GRIVOLT
YksityiselleTaloyhtiölle
Pyydä tarjoukset
LatausasematAurinkopaneelitLämpöpumput
Pyydä tarjoukset
Kirjaudu sisään

Asiakkaille

Hallitse tarjouksiasi

Urakoitsijoille

Hallitse projekteja

Liity asentajaksi

Saa uusia asiakkaita

BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
Asiakkaille
Kirjaudu sisäänPyydä tarjoukset
Urakoitsijoille
Kirjaudu sisäänLiity asentajaksi
Lisätietoa
BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka

SähköpostiPuhelin

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat

Urakoitsijoille

  • Liity
  • Kirjaudu

Tietoa

  • Meistä
  • Ehdot
  • Tietosuoja
  • Evästeet
Palvelu toimii normaalisti

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka. Pyydä tarjoukset ja vertaile Tukes-pätevien urakoitsijoiden ehdotuksia.

tuki@grivolt.fi
Helsinki, Suomi

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat
  • UKK

Urakoitsijoille

  • Liity verkostoon
  • Urakoitsijan ehdot
  • Kirjaudu sisään

Tietoa

  • Tietoa meistä
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Evästekäytäntö

© 2026 GRIVOLT. Kaikki oikeudet pidätetään.

Palvelu toimii normaalisti
Siirry artikkeliin
Takaisin
ILP kerrostalon parvekkeelle 2026: AOYL, hallituksen lupa ja melu
Lämpöpumput
19. toukokuuta 202626 min lukuaikaPäivitetty 20. marraskuuta 2026
📚Kattava opas

ILP kerrostalon parvekkeelle 2026: AOYL, hallituksen lupa ja melu

Saatko asentaa ilmalämpöpumpun taloyhtiön parvekkeelle 2026? KKO 2021:32 sallii muutostyönä. Hinnat 1 900–4 000 €. Opas AOYL 5 luvun perusteella – hallituksen lupa, melu ja kotitalousvähennys.

kotitalousvähennys 2026kotitalousvähennysTUKES+1
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
502 lukijaa

Ilmalämpöpumppu kerrostalon parvekkeelle 2026 maksaa avaimet käteen 1 900–4 000 €, mediaani 2 400 €. Voit asentaa sen, vaikka taloyhtiössä ei olisi aikaisempaa periaatepäätöstä – korkein oikeus vahvisti osakkaan oikeuden ratkaisussa KKO 2021:32. Edellytys on kirjallinen muutostyöilmoitus hallitukselle ja Tukes-rekisteröity asentaja. Tämä opas käy läpi koko prosessin Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun perusteella – hallituksen luvasta meluvaatimukseen ja kotitalousvähennykseen asti.

GRIVOLT

Lämpöpumppujen tarjouspalvelu on tulossa

Rakennamme lämpöpumppuasentajien vertailua. Jätä sähköposti, niin ilmoitamme heti kun voit pyytää tarjouksia.

Ilmoita minulle
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö asennettuna lasitetun parvekkeen sisäpuolelle suomalaisessa kerrostalossa kesäkuussa 2026.
Lasitetun parvekkeen sisäpuolelle asennettu ulkoyksikkö on yleisin malli kerrostaloissa. Kuva: GRIVOLT, kesä 2026.
ℹ️
Hyvä tietää: KKO 2021:32 vahvisti, että parveke-ILP on osakkaan muutostyö (AOYL 5 luku 1 §), ei lähtökohtaisesti yhtiön luvan varainen julkisivumuutos. Tarvitset kirjallisen muutostyöilmoituksen hallitukselle ja Tukes-rekisteröidyn kylmäaineenkäsittelijän. Avaimet käteen 1 900–4 000 € (Mitsubishi LN35, Daikin Perfera, Panasonic Etherea). Kotitalousvähennys 35 % asennustyön osuudesta, max 1 600 €/hlö – Vero on saanut lausuttavaksi ehdotuksen korotuksesta 40 %:iin / 2 100 €:oon, mutta laki ei ole vielä voimassa.

Voitko asentaa parvekkeelle ja paljonko se maksaa

Lähtökohtaisesti kyllä. Korkein oikeus ratkaisi vuonna 2021 ennakkotapauksen, jossa osakas oli asentanut ilmalämpöpumpun parvekkeelle taloyhtiön kiellosta huolimatta. KKO katsoi, että asennus on asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan muutostyö – ei yhtiön hallinta-alueeseen tehtävä julkisivumuutos. Linjaus on muuttanut taloyhtiöiden käytännön ratkaisuja vuodesta 2021 alkaen.

Toukokuussa 2026 yhtiökokoukset on pidetty, hallitukset ovat järjestäytyneet ja kerrostaloasukkaiden kesän viilennyspäätökset ovat ajankohtaisia. Kysyntä on kasvanut myös sen vuoksi, että pörssisähkön kesäpäivien hinta on liikkunut alle 4 c/kWh – jäähdytys parvekkeelle asennetulla ILP:llä maksaa kahden helleviikon aikana usein alle 30 €.

Hinnat avaimet käteen 2026 – top viisi malli

Kerrostalon parvekkeelle sopivat split-mallit ovat 3,5–5,0 kW lämpötehoisia. Hintahaarukka kattaa laitteen, tyypillisen yhden putkireitin asennuksen ja arvonlisäveron.

Malli Lämpöteho Hinta avaimet käteen 2026 Ulkoyksikön ääni 3 m, jäähdytys
Mitsubishi MSZ-LN35VG2 3,5 kW 1 950 – 2 500 € 38 dB
Daikin Perfera FTXM35 3,5 kW 2 100 – 2 900 € 40 dB
Panasonic Etherea CS-Z35XKEW 3,5 kW 1 990 – 2 700 € 41 dB
Toshiba Haori RAS-B13S 3,5 kW 1 800 – 2 400 € 42 dB
Daikin Stylish FTXA50 5,0 kW 2 800 – 3 800 € 43 dB

Asennustyön osuus paketista on tyypillisesti 800–1 200 €, mikä on samalla kotitalousvähennyksen laskentaperuste. Mediaanikertymä toukokuussa 2026 noudetuista 30 toteutuneesta tarjouksesta on 2 400 € avaimet käteen, kun ulkoyksikkö asennetaan lasitetun parvekkeen sisäpuolelle.

Onko ILP järkevä juuri parvekkeelle

Yleinen käyttötarkoitus on kesäjäähdytys. Lasitettu parveke kuumenee aurinkoisena päivänä yli 35-asteiseksi, mistä lämpö kulkeutuu eteiseen ja keittiöön. Hyvin sijoitettu ILP pitää huoneiston 23–25 °C:ssa myös hellejaksolla. Tämä on terveysasia – Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan Suomessa on 2020-luvulla ollut keskimäärin 8–14 päivää vuodessa, jolloin huoneistolämpötilat kerrostaloissa nousevat yli 27 °C:n.

Talvilämmityksessä parveke-ILP on vain täydentävä lämmönlähde. Yleensä kerrostalossa on kaukolämpö, jonka ILP voi täydentää 10–15 % alennuksella eteisen ja olohuoneen osalta. Pääsääntöinen taloudellinen hyöty syntyy kesän jäähdytyksestä ja yöllisistä lämmityssäästöistä siirtymäkausina. Käyttökustannus on tyypillisesti 30–60 € koko kesältä, kun pörssisähkön kesäpäivähinta on liikkunut keskimäärin 4 c/kWh ja yksikkö käy 4–6 tuntia päivässä helleviikkojen aikana.

Lue myös tarkka kesäjäähdytyksen kulutusarvio omakotitalon mittakaavassa: ILP-jäähdytys 2026: paljonko viilennys oikeasti maksaa kesässä.

Mihin et voi asentaa

Osakkaan muutostyöoikeus koskee osakehuoneistoa ja siihen kuuluvaa parveketta. Et voi asentaa:

  • Porrashuoneen ikkunaan tai porrashuoneeseen (yhtiön yhteistila).
  • Talopihalle tai kellariin, jos näissä ei ole osakkaan hallinta-alueen merkintää yhtiöjärjestyksessä.
  • Ulkoseinälle parvekkeen ulkopuolelle siten, että yksikkö näkyy julkisivulla – tämä on julkisivumuutos, jossa vaaditaan yhtiökokouksen päätös ja usein kunnan rakentamislupa.
  • Suojeltuun rakennukseen, jossa asemakaavassa on sr- tai sk-merkintä, ilman erillistä kunnan rakennusvalvonnan päätöstä.

Vaihtoehto: keskitetty taloyhtiö-jäähdytys

Joissakin uudemmissa kerrostaloissa hallitus on ehdottanut yhteistä ratkaisua – yhtiön kustantamaa keskitettyä ilma-vesilämpöpumppua, joka jäähdyttää kaikki huoneistot omilla puhallinkonvektoreilla. Ratkaisu vaatii yhtiökokouksen päätöksen, koska investointi on tyypillisesti 50 000–250 000 €, mutta poistaa yksittäisten ulkoyksiköiden estetiikka- ja meluongelmat. Käytännössä taloudellisuus rakentuu sille, kuinka moni osakas käyttäisi jäähdytystä. Useimmissa 1990-luvun kerrostaloissa vain 30–60 % osakkaista käyttää jäähdytystä aktiivisesti, mikä tekee yhteishankinnasta vaikean perustella – yksittäinen muutostyölupa on usein osakkaan kannalta ketterämpi tie. Jos hallitus kuitenkin esittää yhteistä ratkaisua seuraavaan yhtiökokoukseen, kannattaa tarkistaa, sallitaanko silti omat parveke-ILP:t niille osakkaille, jotka asentavat ennen yhteishankinnan valmistumista.

Hallitus vai yhtiökokous – AOYL 5 luku selitettynä

Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 jakaa päätösvallan hallituksen ja yhtiökokouksen kesken sen mukaan, kenen vastuualueeseen muutos kohdistuu ja kuka kustantaa työn. ILP-asennus parvekkeelle ratkaistaan tavallisesti hallituksessa, kunhan asunto-osakeyhtiölain 5 luvun muotomääräykset täyttyvät.

5 luku 1 § – osakkaan oikeus muutostyöhön

Lain 5 luvun 1 §:n mukaan osakkaalla on oikeus tehdä muutoksia hallinnassaan olevassa huoneistossa. Oikeutta rajoittavat säännöt yhtiön ja toisten osakkaiden suojaksi: muutostyö ei saa aiheuttaa olennaista haittaa eikä vahingoittaa rakennusta. Säädöstekstin tarkka sanamuoto löytyy Finlexin AOYL-sivulta.

5 luku 2 § – kirjallinen muutostyöilmoitus

Osakkaan on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen, kun muutos voi vaikuttaa yhtiön vastuulla olevaan rakennuksen osaan tai toisen osakkaan tilan käyttöön. Parveke-ILP täyttää aina tämän kynnyksen kahdesta syystä:

  • Ulkoseinän läpivienti koskee yhtiön kunnossapitovastuulla olevaa rakennetta.
  • Ulkoyksikön ääni voi vaikuttaa naapurihuoneistojen makuuhuoneisiin.

Ilmoitus toimitetaan hallitukselle tai isännöitsijälle. Vaikka taloyhtiöllä olisi aikaisempi periaatepäätös, kirjallinen ilmoitus tehdään silti aina ennen jokaista asennusta.

5 luku 3 § – suostumus ja sen ehdot

Yhtiö voi asettaa muutostyölle perustellut ehdot tai kieltää sen, jos työ vahingoittaisi rakennusta tai aiheuttaisi olennaista haittaa. Suostumusta ei kuitenkaan saa evätä, jos haitta ei ole olennainen tai jos ehdot riittävät haitan torjumiseen. Tämä suhteellisuusperiaate on KKO 2021:32 -ratkaisun ydin.

5 luku 4 § ja 7 § – käsittelyaika ja valvonta

Hallituksella on kohtuullinen aika käsitellä ilmoitus – käytäntö liikkuu yhdestä kuudeen viikkoon. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin yhtiö on käsitellyt ilmoituksen tai kohtuullinen aika on kulunut. Yhtiöllä on oikeus valvoa työtä osakkaan kustannuksella, jos haittariski sitä edellyttää.

Hallitus vai yhtiökokous

Yksittäinen muutostyöilmoitus ratkaistaan hallituksessa. Periaatepäätös ILP-asennusten yleisistä ehdoista – esimerkiksi mihin ulkoyksiköitä saa sijoittaa ja millä äänitasoilla – kuuluu yhtiökokoukselle, koska se koskee kaikkia osakkaita yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta (AOYL 1 luku 10 §).

Päätös Päättäjä Lakiperuste
Yksittäinen muutostyöilmoitus, suostumus ja ehdot Hallitus tai isännöitsijä AOYL 5 luku 2–4 §
Periaatepäätös ILP-asennusten yleisistä ehdoista Yhtiökokous, enemmistöpäätös AOYL 1 luku 10 § (yhdenvertaisuus)
Yhtiön kustantama keskitetty ratkaisu (esimerkiksi yhteinen IVLP) Yhtiökokous AOYL 6 luku, investointi vaatii yhtiökokouspäätöksen
Yhtiöjärjestyksen muutos (esim. julkisivumääräys) Yhtiökokous, 2/3 enemmistö AOYL 6 luku, määräenemmistö
Taloyhtiön hallituksen kokouksessa käsitellään ilmalämpöpumpun muutostyöilmoitusta ja teknistä suunnitelmaa.
Hallitus käsittelee muutostyöilmoituksen yleensä 1–6 viikon kuluessa kirjallisesta hakemuksesta.

Yhdenvertaisuus – miksi periaatepäätös kannattaa

Jos taloyhtiössä on annettu lupa yhdelle osakkaalle, samaa kohtelua on tarjottava muille vastaavissa olosuhteissa. Kiinteistöliiton lakipähkinässä suositetaan ennakoivaa periaatepäätöstä yhtiökokouksessa ennen ensimmäistä asennusta. Päätös määrittelee ehtoja äänitasolle, sijoittelulle ja kondenssiveden ohjaukselle yhtenäisesti kaikille osakkaille.

KKO 2021:32 – mitä korkein oikeus linjasi

Korkein oikeus antoi 24.5.2021 ratkaisun, joka muutti taloyhtiöiden käytännön. Tapauksessa osakas oli asentanut ilmalämpöpumpun Turun keskustan kerrostalon 8. kerroksen parvekkeelle yhtiön kiellosta huolimatta. Asunto-osakeyhtiö vaati pumpun purkamista. Hovioikeus oli antanut osakkaan pitää laitteen, ja KKO piti tuomion voimassa.

Olennaiset oikeusohjeet

KKO totesi ratkaisun perusteluissa, että parveke ja sen vieressä oleva ulkoseinän osa muodostavat osakehuoneiston kanssa luonnollisen ja kiinteän kokonaisuuden. Pumpun asennus tähän alueeseen on osakkaan muutostyö, ei yhtiön julkisivuun kohdistuva muutos. Tämä tulkinta poikkesi taloyhtiöiden tavanomaisesta lähestymistavasta, jossa kaikkia ulkoseinään kohdistuvia muutoksia oli kohdeltu julkisivuasioina.

Yhtiöllä on oikeus asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa toisille osakkaille haittaa. Kohtuuton muutostyö voidaan myös kieltää kokonaan. KKO:n suhteellisuusarviointi kuitenkin asetti reunaehdon: osakkaan saavuttama hyöty arvioitiin suhteessa yhtiölle aiheutuvaan haittaan. Jäähdytyshyöty katsottiin merkittäväksi, kun taas asianmukaisesta asennuksesta aiheutuva haitta oli kuvattu vähäiseksi. Hovioikeus oli mittauksissaan luonnehtinut pumpun ääntä jääkaappiin verrattavaksi.

Ratkaisun tiedote ja päätöksen koko teksti löytyvät korkeimman oikeuden ennakkopäätösarkistosta.

KKO:n perusteluiden kulku

Ratkaisun rakenne on tärkeää ymmärtää, koska siitä johtuu nykyinen oikeustila. KKO eteni perusteluissaan kolmessa vaiheessa. Ensiksi se arvioi, onko ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentaminen lasitetun parvekkeen seinään muutostyö vai julkisivumuutos. Vastaus oli muutostyö, koska osakehuoneisto ja siihen kuuluva parveke muodostavat hallinnallisesti yhden kokonaisuuden. Toiseksi KKO katsoi, että 5 luvun 3 §:n 2 momentin kiellon edellytykset (vahingoittaminen tai olennainen haitta) eivät täyttyneet kyseisessä tapauksessa, koska hovioikeuden hankkimat mittaukset osoittivat aineiston rajat alittaviksi. Kolmanneksi yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen päätös, jolla ilmalämpöpumppujen asentaminen oli ehdoitta kielletty, oli yhtiöjärjestyksen vastainen ja siten mitätön.

Käytännön seuraus oli, että hallituksen tai yhtiökokouksen ei riitä asettaa yleistä kieltoa. Jokainen yksittäinen muutostyöilmoitus on käsiteltävä omassa kohtuullisuusarvioinnissaan – ja perustelujen on viitattava konkreettisiin haittoihin, ei abstrakteihin esteettisiin huoliin.

Mitä päätös vahvistaa

  • Parveke-ILP on osakkaan muutostyö (AOYL 5 luku 1 §), ei automaattisesti julkisivumuutos.
  • Yhtiö ei voi blanco-kieltää asennuksia ilman konkreettista perustetta.
  • Suhteellisuusperiaate ratkaisee: osakkaan hyöty on punnittava asianmukaisesti asennetun laitteen aiheuttamaan haittaan nähden.
  • Yhtiöllä säilyy oikeus asettaa kohtuulliset tekniset ehdot.

Mitä päätös ei vahvista

⚠️
Huomio: KKO 2021:32 ei tee luvasta automaattista. Yhtiö voi yhä kieltää kohtuuttoman asennuksen tai asettaa ehtoja, jos läpivienti uhkaa rakenteen tiiviyttä, kondenssivesi valuu naapurin parvekkeelle tai ulkoyksikkö sijoitettaisiin alle 1,5 m:n päähän naapurin makuuhuoneen ikkunasta. Ilman kirjallista muutostyöilmoitusta tehty asennus on edelleen lainvastainen.

Päätös ei myöskään sivuuta julkisivu- tai kaupunkikuvallisia näkökulmia. Jos rakennus on suojeltu tai sijaitsee asemakaava-alueella, jossa julkisivuun ei saa tehdä muutoksia, kunnan rakennusvalvonta voi puuttua asennukseen riippumatta AOYL-prosessista.

Melu, 30 dB:n yöraja ja naapurin makuuhuone

Asumisterveysasetus 545/2015 § 19 määrittelee asuinhuoneen sisätilan toimenpiderajat ulkopuolisen melun osalta. Yöllä raja on tiukempi kuin päivällä, koska terveysvaikutukset näkyvät unihäiriöinä.

Tila Päiväajan keskiäänitaso (klo 7–22) Yöajan keskiäänitaso (klo 22–7)
Asuinhuone, makuuhuone, oleskelutila 35 dB LAeq 30 dB LAeq
Muut tilat asunnossa 40 dB LAeq 40 dB LAeq
Erottuva terävä yöääni (kapeakaistainen tai impulssimainen) – 25 dB LAeq,1h

Säädös ja Valviran soveltamisohje ovat saatavilla Finlexissä. Tärkeää on ymmärtää, että raja-arvot koskevat sisätilaa – ei ulkoyksikön kotelosta mitattua äänitasoa. Mittaus tehdään naapurin asuinhuoneessa.

Ulkoyksikön todellinen äänitaso

Modernin split-ulkoyksikön äänenpainetaso 3 m:n etäisyydellä on tyypillisesti 38–43 dB jäähdytyksessä ja 50–58 dB lämmityksessä, kun laite tekee sulatussyklin. Yöasetus pudottaa jäähdytyksen tason 3–5 dB lisää.

Käytännön johtopäätös: hyvin sijoitettu, modernin laitteen jäähdytystila ei ylitä naapurin makuuhuoneen 30 dB:n yörajaa, kun yksikkö on vähintään 3 m:n etäisyydellä makuuhuoneen ikkunasta ja seinärakenne on tavanomainen kerrostaloseinä. Riski syntyy talvilämmityksessä, jos yksikkö on alle 1,5 m:n päässä naapurin makuuhuoneen ikkunasta ja sulatussykli kestää useita minuutteja.

Kapeakaistainen ja impulssimainen ääni

⚠️
Huomio: Lämpöpumpun kompressorin ääni voi olla kapeakaistaista eli yhden taajuusalueen erottuvaa. Asumisterveysasetuksen mukaan kapeakaistaiseen tai impulssimaiseen meluun lisätään mittaustulokseen +5 dB korjauskerroin. Tämä tarkoittaa, että 28 dB:n LAeq voi tulkinnan jälkeen olla 33 dB ja ylittää yörajan. Varaa marginaalia sijoittelussa.

Sijoittelusäännöt parvekkeella

  • Vähintään 3 m suorasta linjasta naapurin lähimmän makuuhuoneen ikkunaan, mieluiten enemmän.
  • Ulkoyksikkö kiinnitetään parvekkeen omalle seinälle, ei kaiteen reunaan, jossa ääni heijastuu naapurin parvekkeelta toiselle.
  • Käytä jousivaimentimilla varustettua kannaketta – tämä vähentää rakenteen resonanssia ja leikkaa äänitasoa 3–5 dB.
  • Pieni seinäkkö (akustinen levy tai puinen sermi) pienentää suoraan ikkunaan kohdistuvaa ääntä 5–10 dB.
  • Käytä laitteen yöasetusta – Mitsubishi, Daikin ja Panasonic kaikki tukevat tätä.

Lue myös omakotitalon näkökulmasta tehty syvempi analyysi naapuriasioista: Ilmalämpöpumppu ja naapuri 2026 – ulkoyksikön etäisyys, melu ja luvat.

Lähimaapurin valitukset – prosessi

Jos naapuri kokee melun haittaavaksi, prosessi etenee seuraavasti:

  1. Valitus taloyhtiölle (isännöitsijä tai hallitus). Isännöitsijä voi pyytää teknistä mittausta puolueettomalta toimijalta.
  2. Jos asia ei ratkea, kunnan terveysvalvonta (asumisterveys) voi tehdä mittauksen LAeq-mittaustavalla. Helsingissä tämän hoitaa kaupungin ympäristöpalvelut.
  3. Jos toimenpideraja ylittyy, kunta voi velvoittaa korjaukseen – vaimennukseen, sijoituksen muutokseen tai käyttöajan rajoitukseen.
  4. Ääritapauksessa laite on poistettava.

Käytännössä mitattuja ylityksiä ilmoitetaan harvoin oikein sijoitetuista uudemmista laitteista. Suurin osa naapurikonflikteista ratkeaa, kun ulkoyksikkö siirretään tai kannakkeen vaimentimet vaihdetaan. Helsingin ympäristöpalveluiden 2024 raportin mukaan kerrostaloista tuli yhteensä 187 äänitasoa koskevaa selvityspyyntöä, joista lämpöpumppuun liittyi 41 tapausta – näistä mittauksen jälkeen velvoittavaan päätökseen edettiin vain seitsemässä. Hyvä alkusijoittelu ja vaimennettu kannake riittävät käytännössä lähes aina.

Tarvitsenko toimenpideluvan – Helsinki, Espoo, Tampere

Kunnan rakennusvalvonta tarkastelee asennusta julkisivun ja kaupunkikuvan näkökulmasta. Toimenpidelupa tarvitaan, kun ulkoyksikkö asennetaan näkyvälle paikalle julkisivussa tai kun rakennus on suojeltu. Lasitetun parvekkeen sisäpuolelle asennettu yksikkö ei käytännössä yleensä vaadi lupaa, koska julkisivun ilme ei muutu.

Uusi rakentamislaki 1.1.2025

Vuoden 2025 alusta rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistyivät yhdeksi rakentamisluvaksi uudessa rakentamislaissa. Hakuprosessi kunnissa on yhtenäistetty, mutta paikallisia eroja on yhä ohjeistuksessa siitä, milloin lupaa tarvitaan.

Helsinki

Helsingin rakennusvalvonta on julkaissut erillisen ohjeen ilmalämpöpumpun ja jäähdytyslaitteen asennuksesta. Pääsäännöt 2026:

  • Ulkoyksikkö lasitetun parvekkeen sisällä, ei näkyvissä julkisivulta: lupaa ei tarvita.
  • Ulkoyksikkö suoraan julkisivussa: rakentamislupa pakollinen.
  • Suojellut rakennukset (sk- ja sr-asemakaavamerkintä, museoviraston listaus): lupa lähes aina pakollinen, ja kantakaupungin osalta lupaa ei usein myönnetä.

Espoo ja Tampere

Espoossa rakennusvalvonta noudattaa samaa periaatetta: muutos parvekkeen sisällä on yleensä ilman lupaa, julkisivussa lupa tarvitaan. Tampereella julkisivumuutosohje painottaa, että Pispalan ja Vanhan Tampereen alueilla lupaa edellytetään herkemmin. Muiden kuntien käytännöt vaihtelevat – soita aina paikalliseen rakennusvalvontaan ennen tarjouspyyntöä.

💡
Vinkki: Soita rakennusvalvonnan asiakaspalveluun ennen tarjouspyyntöä. Yksi puhelu kestää 5 minuuttia, ja saat varman vastauksen siitä, tarvitaanko lupaa juuri sinun rakennuksessasi. Tämä säästää usein 2–6 viikkoa, jos lupa-asia jää muuten roikkumaan.

Lasitettu parveke käytännössä

Lasitettu parveke muuttaa yhtälön kahdella tavalla. Ensinnäkin ulkoyksikkö ei ole näkyvissä julkisivulta, mikä poistaa kaupunkikuvallisen perusteen luvan vaatimiselle. Toiseksi parvekelasitus muodostaa lämpöloukun – kuumalla kesäpäivällä yksikön ilmankierto voi heikentyä. Sijoittelussa kannattaa varmistaa, että parvekelasituksen ylä- tai sivuluukku saadaan auki käyttöjakson aikana, tai että ulkoyksikkö asennetaan paikkaan, jossa lämpimän ilman poisto onnistuu painovoimaisesti.

Muutostyöilmoitus vaihe vaiheelta

Tämä on käytännön prosessi siitä, kun mietit asennusta, siihen, kun haet kotitalousvähennyksen. Kuusi vaihetta vie tyypillisesti 4–8 viikkoa.

  1. Vaihe 1: Esiselvitys. Tarkista yhtiöjärjestyksestä, onko ILP-asennuksesta erityismääräyksiä. Kysy isännöitsijältä, onko taloyhtiössä tehty aikaisempi periaatepäätös ja millä ehdoilla. Soita paikalliseen rakennusvalvontaan ja varmista lupatilanne. Kestää 1–3 päivää.
  2. Vaihe 2: 2–3 tarjousta. Pyydä tarjous vähintään kolmelta Tukes-rekisteröidyltä kylmälaiteliikkeeltä. Varmista, että tarjous on eritelty – laite, työ, arvonlisävero – jotta kotitalousvähennyksen pohja on selvä. Kestää 1 viikko.
  3. Vaihe 3: Kirjallinen muutostyöilmoitus. Toimita kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai isännöitsijälle. Liitä asemapiirros, laitteen datasheet, asentajan pätevyydet, kondenssiveden ratkaisu ja sitoumus alkuperäiseen tilaan palauttamisesta omistuksen päättyessä. Pidä alustava aloituspäivä vähintään 4 viikon päässä, jotta hallitus ehtii käsitellä.
  4. Vaihe 4: Hallituksen käsittely. Hallitus voi pyytää lisätietoja tai järjestää tarkastuksen. Päätös tulee kirjallisena – joko hyväksyntä, hyväksyntä ehdoin tai hylkäys. Kestää 1–6 viikkoa.
  5. Vaihe 5: Tarvittaessa yhtiökokous tai käräjäoikeus. Jos hallitus hylkää eikä päätökselle ole konkreettista perustetta KKO 2021:32 -kriteerien valossa, voit viedä asian seuraavaan yhtiökokoukseen. Jos yhtiökokouskaan ei hyväksy, kanne käräjäoikeudessa on viimeinen keino – kynnys on kuitenkin korkea ja oikeudenkäyntikulut merkittäviä.
  6. Vaihe 6: Asennus, valvonta ja asennustodistus. Asennus tehdään vasta hallituksen kirjallisen suostumuksen jälkeen. Asentaja antaa asennustodistuksen, jonka kopio toimitetaan isännöitsijälle yhtiön rakennusrekisteriin. Hae kotitalousvähennys OmaVerossa eritellyn laskun perusteella ja säilytä tositteet 6 vuotta.

Muutostyöilmoituksen sisältö

Hyvä ilmoitus mahtuu 2 sivulle ja sisältää:

  • Osakkaan nimi, huoneisto, yhteystiedot.
  • Asennussuunnitelma – ulkoyksikön sijainti parvekkeella valokuvalla ja asemapiirroksella merkittynä, sisäyksikön sijainti ja läpiviennin paikka.
  • Laitteen tiedot – malli, ulkoyksikön äänenpainetaso 3 m:ssä datasheetistä, paino, mitat, kylmäaine ja sen GWP-arvo.
  • Asentajan tiedot – yritys, Y-tunnus, CFP- ja S-pätevyysnumerot.
  • Tekniset ratkaisut – läpiviennin tiivistys, kondenssiveden ohjaus parvekekaivoon, vaimennuskannake.
  • Sitoumus – osakas vastaa asennuksesta, sen seurauksista ja alkuperäiseen tilaan palautuksesta yhtiön niin vaatiessa.
  • Alustava aloituspäivä.

Asentajan pätevyydet ja asennustodistus

Ilmalämpöpumpun asennus on lakisääteistä työtä, jonka saa tehdä vain pätevä urakoitsija. Tukes valvoo sekä yritystä että henkilön pätevyyttä.

Pakolliset pätevyydet

Pätevyys Mihin tarvitaan Lakiperuste
Kylmäalan pätevyys (CFP) F-kaasuja sisältävän laitteen asennus ja huolto EU 517/2014 ja kansallinen kylmäainelaki, valvonta Tukesin sivuilla
Kylmälaiteliikkeen rekisteröinti Tukesissa Yritystoiminta kylmäalalla Tukes-rekisteröinti pakollinen
Sähköpätevyys S3 Kiinteä sähköliitäntä, pistorasian asennus, sulakkeen lisäys Sähköturvallisuuslaki, Tukes-valvonta
Sähköpätevyys S2 Keskuksen muutokset ja laajemmat kokonaisuudet Sähköturvallisuuslaki

Pelkän pistotulpan laitteen voi maallikkokin kytkeä pistorasiaan, mutta jos kerrostalon parvekkeelle ei ole valmista pistorasiaa, sen asentaminen edellyttää vähintään S3-pätevyydellä toimivan asentajan. Käytännössä avaimet käteen -paketissa sähkötyö on aina mukana.

Mistä tunnistat hyvän asentajan ennen sopimuksen tekoa

Vaikka Tukes-rekisteröinti on minimivaatimus, kaikki rekisterissä olevat eivät ole yhtä hyviä – ja kerrostaloasennus on teknisesti vaativampi kuin omakotitalon asennus, jossa sijoitteluvaihtoehtoja on enemmän. Käytännön merkit erottavat erinomaisen asentajan keskinkertaisesta jo ensimmäisessä yhteydenotossa.

Hyvä asentaja erottuu jo tarjousvaiheessa. Kolme käytännön merkkiä:

  • Tekninen kartoituskäynti. Vakavasti otettava asentaja käy parvekkeellasi mittaamassa ennen tarjouksen antamista – tämä kestää 30–60 minuuttia ja maksaa 0–80 €. Pelkkä puhelin- tai sähköpostitarjous ilman näkövierailua kerrostaloasennukseen on punainen lippu, koska läpiviennin paikka, parvekkeen kantokyky, sähkökeskuksen sijainti ja kondenssin ohjaus pitää nähdä paikan päältä.
  • Eritelty kirjallinen tarjous. Tarjouksessa pitää olla erikseen: laitemalli + sarjanumeron tyyppi, asennustyö, läpivienti, kondenssin ohjaus, sähkötyö, käyttöönotto, takuu ja arvonlisävero. Asentaja, joka antaa pelkän "ILP asennettuna 2 400 €" -tarjouksen, jättää oleellisia eriä sopimuksen ulkopuolelle.
  • Referenssit samasta kerrostaloalueesta. Pyydä 2–3 referenssiä viime 12 kk:n aikana saman kaupunginosan kerrostaloissa toteutetuista asennuksista. Hyvä asentaja antaa nämä mielellään.

Hintaero halvimman ja keskihintaisen tarjouksen välillä on usein 200–400 €. Tämän säästön nimissä kannattaa silti olla varovainen – Tukesin tiedotteessa lämpöpumppuasennusvirheistä on listattu virheellisiä asennuksia, jotka olisivat olleet vältettävissä pätevällä asentajalla. Kerrostalossa virhe näkyy nopeasti sekä omassa että naapurin huoneistossa.

Asennustodistus on pakollinen

Tukes edellyttää, että ilmalämpöpumpun asennuksesta annetaan asennustodistus. Vastuuhenkilön allekirjoittama todistus sisältää tehdyt testaukset – tiiviystesti, kondenssin ohjaus, sähköturvallisuus ja lämpötilakoe. Todistus on dokumentti vakuutuksia, takuuta ja taloyhtiön rakennusrekisteriä varten. Älä maksa loppulaskua, ennen kuin saat asennustodistuksen.

Näin tarkistat asentajan

  1. Tarkista yritys Tukesin rekisteristä hakemalla yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella.
  2. Kysy CFP-pätevyysnumero ja S-pätevyysnumero asentavalta henkilöltä. Numerot löytyvät myös Tukesin rekisteristä.
  3. Tarkista YTJ-palvelusta, että yritys on ennakkoperintärekisterissä – tämä on kotitalousvähennyksen edellytys.
  4. Pyydä vakuutustodistus (vastuuvakuutus vähintään 1 000 000 €).
  5. Vaadi asennustodistus ennen loppulaskun maksamista.
Tukes-rekisteröity kylmälaiteliikkeen asentaja kiinnittää ulkoyksikön kannakkeen vaimennusjousineen parvekkeen seinään.
Kylmäaineenkäsittelijän pätevyys (CFP) ja vähintään S3-sähköpätevyys ovat lakisääteisiä asennusvaatimuksia.

Tekninen toteutus parvekkeella

Tekninen suunnitelma ratkaisee, salliiko hallitus asennuksen. Tähän kannattaa panostaa, koska yhtiöt yleensä kieltäytyvät vain, jos suunnitelmassa on selkeitä heikkouksia.

Läpivienti seinästä

Putkien reitti kulkee yleensä huoneiston sisätilasta ulkoseinän läpi parvekkeen ulkoyksikköön. Reikä on tyypillisesti 65–80 mm halkaisijaltaan ja sisältää eristetyt kupariputket (kylmäaine), kondenssivesiletkun ja sähkökaapelin. Tiivistys tehdään uretaanivaahdolla ja päälle joustosaumalla, joka säilyttää joustavuuden lämpötilavaihteluissa. KKO 2021:32 -tapauksessa läpivienti tehtiin makuuhuoneen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään, eikä KKO pitänyt sitä esteenä.

💡
Vinkki: Sovi etukäteen, että asentaja täyttää ulkoseinän aukon uretaanivaahdolla ja käyttää joustosaumaa pintatiivisteenä. Pelkkä silikoni murtuu 2–3 vuoden talvella, ja kosteuden pääsy ulkoseinärakenteeseen on yhtiön kunnossapitovastuun kannalta merkittävä riski.

Kondenssivesi – missä virhe yleensä tapahtuu

Sisäyksikkö tuottaa jäähdytyskäytössä 1–3 litraa kondenssia vuorokaudessa. Vesi ohjataan letkulla parvekekaivoon tai pulloon. Ulkoyksikkö tuottaa kondenssia talvella sulatussyklissä – 5–15 litraa vuorokaudessa, mikä on yleisin riitatekijä naapurin kanssa. Vesi ei saa valua naapurin parvekkeelle eikä jäätyä julkisivulle. Suomen kerrostalojen 8 kuukautta vuodesta sulatussykli on aktiivinen, joten ratkaisu on suunniteltava huolella. Ratkaisuja on kolme:

  • Letku parvekekaivoon, jossa on saattolämmitys. Tämä on paras ratkaisu, jos kaivo on olemassa.
  • Erillinen imuyhdistelmäkaivo asennettuna parvekkeelle, jos kaivoa ei ole.
  • Pullokeräin yöllä, joka tyhjennetään aamuisin. Tämä on hyväksyttävä vain väliaikaisena ratkaisuna ja vain pienillä jäähdytysmäärillä – ei talvilämmityskäytössä.

Hyvin suunniteltu kondenssin ohjaus on usein se yksittäinen ehto, jonka hallitus asettaa muutostyöilmoitukseen. Jos esität asennussuunnitelmassasi konkreettisen ratkaisun – esimerkiksi "kondenssivesi johdetaan PVC-letkulla parvekkeen lounaiskulmassa olevaan saattolämmitettyyn lattiakaivoon" – muutostyöilmoituksen läpimeno hallituksessa nopeutuu merkittävästi.

Putkien läpivienti ulkoseinästä parvekkeelle tiivistetty uretaanivaahdolla ja joustosaumalla.
Tiivistetty läpivienti suojaa ulkoseinärakennetta kosteudelta ja on yhtiön kunnossapitovastuun kannalta keskeinen yksityiskohta.

Käyttökustannus kesäjäähdytyksessä

Kerrostaloasukasta kiinnostaa, paljonko kesän jäähdytys lopulta maksaa. Konkreettinen esimerkki: 80 m² huoneisto Helsingissä, Mitsubishi MSZ-LN35 (3,5 kW lämpöteho, SEER 8,7), käyttö heinäkuussa 12 päivänä keskimäärin 6 tuntia päivässä asetuslämpötilalla 24 °C. Sähkönkulutus on noin 12 päivää × 6 h × 0,5 kW = 36 kWh kuukaudessa. Heinäkuun 2026 pörssisähkön päiväajan keskihinta on liikkunut 4–6 c/kWh, jolloin energiamaksu on 1,50–2,20 €. Siirtohinta ja sähkövero (4,1 c/kWh siirto + 2,79 c/kWh vero kertyvät hintaan), eli kokonaiskustannus jäähdytyksestä on noin 6–8 €/kuukausi. Koko kesäjäähdytys helleviikkojen yli maksaa siten 20–40 € – murto-osa siitä, mitä erillinen ikkunajäähdytin (paljonpuhuvasti 90–150 €/kesä) tai pelkkä tuulettimen käyttö (epämukava nukkuminen) maksaisi.

Kannake ja vaimennus

Ulkoyksikön paino on 30–60 kg mallista riippuen. Tyypillinen kerrostaloparveke kantaa 250–300 kg/m² hyötykuormaa, joten paino ei ole ongelma. Sen sijaan rakenteen resonointi voi olla. Käytä jousivaimentimilla varustettua kannaketta – ilman vaimentimia seinään välittyvä matalataajuinen humina voi kuulua naapurin asunnossa kolme kerrosta alaspäin. Kannakkeen pintamateriaali kannattaa valita parvekekaiteen RAL-värikoodin mukaan, jotta asennus näyttää siistiltä myös hallituksen valokuvatarkistuksessa.

Sähköliitäntä parvekkeella

Vanhoissa 1970–1990-luvun kerrostaloissa parvekkeella ei ole valmista IP44-pistorasiaa. Asentaja vetää uuden ryhmäjohdon huoneiston sähkökeskukselta, lisää oman C16-sulakkeen ja asentaa parvekepistorasian. Tämä vaatii vähintään S3-pätevyyden ja kuuluu osana avaimet käteen -pakettia.

Jos yksikkö liitetään kiinteällä asennuksella (ei pistokkeella), työ on aina S3- tai S2-pätevyysvaadetta. Pelkän pistotulpan laitteen voi maallikkokin kytkeä, mutta uuden ryhmäjohdon vetäminen ei. Tukes on antanut erillisen tiedotteen oikeudettomista sähkötöistä lämpöpumppuasennuksissa – ongelma on yhä toistuva.

Kylmäaine R32 vai R290 kerrostalokäyttöön

Toukokuun 2026 markkinatilanteessa kerrostalon parveke-ILP:ssä käytetään käytännössä aina R32-kylmäainetta (GWP 675). R290-malleja (propaani, GWP 3) tulee markkinoille kasvavin määrin, mutta sisätiloissa ne edellyttävät erityistä ilmanvaihtoarviointia ja palavakaasun turvallisuusohjeita. Lasitetun parvekkeen sisäpuoli on ulkoyksikön kannalta sisätila, joten R290:n osalta asennusvaatimukset ovat tiukemmat – useimmat kotitalousasennukset 2026 ovat siksi R32-malleja.

F-kaasudirektiivin (EU 517/2014 ja 2024:n päivitys) mukaan R32 jatkaa myynnissä vielä pitkään, mutta GWP-rajat kiristyvät 2027 alkaen. Käytännössä ostaja ei joudu tekemään kylmäaineen takia merkittävää eroa, kun valinta tehdään juuri kerrostalon parvekkeelle vuonna 2026. Vertailu eri kylmäainelaitteiden välillä eli R32- ja R290-erot löydät tarkasti täältä: R290-IVLP 2026 -vertailu: Panasonic, Mitsubishi, Midea ja Bosch testissä.

Hinta, kotitalousvähennys ja ehdotettu korotus

Kotitalousvähennys leikkaa nettokustannusta merkittävästi. Vähennys koskee asennustyön osuutta – ei laitetta eikä materiaaleja. Vuonna 2026 voimassa olevat ehdot:

Voimassa oleva vähennys 2026

Verohallinnon mukaan "vuonna 2026 kotitalousvähennyksen määrä ja omavastuu ovat samat kuin vuonna 2025". Voimassa olevat luvut:

  • Vähennysprosentti yritykseltä ostetusta palvelusta: 35 %.
  • Enimmäismäärä: 1 600 € henkilöä kohti.
  • Omavastuu: 150 € vuodessa.
  • Palkansaajavähennys (palkasta maksetusta työstä): 13 %.

Avopuolisot ja aviopuolisot voivat molemmat hakea vähennystä, mikäli he ovat osallistuneet kustannukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pariskunta voi vähentää yhteensä 2 × 1 600 € = 3 200 €/vuosi, kun työn osuus on riittävän suuri.

Tarkat tiedot ovat Verohallinnon kotitalousvähennys-sivulla.

Ehdotettu korotus 40 %:iin – status toukokuu 2026

ℹ️
Hyvä tietää: Valtiovarainministeriö lähetti 8.5.2026 lausunnolle ehdotuksen, jolla kotitalousvähennyksen prosentti nousisi 35 %:sta 40 %:iin ja enimmäismäärä 1 600 €:sta 2 100 €:oon vuosille 2026 ja 2027. Omavastuu pysyisi 150 €:ssa. Lausuntoaika päättyy 22.5.2026, ja eduskunnan käsittely on edessä kesän aikana. Toukokuussa 2026 voimassa oleva laki on yhä 35 % / 1 600 € – käytä tätä lukua, mutta varaudu mahdolliseen takautuvaan voimaantuloon 1.1.2026 alkaen.

Ehdotuksen taustamateriaali on saatavilla valtioneuvoston sivuilla. Jos korotus astuu voimaan takautuvasti, vuonna 2026 maksetuista asennustöistä saa vähentää suuremman määrän veroilmoituksessa keväällä 2027.

Käytännön laskelma parveke-ILP:lle

Erä Nykyinen 35 % / 1 600 € Ehdotettu 40 % / 2 100 €
Avaimet käteen, esim. Mitsubishi LN35 2 400 € 2 400 €
Josta asennustyön osuus 1 000 € 1 000 €
Vähennys ennen omavastuuta 350 € 400 €
Omavastuu –150 € –150 €
Kotitalousvähennys verosta 200 € 250 €
Nettokustannus 2 200 € 2 150 €

Jos asennat suuremman 5 kW:n paketin haastavammilla läpivienneillä – työn osuus 1 800 € – vähennys nykyisellä prosentilla on 480 €, ehdotetulla 570 €.

Mitä et saa vähentää

Kotitalousvähennys ei kata seuraavia eriä:

  • Laitteen hankintahinta. Pelkkä ulkoyksikkö, sisäyksikkö, putket ja vaimennuskannake jäävät vähennyksen ulkopuolelle.
  • Materiaalit (kupariputki, uretaanivaahto, sähkökaapeli). Vain niiden asentamiseen käytetty työaika vähennyskelpoinen.
  • Taloyhtiön kustannuksella tehty asennus. Jos esimerkiksi yhtiökokous päätti hankkia jokaiselle huoneistolle ILP:n, vähennystä ei voi hakea, koska osakas ei ole itse maksanut.
  • Sukulaisen tekemä työ ilman ennakkoperintärekisteröintiä. Pelkkä sukulaisuus ei estä vähennystä, mutta yritysmuoto ja Y-tunnus on oltava.
  • Asentajan ulkopuolelta ostettu asennustarviketarkastus tai dokumentointi. Vähennys koskee vain tositteellisesti ostettua työtä.

Hakuprosessi OmaVerossa

  1. Pyydä asentajalta eritelty lasku, jossa työn osuus on merkitty erikseen.
  2. Varmista, että yritys on ennakkoperintärekisterissä – tarkistus YTJ-palvelussa.
  3. Ilmoita vähennys OmaVero-palvelussa kohdassa Verokortti 2026 → Kotitalousvähennys. Syötä työn osuus, päivämäärä ja urakoitsijan Y-tunnus. Vähennys huomioidaan jo ennakonpidätysprosentissa, jos teet ilmoituksen kuluvana vuonna.
  4. Vaihtoehtoisesti ilmoita vähennys keväällä 2027 veroilmoituksessa.
  5. Säilytä lasku, asennustodistus ja maksukuitti vähintään 6 vuotta.
💡
Vinkki: Pyydä asentajalta lasku, jossa työ on selvästi eritelty. Pakettilasku ilman erittelyä saattaa kelvata Verohallinnolle, jos asentaja antaa erikseen kirjallisen vahvistuksen työn osuudesta, mutta eritelty lasku säästää aikaa veroilmoituksen yhteydessä. Tarkista myös, että lasku on osoitettu sinun nimellesi – ei taloyhtiölle.

Pörssisähkö-ohjauksella voit lisäksi leikata jäähdytyksen kustannusta 15–25 %: Pörssisähkö-ohjaus ilmalämpöpumppuun 2026 – 20 %:n säästö, näin teet sen.

ILP, vakuutus ja asunnon myynti

Kahta käytännön seurausta moni unohtaa muutostyöprosessin yhteydessä: vakuutusvastuu ja vaikutus asunnon myyntiin.

Vakuutusvastuu asennuksesta eteenpäin

Muutostyöilmoituksen liitteenä taloyhtiö voi pyytää sitoumusta, jossa osakas vastaa kotivakuutuksellaan asennuksen aiheuttamista vahingoista. Useimmat suomalaiset kotivakuutukset (LähiTapiola, OP, Fennia, If) kattavat tällaiset vahingot automaattisesti vesivahingon ja LVI-laitteen vuotojen osalta, mutta vakuutusyhtiöltä kannattaa pyytää kirjallinen vahvistus. Jos vesivahinko sattuu vuosien päästä – läpiviennin tiivistys pettää tai sisäyksikön viemäri tukkeutuu – yhtiön vastuuvakuutus ei korvaa, koska kyse on osakkaan omasta muutostyöstä. Hyvä asentaja antaa työlleen 2 vuoden vastuun ja laitteelle 5 vuoden takuun, jotka kattavat tämän ajan.

Asunnon myynti ja seuraava omistaja

Jos myyt asunnon, ILP siirtyy normaalisti uudelle omistajalle. Asunnon myyntihintaan vaikutus on positiivinen – kerrostaloasunnoissa pörssisähkö-aikakaudella jäähdytyskelpoinen huoneisto myydään tyypillisesti 1–3 % paremmin kuin vastaava ilman jäähdytystä. Hallituksen suostumuksen ehdoissa voi kuitenkin olla maininta, että osakkaan on palautettava huoneisto alkuperäiseen tilaan asuntoa myydessä. Useimmat hallitukset eivät vaadi tätä, jos asennus on tehty asianmukaisesti, mutta asia kannattaa varmistaa kirjallisesti etukäteen. Toimita asennustodistus ja muutostyöilmoitus mukaan ostajalle, jotta seuraava omistaja tietää, mistä laite on alkanut ja mitä taloyhtiö siitä ajattelee.

Kuusi yleisintä virhettä

Nämä virheet näkyvät käytännössä Suomen Kiinteistöliiton ja kuntien terveysvalvonnan ilmoituksissa. Kuusi yleisintä, joista jokainen on vältettävissä:

  1. Asennus aloitetaan ennen hallituksen suostumusta. Vaikka KKO 2021:32 vahvistaa osakkaan oikeuden, ennen kuin hallitus on käsitellyt ilmoituksen, asennus on AOYL 5 luvun vastainen. Yhtiö voi vaatia laitteen poistamista, ja oikeudenkäyntikulut nielevät säästöt.
  2. Kondenssivesi valuu naapurin parvekkeelle. Talvilämmityssykli tuottaa 10 litraa päivässä – vesi jäätyy julkisivulle ja aiheuttaa konflikteja. Suunnittele kondenssin ohjaus etukäteen.
  3. Halvin asentaja ilman Tukes-tarkistusta. 200 € säästö asennuksesta voi merkitä, ettei laite ole oikeasti pätevän tekijän asentama. Asennustodistus jää saamatta, kotitalousvähennys evätään, takuu kärsii. Tarkista urekisteri.tukes.fi ennen sopimusta.
  4. Ulkoyksikkö liian lähellä naapurin makuuhuoneen ikkunaa. Alle 1,5 m:n etäisyydellä yöajan 30 dB:n raja ylittyy talvella ja kunnan terveysvalvonta voi velvoittaa siirtoon. Pidä etäisyys ≥3 m.
  5. Puutteellinen muutostyöilmoitus. Pelkkä yksi sivu, jossa lukee "asennan ILP:n" ja allekirjoitus, ei riitä. Liitä datasheet, asemapiirros, asentajan pätevyydet ja sitoumus. Hyvä ilmoitus saa hallituksessa hyväksynnän ensimmäisellä kerralla.
  6. Pakettilasku ilman erittelyä. Verohallinto vaatii työn osuuden erikseen. Pelkkä "Ilmalämpöpumppu asennettuna 2 400 €" -lasku voi johtaa siihen, että vähennystä ei myönnetä lainkaan.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko taloyhtiö kieltää ilmalämpöpumpun parvekkeelta kokonaan?

Lähtökohtaisesti ei. KKO 2021:32 vahvisti, että blanco-kielto ilman konkreettista, kohtuuttomaan haittaan perustuvaa perustetta on asunto-osakeyhtiölain vastainen. Yhtiö voi kuitenkin kieltää yksittäisen asennuksen, jos se vahingoittaisi rakennusta tai aiheuttaisi olennaista haittaa, jota ehdoilla ei voida torjua. Käytännössä hyvin suunnitellut asennukset menevät läpi.

Tarvitsenko toimenpideluvan, jos parveke on lasitettu ja ulkoyksikkö sen sisällä?

Pääsääntöisesti et. Kun ulkoyksikkö ei näy julkisivulta, kunnan rakennusvalvonta ei yleensä vaadi rakentamislupaa. Soita kuitenkin paikalliseen rakennusvalvontaan – varsinkin Helsingin kantakaupungissa tai suojeluasemakaava-alueilla käytännöt voivat olla tiukempia.

Mitä jos naapuri valittaa melusta?

Ensin valitus käsitellään isännöitsijän kautta. Jos asia ei ratkea, kunnan terveysvalvonta voi tehdä äänenmittauksen LAeq-tasolla. Jos Asumisterveysasetuksen 545/2015 § 19:n yörajaa 30 dB rikotaan, kunta voi velvoittaa vaimennukseen, sijoituksen muutokseen tai käyttöajan rajoitukseen. Hyvin sijoitetut modernit laitteet alittavat rajat selvästi.

Pitääkö ilmoitus tehdä, vaikka taloyhtiössä on aikaisempi periaatepäätös?

Kyllä. Periaatepäätös määrittää yhteisiä pelisääntöjä, mutta yksittäinen muutostyöilmoitus on tehtävä aina ennen jokaista asennusta. Ilmoitus kertoo hallitukselle, missä ja millä laitteella sinä aiot toimia. Tämä on AOYL 5 luvun 2 §:n vaatimus.

Voiko hallitus kieltäytyä, jos esitän kaiken oikein?

Voi periaatteessa, mutta kynnys on korkea. Päätöksen on perustuttava konkreettiseen, kohtuuttomaan haittaan – ei esimerkiksi yleiseen "estetiikkaan" tai aikaisempaan negatiiviseen kokemukseen toisesta laitteesta. Jos hallitus kieltää, voit viedä asian yhtiökokoukseen ja viime kädessä käräjäoikeuteen. Yleensä hyvin valmisteltu ilmoitus menee läpi.

Saanko kotitalousvähennyksen, vaikka maksan koko paketin yhdellä laskulla?

Saat, mutta laskun on oltava eritelty. Asennustyön osuus on merkittävä erikseen omalle riville. Verohallinto hyväksyy myös erillisen vahvistuksen, jossa asentaja vahvistaa työn osuuden – mutta eritelty alkuperäinen lasku on yksinkertaisempi. Varmista, että yritys on ennakkoperintärekisterissä.

Mitä jos olen vuokralainen – voinko hakea lupaa itse?

Et. Muutostyöoikeus kuuluu vain osakkaalle. Vuokralaisen on käytävä asia osakkaan kanssa, jonka on tehtävä muutostyöilmoitus omissa nimissään. Käytännössä monet osakkaat sallivat vuokralaisen kustantaman ILP:n, jos asennus jää huoneistoon vuokrasuhteen päättyessä.

Vaikuttaako julkisivun suojelu ratkaisuun?

Vaikuttaa. Jos rakennus on asemakaavassa merkitty sk- tai sr-suojelulla tai jos kohde on Museoviraston listalla, kunnan rakennusvalvonnan ennakkokanta on tarkistettava ennen muutostyöilmoituksen tekemistä. Lupaa ei välttämättä myönnetä, jos ulkoyksikkö muuttaisi julkisivun ilmettä – tällöin lasitetun parvekkeen sisäpuolelle sijoittaminen on usein ainoa ratkaisu.

Kuinka kauan hallituksen käsittely kestää?

Käytäntö liikkuu yhdestä kuuteen viikkoon riippuen hallituksen kokousrytmistä. Suuremmissa taloyhtiöissä hallitus kokoontuu kuukausittain, pienemmissä harvemmin. Kohtuullinen aika on AOYL 5 luvun 4 §:ssä viitattu reunaehto – jos hallitus jättää käsittelyn tekemättä esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi ilman selitystä, voit aloittaa työn ja ilmoittaa siitä.

Mitä jos olen jo asentanut ilman lupaa?

Tee muutostyöilmoitus heti jälkikäteen. Kerro, että asennus on jo tehty, ja toimita tekniset tiedot. Hallitus voi joko hyväksyä asennuksen jälkikäteen tai vaatia muutoksia (kondenssin ohjaus, vaimennin) tai laitteen poistamista. KKO 2021:32:n logiikan mukaisesti suhteellisuusperiaate suojaa hyvin tehtyä asennusta, mutta luvaton aloitus heikentää neuvotteluasemaa ja voi johtaa korvausvaateisiin.

Voiko hallitus vaatia minulta vakuutuksen?

Voi. Yleinen ehto on, että osakas vastaa vakuutuksellaan asennuksen aiheuttamista vahingoista (vesivahinko, rakenne, naapurin omaisuus). Useimmat kotivakuutukset kattavat tällaiset vahingot automaattisesti, mutta hallitus voi pyytää kirjallisen vahvistuksen vakuutusyhtiöltä.

Kuinka kauan ulkoyksikkö kestää parvekkeella?

Kerrostalon parvekkeella ulkoyksikön käyttöikä on tyypillisesti 12–18 vuotta, eli sama kuin omakotitalossa. Suojaava ympäristö – lasitettu parveke ei altistu suoraan vesi- tai lumikuormalle – pidentää usein elinikää 2–3 vuodella verrattuna avoimeen asennukseen. Vuosittainen suodatinten pesu ja viiden vuoden välein tehtävä huoltokäynti pitävät SCOP-arvon lähellä alkuperäistä tasoa.

Yhteenveto

Ilmalämpöpumppu kerrostalon parvekkeelle on 2026 enemmän käytännön asia kuin lupakysymys. Korkein oikeus on linjannut KKO 2021:32 -ratkaisussaan, että parveke-ILP on osakkaan muutostyö (AOYL 5 luku 1 §). Taloyhtiö ei voi blanco-kieltää sitä, mutta voi asettaa perusteltuja ehtoja. Kiinteistöliiton, Suomen Kiinteistölehden ja Isännöintiliiton 2024–2026 ohjeistus on yhtenäinen: hyvin valmisteltu kirjallinen muutostyöilmoitus on tie, jota kannattaa kulkea, ja periaatepäätös yhtiökokouksessa kannattaa tehdä ennen ensimmäistä asennusta yhdenvertaisuuden takia. Tärkeimmät opit:

  • Tee aina kirjallinen muutostyöilmoitus hallitukselle ennen asennusta – liitä datasheet, asemapiirros, kondenssivesiratkaisu ja asentajan Tukes-pätevyydet.
  • Mieluummin lasitetun parvekkeen sisäpuoli kuin näkyvä julkisivuasennus – kunnan rakentamislupaa ei silloin yleensä tarvita.
  • Ulkoyksikkö ≥3 m naapurin lähimmän makuuhuoneen ikkunasta ja jousivaimennettu kannake – 30 dB:n yöraja ei silloin lähde rikkoutumaan.
  • Avaimet käteen 1 900–4 000 € (mediaani 2 400 €). Kotitalousvähennys 35 % asennustyöstä, max 1 600 €/hlö – ehdotettu korotus 40 %:iin / 2 100 €:oon on lausunnolla, ei vielä voimassa.
  • Vain Tukes-rekisteröity asentaja ja allekirjoitettu asennustodistus.
  • Vie eritelty lasku OmaVeroon ja säilytä asennustodistus 6 vuotta – muista, että vähennys ja takuu nojaavat tähän paperiin.

Käytännön reitti tästä eteenpäin: pyydä isännöitsijältä yhtiöjärjestys ja aikaisempi periaatepäätös, soita rakennusvalvontaan, ja hae vähintään kolme tarjousta Tukes-rekisteröidyltä kylmälaiteliikkeeltä. Hyvä asennus on tehty ennen heinäkuun helleviikkoja – muutostyöilmoituksen käsittelyaika ja kalenterin ruuhka asentajilla tarkoittavat, että toukokuun lopulla aloitettu prosessi ehtii valmiiksi parhaiten heinä-elokuussa.

Jos haluat vertailla muiden lämpöpumpputyyppien kustannuksia kerrostalon ulkopuolella, katso myös IVLP käyttökustannus 2026 – 150 m² talo maksaa 770 €/vuosi ja kylmäaineiden elinkaaresta F-kaasun huoltokielto 2026 – koskeeko se sinun ilmalämpöpumppuasi.

Pyydä ilmainen tarjous Tukes-rekisteröidyltä asentajalta GRIVOLT-verkostosta – saat 2–3 vertailtavaa tarjousta 24 tunnin sisällä.

Sisällysluettelo

  1. Voitko asentaa parvekkeelle ja paljonko se maksaa
  2. Hallitus vai yhtiökokous – AOYL 5 luku selitettynä
  3. KKO 2021:32 – mitä korkein oikeus linjasi
  4. Melu, 30 dB:n yöraja ja naapurin makuuhuone
  5. Tarvitsenko toimenpideluvan – Helsinki, Espoo, Tampere
  6. Muutostyöilmoitus vaihe vaiheelta
  7. Asentajan pätevyydet ja asennustodistus
  8. Tekninen toteutus parvekkeella
  9. Hinta, kotitalousvähennys ja ehdotettu korotus
  10. ILP, vakuutus ja asunnon myynti
  11. Kuusi yleisintä virhettä
  12. Usein kysytyt kysymykset
  13. Yhteenveto

GRIVOLT

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.

Lähteet ja lisätietoa

  • Finlexin AOYL-sivulta
  • Tukesin sivuilla
  • Verohallinnon kotitalousvähennys-sivulla
  • Fingrid – Sähköjärjestelmä

Lämpöpumppujen tarjouspalvelu on tulossa

Rakennamme lämpöpumppuasentajien vertailua. Jätä sähköposti, niin ilmoitamme heti kun voit pyytää tarjouksia.

Ilmoita minulle
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle

Verkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän kytkennät ja käyttöönottotarkastus kuuluvat aina sähköurakoitsijalle. Katso mitä saat tehdä itse ja paljonko oma työ oikeasti säästää.

28.7.20266 min
Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?
Latausratkaisut
⚖️Vertailu

Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?

Valtion latausinfra-avustusta ei voi hakea heinäkuussa 2026: uusi 10 miljoonan euron vuosiavustus on vasta strategiakirjaus. Vertailimme neljä rahoitusreittiä ja kerromme, miksi EIR-takaus on taloyhtiön ainoa haettavissa oleva instrumentti.

27.7.202611 min
Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?
Vertailut
⚖️Vertailu

Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?

Budjetti-ILP maksaa asennettuna 1 250–1 900 €, lippulaiva 2 400–3 400 €. Laskimme, palautuuko noin 1 500 €:n lisähinta pienempänä sähkölaskuna. Ei palaudu.

26.7.202615 min