Kesällä 2026 aurinkopaneelin ylijäämästä saa myytäessä noin 2–3 senttiä kilowattitunnilta, mutta saman kilowattitunnin ohjaaminen lämminvesivaraajaan korvaa 15–20 sentin ostosähkön. Tämä ero ratkaisee, kannattaako ylijäämä myydä vai käyttää itse. Vertailimme kolme laitetta, jotka siirtävät tuotantoylijäämän automaattisesti varaajaan akun sijaan: Fronius Ohmpilot, myEnergi eddi ja Shelly-pohjainen DIY-ratkaisu. Tässä metodologia ja tulokset.
Aurinkoylijäämä omaan käyttöön 2026: Ohmpilot vs. eddi vs. Shelly
Kesällä 2026 aurinkoylijäämän myynti tuottaa vain 2–3 snt/kWh, kun varaajaan ohjattuna sama sähkö korvaa 15–20 sentin ostosähkön. Vertailimme kolme ohjauslaitetta: Fronius Ohmpilot, myEnergi eddi ja Shelly-pohjainen DIY.

- Vertailtavat: kolme ylijäämän ohjauslaitetta (divertteriä) – Fronius Ohmpilot, myEnergi eddi ja Shelly-pohjainen DIY-paketti.
- Kriteerit ja painotukset: säätötarkkuus 25 %, invertterivapaus 20 %, hinta asennettuna 20 %, Suomen saatavuus 15 %, legionella- ja turvallisuus 10 %, vaivattomuus 10 % (yhteensä 100 %).
- Pois jätetty: kotiakku (sähkövaraaja, eri tuotekategoria), inverttereiden yksinkertaiset relelähdöt (eivät portaattomia) ja maalämpöjärjestelmät.
- Lähteet: valmistajien tekniset tiedot, suomalaisten verkkokauppojen hinnat (touko 2026), Motiva, Fingrid ja Tukes.
Miksi ohjata ylijäämä omaan käyttöön – kesän 2026 talous
Aurinkokausi alkaa toukokuussa, ja samaan aikaan pörssisähkö painuu vuoden halvimmilleen. Pörssisähkön kuukausikeskihinta oli 2025 toukokuussa 2,27 snt/kWh, kesäkuussa 2,33 snt/kWh ja heinäkuussa 3,04 snt/kWh (lähde: pörssihintaseuranta, ristiintarkistettu Vaasan Sähkön markkinakatsaukseen). Vuonna 2024 pörssisähkö oli negatiivinen 725 tuntia – Suomessa eniten koko Euroopassa (Vattenfallin vuosikatsaus).
Kun myyt ylijäämäsi verkkoon, saat tyypillisesti spot-hinnan, josta vähennetään 0,2–0,6 snt/kWh välityspalkkio. Helen ostaa ylijäämän spot-hinnalla 0,3 snt/kWh palkkiolla, Lumme ilman marginaalia. Kesäpäivänä myynti tuottaa siis noin 2–3 senttiä kilowattitunnilta, joskus vähemmän.
Omakäyttö on toinen tarina. Kun ohjaat ylijäämän varaajaan, et osta sitä kilowattituntia verkosta – säästät koko vähittäishinnan. Motivan mukaan myynnistä saatava korvaus voi jäädä alle kolmasosaan siitä, mitä sama kilowattitunti maksaisi ostettuna. Syy on selvä: siirtomaksu ja verot voivat olla jopa kaksi kolmasosaa pientuottajan maksaman verkkosähkön kokonaishinnasta, eikä myyntitulo sisällä tätä osuutta lainkaan.
| Kesä 2026, tyypillinen aurinkopäivä | Arvo kilowattitunnille |
|---|---|
| Ylijäämän myynti verkkoon (spot-hinta miinus välityspalkkio) | noin 2–3 snt/kWh |
| Omakäyttö: korvattu ostosähkö (energia + siirto + sähkövero + ALV) | noin 15–20 snt/kWh |
| Erotus omakäytön hyväksi | tyypillisesti yli 10 snt/kWh |
Konkreettinen esimerkki: jos ohjaat aurinkokauden aikana varaajaan 600 kWh ylijäämää, jonka olisit muuten myynyt noin 3 sentillä mutta joka korvaa 18 sentin ostosähkön, säästöä kertyy karkeasti 90 € verrattuna myyntiin. Lämpimän käyttöveden lämmitys vie omakotitalossa tyypillisesti 800–1 200 kWh henkilöä kohden vuodessa, joten varaaja on aurinkokaudella merkittävä ylijäämän nielu. Mitä suurempi osa lämpimästä vedestä lämpenee auringolla, sitä vähemmän maksat siitä talvella verkkosähköllä.
Tarkka säästö riippuu sähkösopimuksestasi ja siirtohinnastosi, joten lukuja kannattaa pitää suuntaa-antavina. Ydinviesti pysyy kuitenkin samana: kesällä ylijäämän myynti tuottaa vähän, ja varaajaan ohjattuna sama sähkö on selvästi arvokkaampaa. Käsittelimme myyntipuolen erikseen artikkelissa aurinkosähkön myyminen verkkoon – tässä keskitymme laitteisiin, jotka kääntävät logiikan toisin päin.
Ajoituksen merkitystä kasvattaa varttitase, joka tuli voimaan 1.10.2025. Taseselvitysjakso lyheni tunnista 15 minuuttiin, eli vuorokaudessa on nyt 96 varttia aiemman 24 tunnin sijaan (Fingrid). Mitä useammin hinta muuttuu, sitä enemmän hyödyt laitteesta, joka reagoi tuotantoon automaattisesti sekuntien tarkkuudella.
Vertailun metodologia ja kriteerit
Ylijäämän ohjauslaite tekee yhden asian: se mittaa, paljonko sähköä olisi menossa verkkoon, ja ohjaa tuon tehon vesivaraajan vastukseen ennen kuin se ehtii myyntiin. Laitteet eroavat siinä, kuinka tarkasti ne tämän tekevät ja minkä invertterin kanssa ne toimivat.
Tärkein tekninen ero on säätötapa. Portaaton laite moduloi tehon watin tarkkuudella, jolloin pienikin ylijäämä menee varaajaan eikä mitään valu myyntiin. Päälle/pois-ohjaus on karkeampi: 3 kW vastus kytkeytyy vain, kun ylijäämää on vähintään noin 3 kW, joten sitä pienempi ylijäämä menee silti verkkoon. Toinen ratkaiseva ero on invertterivapaus – osa laitteista toimii vain yhden valmistajan invertterin kanssa, osa minkä tahansa järjestelmän kanssa virtapihdin avulla.
Rajasimme vertailusta pois kotiakun, koska se on eri tuotekategoria: akku varastoi sähköä sähkönä, ohjauslaite muuttaa ylijäämän lämpimäksi vedeksi. Lämminvesivaraaja on tässä mielessä halpa lämpöakku. Pois jäivät myös inverttereiden yksinkertaiset relelähdöt, jotka osaavat vain päälle/pois-ohjauksen, eivät portaatonta säätöä.
Vertailutaulukko: Ohmpilot vs. eddi vs. Shelly
| Kriteeri | Fronius Ohmpilot | myEnergi eddi | Shelly DIY |
|---|---|---|---|
| Säätötapa | Portaaton PWM 0–9 kW | Päälle/pois, max 3,68 kW/lähtö | Päälle/pois (karkea) |
| Invertteririippuvuus | Vain Fronius + Smart Meter | Merkkivapaa (virtapihti) | Merkkivapaa (3EM-mittari) |
| Lämmityskuormia | 1 (resistiivinen) | 2 lähtöä | 1–3 (kokoonpanosta riippuen) |
| Hinta, laite | 990 – 1 305 € | noin 430 € (EU) | 170 – 250 € (osat) |
| Hinta asennettuna | laite + sähköasentaja | laite + asentaja + EU-tilaus | 250 – 450 € |
| Legionella-sykli | Sisäänrakennettu 60 °C | Ajastettava boost | Skriptattava itse |
| Suomen saatavuus | Hyvä (Onninen, Kärkkäinen) | Rajallinen (PlayGreen) | Hyvä (laaja Shelly-myynti) |
Taulukon hinnat ovat laitehintoja toukokuulta 2026 eivätkä sisällä asennusta. Käymme seuraavaksi kunkin laitteen vahvuudet, heikkoudet ja sopivan käyttäjän läpi samalla kaavalla.

Fronius Ohmpilot
Ohmpilot on itävaltalaisen Froniuksen tehosäädin, joka ohjaa ylijäämän vesivaraajan vastukseen portaattomasti. Se on vertailun ainoa laite, joka säätää tehoa watin tarkkuudella.
Vahvuudet
Ohmpilot moduloi tehoa pulssinleveysmodulaatiolla 0–9 kW portaattomasti, jolloin pieninkin ylijäämä menee varaajaan viimeiseen wattiin saakka. Verkkoon ei valu juuri mitään. Laite hoitaa myös legionella-suojauksen: se lämmittää veden 60 °C:een asetetuin väliajoin, mikä on tärkeää, koska legionellabakteeri viihtyy 20–45 asteen vedessä. Ohmpilot tukee sekä 1-vaiheista että 3-vaiheista resistiivistä kuormaa, ja sitä voi käyttää myös muuhun lämmitykseen, kuten pyyhekuivaimeen.
Heikkoudet
Ohmpilot vaatii Fronius-ekosysteemin: se toimii vain Fronius Smart Meter -älymittarin ja Fronius-invertterin (esimerkiksi GEN24 tai Symo) kanssa. Jos kotonasi on muun merkkinen invertteri, Ohmpilot ei ole vaihtoehto. Se on myös vertailun kallein laite, ja se ohjaa kerralla yhtä resistiivistä kuormaa.
Hinta ja kenelle sopii
Ohmpilot 9.0-3 maksaa Kärkkäisellä 1 065 € (sis. ALV), ja laitteen hintahaarukka Suomessa on noin 990 – 1 305 € ilman asennusta. Saatavuus on hyvä: laitetta myyvät muun muassa Onninen ja Kärkkäinen. Ohmpilot on selvä valinta taloon, jossa on jo Fronius-invertteri – silloin saat parhaan hyötysuhteen ja portaattoman säädön ilman erillistä viritystä. Tekniset tiedot löytyvät Froniuksen sivuilta.
myEnergi eddi
Brittiläinen myEnergi eddi on ohjain, joka mittaa verkkoon menevää tehoa virtapihdillä ja ohjaa ylijäämän vesivaraajaan. Toisin kuin Ohmpilot, se ei ole sidottu mihinkään invertterimerkkiin.
Vahvuudet
eddi on merkkivapaa: virtapihti (CT-anturi) mittaa verkon vientiä, joten laite toimii minkä tahansa olemassa olevan aurinkojärjestelmän kanssa. Siinä on kaksi lähtöä, eli se voi ohjata kahta lämmityskuormaa priorisoiden, esimerkiksi vesivaraajan ja saunan tai pyyhekuivaimen. EU-hinta on edullinen, ja myenergi-sovellus tarjoaa boost- ja ajastustoiminnot.
Heikkoudet
Yksi lähtö kestää enintään 3,68 kW, mikä on selvästi vähemmän kuin Ohmpilotin 9 kW. Säätö on lähempänä päälle/pois-logiikkaa kuin Ohmpilotin portaatonta modulointia. Legionella-suojaus hoituu boost-ajastimella, mutta automaattisen syklin tarkkuutta emme pysty vahvistamaan yhtä selvästi kuin Ohmpilotin osalta.
Hinta ja kenelle sopii
eddin EU-listahinta on noin 430 € (Saksan verkkokaupat), mikä tekee siitä paperilla edullisen merkkivapaan vaihtoehdon. Suomen saatavuus on kuitenkin vertailun selvä heikko kohta. myEnergin virallinen maahantuoja PlayGreen markkinoi ensisijaisesti zappi-latausasemaa, eikä eddille löytynyt selkeää julkista Suomen hintaa eikä laajaa hyllysaatavuutta. eddi sopii kotiin, jossa on muun merkkinen invertteri ja halutaan kaksi lämmityskuormaa, mutta saatavuus kannattaa varmistaa maahantuojalta ennen ostopäätöstä.
Shelly-pohjainen DIY-ratkaisu
Shelly-pohjainen ratkaisu rakennetaan osista: energiamittari mittaa verkon vientiä, ohjelmoitava rele kytkee varaajan vastuksen, ja kontaktori hoitaa tehon. Se on vertailun halvin ja joustavin vaihtoehto.
Vahvuudet
Shelly 3EM -energiamittari maksaa noin 139 €, ja koko paketti rele ja kontaktori mukaan lukien jää selvästi alle muiden laitteiden hinnan. Ratkaisu on merkkivapaa ja joustava: samalla raudalla voit ohjata sekä aurinkoylijäämää että pörssisähkön halpoja tunteja, ja se integroituu Home Assistantiin. Suomessa on valmis ekosysteemi ohjausta varten, kuten spot-hinta.fi:n skriptit ja kWhNet-palvelu. Sama lähestymistapa toimii myös pörssisähkön ohjauksessa, jota käsittelimme artikkelissa Shelly ja varttisähkö – DIY-pörssiohjaus.
Heikkoudet
Ohjaus on päälle/pois-tyyppinen, eli karkea. Kun varaajan 3 kW vastus kytkeytyy vain riittävän suurella ylijäämällä, sitä pienempi ylijäämä menee silti myyntiin. Tämä on Shellyn selvä ero Ohmpilotin portaattomuuteen. Legionella-sykli pitää toteuttaa itse skriptillä tai ajastimella, eikä se ole automaattinen. Ratkaisu vaatii myös käyttäjältä konfigurointia: skriptien asennusta ja säätöjen virittämistä.
Hinta ja kenelle sopii
Pelkät osat maksavat noin 170 – 250 €, ja valmiina asennuspakettina kokonaisuus on noin 250 – 450 €. Esimerkiksi kWhNet ja EVLämmittää tarjoavat Shelly-pohjaisia mittaus- ja ohjauspaketteja asennettuna. Shelly DIY sopii käyttäjälle, joka arvostaa edullisuutta ja merkkivapautta ja jolle tee-se-itse-säätäminen ei ole este. Muista, että vaikka mittauksen voi usein asentaa itse, kontaktorin ja vastuksen kytkentä on sähköasentajan työtä.
Suomalaiset ohjelmisto- ja palveluvaihtoehdot
Shelly-rauta ei toimi yksin, vaan tarvitsee ohjauslogiikan. Suomessa on useita palveluita, jotka ohjaavat Shelly-laitteita aurinkoylijäämän mukaan. Ne eivät siis ole erillisiä laitteita vaan täydentävät DIY-vaihtoehtoa.
Optimaatti, kWhNet ja Älysäätö
Optimaatin aurinko-ohjaus päättää, milloin lämminvesivaraajan rele saa olla päällä, perustuen sähköverkosta otettuun tehoon ja turvarajoihin. Ohjelmisto on ilmainen vuoden 2026 loppuun ja muuttuu maksulliseksi 2027 alusta. kWhNet ja Älysäätö ovat sääntöpohjaisia palveluja, jotka kytkevät varaajan päälle aina, kun aurinkosähköä menisi muuten myyntiin. Molemmat ohjaavat Shelly-rautaa (3EM-mittari ja Plus 1PM -rele). Yhteistä näille on, että ne tekevät päälle/pois-ohjausta – portaatonta säätöä ne eivät tuo, vaan se vaatii Ohmpilotin kaltaisen laitteen.
Asennus, Tukes ja kotitalousvähennys
Ylijäämän ohjauslaite kytketään sähkökeskukseen ja vesivaraajan vastukseen, ja tämä on sähkötyötä. Seuraavat kohdat selventävät, kuka saa asentaa, mitä asennus maksaa verojen jälkeen ja paljonko ylijäämää varaajaan ylipäätään mahtuu.
Kuka saa asentaa laitteen
Maallikko saa tehdä vain pieniä sähkötöitä, kuten vaihtaa sulakkeen tai pistotulpan. Releen ja kontaktorin kytkentä sähkökeskukseen sekä kiinteä johdotus vesivaraajan vastukselle on sähkötyötä, jonka saa tehdä vain rekisteröity sähköalan ammattilainen (Tukes). Virtapihdillä tehtävän mittauksen voi usein asentaa itse, mutta varaajan kuorman kytkentä ei kuulu maallikolle.
Kotitalousvähennys 2026
Asennuksen työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Vero.fi:n voimassa olevan ohjeen mukaan vähennys on 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohden ja 100 € omavastuulla. Kehysriihessä keväällä 2026 päätettiin korottaa vähennys 40 %:iin ja enimmäismäärä 2 100 euroon takautuvasti 1.1.2026 alkaen, mutta tätä ei ole vielä vahvistettu vero.fi:n ohjeistuksessa. Tarkista voimassa oleva luku vero.fi:stä ennen asennusta. Vähennys koskee vain työn osuutta, ei laitteen tai materiaalin hintaa.
Kuinka paljon ylijäämää vesivaraajaan mahtuu
Tyypillinen omakotitalon varaaja on 200–300 litraa ja vastusteho 2–3 kW. Noin 270 litran varaajaan mahtuu päivässä noin 12,5 kWh ylijäämää, kun vesi lämmitetään kylmästä. Kesäisenä aurinkopäivänä 5–10 kWp:n järjestelmä tuottaa tämän verran ylijäämää helposti, joten varaaja täyttyy usein jo puolenpäivän aikaan. Sen jälkeen ylijäämä menee taas myyntiin, ellei taloon ole muita ohjattavia kuormia, kuten sähköauto tai kotiakku. Tästä syystä ylijäämän ohjaus varaajaan ja ylijäämän ohjaaminen sähköauton lataukseen täydentävät toisiaan. Pelkkä laitteen lisäys ei myöskään muuta DSO:lle tehtyä pientuotantoilmoitusta: kyse on kuorman ohjauksesta mittarin takana, ei uudesta tuotannosta.
Käyttötapauksiin perustuva suositus
Yhtä parasta laitetta ei ole, vaan valinta riippuu invertteristäsi, budjetistasi ja siitä, kuinka paljon haluat itse säätää.
| Käyttötapaus | Suositus | Miksi |
|---|---|---|
| Talossa on jo Fronius-invertteri | Fronius Ohmpilot | Portaaton 0–9 kW säätö, legionella sisäänrakennettu, plug-and-play |
| Muun merkkinen invertteri, halutaan kaksi kuormaa | myEnergi eddi | Merkkivapaa virtapihti, 2 lähtöä – mutta varmista Suomen saatavuus |
| Pienin budjetti ja merkkivapaus | Shelly DIY | Halvin, joustava, mutta päälle/pois ja vaatii konfigurointia |
| Halutaan sama rauta myös pörssiohjaukseen | Shelly DIY | Ohjaa aurinkoylijäämää ja halpoja pörssitunteja samalla laitteella |
GRIVOLT-vertailu suosittelee asentajaksi Tukes-rekisteröityä verkostoamme – pyydä tarjous ylijäämän ohjauksen asennuksesta valitsemallesi laitteelle.
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako aurinkoylijäämä ohjata vesivaraajaan vai myydä verkkoon 2026?
Kesällä omakäyttö kannattaa lähes aina. Myynti tuottaa kesäpäivänä noin 2–3 snt/kWh, kun varaajaan ohjattu sama kilowattitunti korvaa 15–20 sentin ostosähkön. Motivan mukaan myyntitulo voi jäädä alle kolmasosaan ostohinnasta. Talvella tuotantoa on niin vähän, ettei ylijäämää juuri synny.
Tarvitsenko kotiakun, jos ohjaan ylijäämän vesivaraajaan?
Et välttämättä. Lämminvesivaraaja on edullinen lämpöakku: ylijäämän ohjaus varaajaan maksaa muutamasta sadasta runsaaseen tuhanteen euroon, kun kotiakku maksaa tuhansia. Akku varastoi sähkön sähkönä ja kattaa myös muun kulutuksen, joten ratkaisut täydentävät toisiaan. Vertasimme akku-, aurinko- ja pörssiyhdistelmää artikkelissa pörssisähkö, aurinkopaneelit ja kotiakku 2026.
Toimiiko Ohmpilot muiden kuin Fronius-invertterien kanssa?
Ei. Ohmpilot vaatii Fronius Smart Meter -älymittarin ja Fronius-invertterin. Jos kotonasi on esimerkiksi SolarEdge-, Huawei- tai Sungrow-invertteri, valitse merkkivapaa eddi tai Shelly-pohjainen ratkaisu, jotka mittaavat verkon vientiä virtapihdillä.
Saako myEnergi eddin Suomesta?
Saatavuus on rajallinen. myEnergin maahantuoja PlayGreen keskittyy zappi-latausasemaan, eikä eddille löytynyt selkeää julkista Suomen hintaa toukokuussa 2026. Laite on usein tilattava EU-verkkokaupasta, missä hinta on noin 430 €. Varmista saatavuus ja takuu maahantuojalta ennen ostoa.
Voinko asentaa Shelly-ohjauksen itse?
Mittauksen virtapihdein voit usein asentaa itse, mutta varaajan kontaktorin ja vastuksen kytkentä sähkökeskukseen on Tukesin mukaan rekisteröidyn sähköasentajan työtä. Skriptien ja sovelluksen konfiguroinnin teet itse.
Entä legionella – onko ohjauksessa terveysriski?
Legionellabakteeri viihtyy 20–45 asteen vedessä, joten käyttövesi pitää lämmittää säännöllisesti 55–60 asteeseen. Ohmpilotissa on sisäänrakennettu 60 asteen sykli. eddissä ja Shelly-ratkaisussa legionella-lämmitys pitää ajastaa erikseen boost-toiminnolla tai skriptillä. Älä jätä varaajaa pysyvästi pelkän aurinkoylijäämän varaan ilman lämpökäsittelyä.
Yhteenveto
Kesän 2026 pörssihinnat tekevät aurinkoylijäämän myynnistä kannattamatonta, joten ylijäämän ohjaaminen vesivaraajaan on useimmille järkevin tapa hyödyntää tuotanto. Yhtä voittajaa ei ole. Fronius Ohmpilot on paras taloon, jossa on jo Fronius-invertteri: se säätää portaattomasti ja hoitaa legionellan, mutta maksaa eniten ja on merkkilukittu. Shelly-pohjainen DIY on halvin ja joustavin, ja sama rauta ohjaa myös pörssisähköä, mutta säätö on karkea ja vaatii konfigurointia. myEnergi eddi on merkkivapaa välimaaston vaihtoehto, jonka Suomen saatavuus on toistaiseksi rajallinen. Valitse invertterisi, budjettisi ja säätöhalusi mukaan – ja muista, että varaajan kytkentä on aina sähköasentajan työ.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



