän energiaa. Taloudellinen logiikka on silti sama: aamuun ja iltaan painottuva tuotanto on varttihinnan aikana arvokkaampaa kilowattituntia kohden.
Talvi, lumi ja matala aurinko: kumpi häviää enemmän
Suuntauskeskustelu painottuu kesään, mutta talvi kannattaa muistaa. Silloin etelän ja itä-lännen ero kääntyy osittain toisin päin.
Matala kallistus ja lumi
Loiva itä-länsi-asennus kerää lunta helpommin kuin jyrkkä etelälape. Lumi liukuu jyrkältä paneelilta nopeammin, joten loivalla katolla tuotanto voi olla nollassa pidempään keskitalvella. Tämä on yksi syy, miksi itä-länsi häviää nimenomaan talvikuukausina, jolloin tuotantoa on muutenkin niukasti.
Talven matala aurinkokulma
Talvella aurinko on matalalla, jolloin jyrkkä etelään kallistettu paneeli ottaa säteilyn vastaan lähempänä kohtisuoraa. Suomessa marras–tammikuun tuotanto on kuitenkin niin pieni (usein alle 5 % vuosituotannosta), että talven ero ei ratkaise koko vuoden taloutta. Käytännön merkitys on, että jos haet talvituotantoa esimerkiksi mökille, jyrkkä etelä on parempi. Kesäpainotteiseen omakotitalokäyttöön ero on pieni.
Erikoistapaus ovat pystyyn asennetut paneelit, joista Turun yliopiston tutkimuskin kertoi. Pystypaneeli ei kerää lunta lainkaan ja ottaa matalan talviauringon vastaan lähes kohtisuoraan, joten sen suhteellinen talvituotto on hyvä. Omakotitalon katolla pystyasennus on kuitenkin harvinainen, ja se sopii paremmin esimerkiksi seinään tai aitaan kuin tavalliselle harjakatolle.
Suositukset järjestelmän koon ja profiilin mukaan
Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Valinta riippuu siitä, kuinka suuri järjestelmä on, kuinka paljon kulutat itse ja mihin aikaan, sekä siitä, mitä katto sallii.
Pieni, omakäyttöpainotteinen järjestelmä
Jos järjestelmä on pieni suhteessa kulutukseen, esimerkiksi 5–6 kWp ilman akkua, ja käytät suuren osan tuotannosta itse, itä-länsi on usein taloudellisesti paras. Tasaisempi käyrä leikkaa harvemmin omaa kulutusta huipun yli, ja suurempi osa tuotannosta kelpaa omaan käyttöön. Tällainen profiili korostuu, jos kotona on sähköauto tai lämpöpumppu, joiden kulutus jakautuu aamuun ja iltaan.
Iso, verkkoonmyyntipainotteinen järjestelmä
Jos järjestelmä on iso, esimerkiksi yli 10 kWp, osa tuotannosta menee väistämättä verkkoon. Tällöin etelän suurempi kokonaistuotto on yhä houkutteleva, mutta varttihinta leikkaa juuri keskipäivän myyntiarvoa. Mitoituksesta kannattaa lukea erikseen oppaasta ylimitoitetusta aurinkosähköjärjestelmästä, sillä koko ja suuntaus kannattaa päättää yhdessä.
Kun katto pakottaa suunnan
Useimmiten katto ratkaisee. Harjakatossa harjan suunta määrää, syntyykö etelälape vai itä-länsi-jako. Lape-, pulpetti- ja mansardikatto rajaavat vaihtoehtoja, ja varjostus puista tai naapuritalosta voi tehdä toisesta suunnasta kannattamattoman. Kallistuksen ja kattotyypin yhteispeliä käsittelemme oppaassa paneelin kiinnityksestä eri kattotyypeille.
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako kääntää koko järjestelmä länteen, jos sähkö on kalleinta illalla?
Harvoin kannattaa kääntää kaikkea länteen. Pelkkä länsi tuottaa Helsingissä noin 771 kWh/kWp eli reilusti vähemmän kuin etelä, eikä aamun tuotanto auta lainkaan. Itä-länsi-jako on tasapainoisempi: se kattaa sekä aamu- että iltahuipun ja pitää omakulutusasteen korkeana. Pelkkä länsi on perusteltua vain, jos koko kulutus painottuu iltaan ja katto sallii vain yhden suunnan.
Paljonko itä-länsi tuottaa vähemmän kuin etelä Suomessa?
PVGIS-datan mukaan Helsingissä noin 22 % vähemmän: etelä 40° noin 985 kWh/kWp, itä-länsi noin 765 kWh/kWp. Motiva päätyy vastaavaan, noin 25 %:n eroon. Asentajien usein siteeraama 10–20 % on optimistisempi, ja kaikkein matalimmat 5 %:n luvut koskevat vain pientä poikkeamaa etelästä, eivät täyttä itä-länsi-jakoa.
Mikä on paras kallistuskulma omakotitalon katolle Suomessa?
Etelään suunnatulle paneelille optimi on PVGIS:n mukaan noin 44 astetta, ja 35–45 asteen kulma antaa lähes saman tuoton. Itä-länsi-asennuksessa käytetään loivempaa kulmaa, tyypillisesti 10–20 astetta, jotta aamun ja illan tuotanto tasapainottuu. Käytännössä katon oma kaltevuus määrää kulman useimmissa asennuksissa.
Muuttaako kotiakku suuntauspäätöstä?
Akku pienentää suuntauksen merkitystä, koska se siirtää keskipäivän tuotannon illan kulutukseen. Tällöin etelän suurempi kokonaistuotto pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun ylijäämä varastoidaan halvan keskipäivän sijaan kalliimpiin tunteihin. Ilman akkua itä-länsi tekee tämän tasauksen osittain itse, tuotannon ajoituksella.
Pitääkö lounaaseen tai kaakkoon osoittava katto suunnata uudelleen?
Ei tarvitse. Kaakko ja lounas tuottavat Motivan mukaan vain noin 7 % vähemmän kuin suora etelä, joten ero on pieni. Uudelleenasennuksen kustannus ei yleensä maksa itseään takaisin. Kannattaa hyödyntää katon oma suunta ja keskittyä mitoitukseen ja omakulutuksen ohjaukseen.
Vaikuttaako varttihinta jo nyt vai vasta tulevaisuudessa?
Varttihinta vaikuttaa jo nyt, jos sinulla on pörssisähkösopimus, sillä kuluttajahinta on seurannut 15 minuutin spot-hintaa 1.10.2025 alkaen. Kesä 2026 on ensimmäinen täysi aurinkokausi tällä hinnoittelulla, joten vaikutus näkyy konkreettisesti tänä kesänä. Kiinteähintaisella sopimuksella päivänsisäinen vaihtelu ei näy laskussa suoraan.
Yhteenveto
Suuntauskysymys on muuttunut energiakysymyksestä ajoituskysymykseksi. Etelä tuottaa Suomessa yhä eniten kilowattitunteja, noin 22 % enemmän kuin itä-länsi, eikä se ole väärä valinta. Mutta varttihinnan ja halpenevan keskipäivän aikana ratkaisee yhä useammin se, milloin sähkö tuotetaan. Itä-länsi tuottaa vähemmän energiaa mutta osuu kalliimpiin aamu- ja iltatunteihin ja nostaa omakulutusastetta, jolloin se voi tuottaa saman tai paremman euromäärän. Uusi oivallus on, ettei suuntausta enää voi päättää pelkän vuosituoton perusteella: laskelmaan kuuluu kulutusprofiili, sopimustyyppi ja se, kuinka paljon ylijäämää myyt halpaan keskipäivähintaan. Pienelle, omakäyttöpainotteiselle järjestelmälle itä-länsi on usein paras, isolle vientipainotteiselle etelä yhä perusteltu.
Selvitä oma tilanteesi konkreettisilla luvuilla: pyydä asentajalta PVGIS-simulaatio katosi suunnalla ja vertaa tarjoukset GRIVOLTin kilpailutuksessa. Näin valitset suuntauksen oman kulutuksesi ja 2026 hintaprofiilin mukaan, et keskimääräisen katon mukaan.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



