Helleyönä makuuhuoneessa on helposti 25 °C, vaikka pihalla lämpötila laskee 15 asteeseen. Tuon eron voi ottaa käyttöön ilman uusia laitteita: useimmissa 2010-luvun ilmanvaihtokoneissa on kesäohitus, joka ohjaa viileän yöilman sisään lämmön talteenoton ohi. Teho on vaatimaton, noin 0,4–0,8 kW, mutta koko yön tehostus maksaa vain 2–5 senttiä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten ohitus toimii, paljonko viileää se todella tuo ja missä kulkee raja, jonka jälkeen tarvitset ilmalämpöpumpun.
IV-koneen yöviilennys 2026: ilmaista viileää ilman lämpöpumppua?
Useimmissa 2010-luvun IV-koneissa on kesäohitus, joka tuo viileän yöilman sisään lämmön talteenoton ohi. Laskimme, paljonko viileää se todella tuo, mitä yötehostus maksaa ja milloin tarvitset silti ilmalämpöpumpun.

- LTO eli lämmön talteenotto: kenno, joka siirtää poistoilman lämmön tuloilmaan
- Kesäohitus (bypass): pelti, joka ohjaa ulkoilman LTO-kennon ohi
- Yöviilennys: automatiikka, joka avaa ohituksen ja tehostaa ilmanvaihtoa viileänä yönä. Enerventillä nimi on kesäyöjäähdytys, Swegonilla kesäyöviilennys
- Tehostus: ilmavirran nosto normaalitasosta. Asetus 1009/2017 vaatii vähintään 30 %:n tehostusvaran
- SPI (specific power input): puhaltimien ottoteho ilmavirtaa kohden, W/(m³/h)
- ΔT: sisä- ja ulkoilman lämpötilaero, josta viilennysteho syntyy
- Cool recovery eli sisäviileyden talteenotto: kesäpäivänä kenno jäähdyttää kuumaa tuloilmaa poistoilman viileydellä
Mistä on kyse: talteenotto kääntyy kesällä ympäri
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla on ollut uudisrakentamisen vakioratkaisu 2000-luvun alusta lähtien. Talvella LTO-kenno tekee ison osan lämmitystyöstä: esimerkiksi Vallox 110 MV:n vuosihyötysuhde on 79 %, eli valtaosa poistoilman lämmöstä palautuu tuloilmaan. Motiva arvioi, että ilmanvaihto vie noin kolmanneksen pientalon lämmitystarpeesta, joten talteenotolla on merkitystä.
Heti alkuun rajaus: tämä artikkeli koskee koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa eli taloja, joissa on oma IV-kone. Jos talossasi on painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä poistoilmapuhallin, LTO-kennoa ja ohituspeltiä ei ole, eikä yöviilennystoimintoa voi kytkeä päälle. Silloin yöilma otetaan sisään perinteisemmin eli tuulettamalla.
Talvella kenno kerää lämmön, kesäyönä se on tiellä
Sama ominaisuus kääntyy heinäkuussa itseään vastaan. Kun makuuhuoneessa on illalla 25 °C ja pihalla 15 °C, kenno lämmittää sisään tulevan yöilman takaisin kohti huonelämpöä. Viileys menetetään juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Siksi koneissa on ohituspelti: se ohjaa ulkoilman kennon ohi suodatuksen kautta suoraan huoneisiin, ja lämmin poistoilma kulkee ulos omaa reittiään.
Kesäpäivänä kenno toimii käänteisesti
Harvempi tietää, että sama kenno suojaa asuntoa myös helteellä. Kun ulkona on 30 °C ja sisällä 24 °C, ohituspelti pysyy kiinni ja poistoilma jäähdyttää kuumaa tuloilmaa ennen kuin se puhalletaan huoneisiin. Enervent kutsuu ilmiötä sisäviileyden talteenotoksi, Vallox cool recovery -toiminnoksi. Ohitusta ei siis kannata pakottaa auki päivällä: kone valitsee itse reitin, joka tuo viileämpää ilmaa sisään.
Miten yöviilennys toimii käytännössä
Yöviilennys on kahden asian summa: ohituspelti aukeaa ja puhaltimet nostavat kierroksia. Molemmat tapahtuvat automaattisesti, kun koneen anturit näkevät sopivat olosuhteet.

Ohituspelti aukeaa, kun ulkona on viileämpää
Peltiä ohjaa lämpötilavertailu. Uudet koneet vertaavat ulkoilmaa tuloilman tavoitelämpötilaan: MyVallox-koneissa ohitus aukeaa, kun ulkoilma ylittää tuloilman asetusarvon ja sisällä on lämpimämpää kuin ulkona. Vanhemmissa koneissa raja on kiinteä mutta säädettävissä: Vallox 145 SE:n tehdasasetus on +12 °C, ja Enerventin pyörivällä kennolla talteenoton saa pois päältä vasta, kun ulkona on yli +15 °C. Nyrkkisääntö: ohitus toimii noin 12–15 °C:n ulkolämmöstä ylöspäin koneesta riippuen. Kylmemmällä ilmalla kone suojaa asuntoa liian viileältä tuloilmalta.
Tehostus tuo ilmavirran, ja sille on lakisääteinen vara
Pelkkä ohitus ei vielä viilennä montaa astetta, koska normaali ilmavirta on pieni. Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 mitoittaa asunnon ulkoilmavirraksi vähintään 0,35 dm³/s neliömetriä kohden, eli 120 m²:n talossa noin 151 m³/h. Sama asetus vaatii, että ilmavirtoja on voitava tehostaa vähintään 30 %. Käytännössä useimmat koneet venyvät selvästi pidemmälle: esimerkiksi Vallox 110 MV puhaltaa enimmillään noin 380 m³/h.
Automatiikka hoitaa aikaikkunan
Valmistajat ovat säätäneet ehdot valmiiksi. Enerventin EDA-ohjaimen tehdasasetukset kertovat logiikan: kesäyöjäähdytys käynnistyy klo 22–07, jos huoneilma on yli 25,0 °C, ulkona on yli 10,0 °C ja sisällä on vähintään asteen lämpimämpää kuin ulkona. Silloin kone kytkee talteenoton ja jälkilämmityksen pois ja nostaa ilmanvaihdon 80 %:n teholle. Aamulla kone palaa normaalitilaan. Vastaava logiikka löytyy lähes kaikista 2010-luvun ja uudemmista koneista, vain toimintojen nimet ja oletusarvot vaihtelevat.
Paljonko viileää se tuo: teholaskenta
Viilennysteho on suoraviivaista fysiikkaa: teho = ilmavirta × ilman tiheys × ominaislämpökapasiteetti × lämpötilaero. Ilman tiheys on noin 1,2 kg/m³ ja ominaislämpökapasiteetti 1,0 kJ/(kg·K). Kun kone puhaltaa 250 m³/h eli 0,069 m³/s ja yöilma on 8 °C sisäilmaa viileämpää, tulokseksi saadaan 0,069 × 1,2 × 1,0 × 8 ≈ 0,67 kW. Taulukko näyttää haarukan eri ilmavirroilla ja lämpötilaeroilla.
| Ilmavirta | ΔT 5 °C | ΔT 8 °C | ΔT 10 °C |
|---|---|---|---|
| 150 m³/h (normaali) | 0,25 kW | 0,40 kW | 0,50 kW |
| 250 m³/h (tehostus) | 0,42 kW | 0,67 kW | 0,84 kW |
| 350 m³/h (täysteho) | 0,59 kW | 0,94 kW | 1,17 kW |

Vertailu ilmalämpöpumppuun
Mittakaava selviää rinnastuksella. Tyypillinen 25-kokoluokan ilmalämpöpumppu, esimerkiksi Mitsubishi MSZ-LN25, jäähdyttää nimellisesti 2,5 kW ja ottaa samalla verkosta 0,60 kW. IV-koneen yöviilennys antaa siis parhaimmillaankin noin neljänneksen ILP:n tehosta, ja vain silloin, kun ulkona on selvästi viileämpää eli käytännössä öisin. Laskimme aiemmin, paljonko ILP:n viilennys maksaa kesällä: hellejaksolla se on edelleen ainoa laite, joka pitää koko talon viileänä myös päivällä.
Mihin 0,7 kW riittää
Kahdeksassa tunnissa 0,67 kW:n teho siirtää noin 5,4 kWh lämpöä ulos. Hellepäivän paahteessa se ei tuntuisi miltään, mutta yökäytössä se on juuri oikea työkalu: makuuhuoneet viilenevät nukkumislämpötilaan, ja samalla viileä ilma jäähdyttää rakenteita. Betonilaatta ja väliseinät toimivat kylmäakkuna, joka hidastaa seuraavan päivän lämpenemistä. Kyse on samasta mekanismista, jota käsittelimme talon esijäähdytyksen oppaassa: yöllä varastoitu viileys ostaa tunteja seuraavaan iltapäivään.
Sähkönkulutus: koko yö maksaa senttejä
Puhaltimet ovat yöviilennyksen ainoa kuluerä. Vallox 110 MV:n ominaissähköteho on 0,34 W ilmakuutiota kohden tunnissa, joten 250 m³/h:n tehostus vie noin 85 W. Koska kone pyörisi normaaliteholla muutenkin, lisäkulutus on tyypillisesti 30–60 W. Kahdeksan tunnin yönä siitä kertyy 0,24–0,48 kWh, eli noin 10 sentin kokonaishinnalla kilowattitunnilta 2–5 senttiä yössä. Pörssisähkön spot-hinta on ollut heinäkuun alussa poikkeuksellisen matala, 1.–10.7.2026 keskimäärin 2,89 snt/kWh sisältäen arvonlisäveron.
Vertailukohta: ilmalämpöpumpun 0,60 kW:n ottoteholla kahdeksan tunnin jäähdytysyö maksaa samoilla hinnoilla noin 48 senttiä. Yöviilennys tuottaa siis noin neljänneksen tehosta noin kymmenesosalla kustannuksesta. Motiva arvioi kodin jäähdytyksen kuluttavan tyypillisesti 100–500 kWh sähköä vuodessa eli 15–80 €, ja öiden hoitaminen ilmanvaihdolla pienentää tarvetta juuri sieltä, missä jäähdytystunteja kertyy eniten.
Koko kesän mittakaavassa summa pysyy pienenä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan hellepäiviä mitataan jossain päin Suomea kesä-elokuussa keskimäärin 33. Jos yöviilennys käy niitä seuraavina öinä, esimerkiksi 30 yönä kesässä, koko kesän lisäkulutus on 7–14 kWh eli noin 0,70–1,50 €. Ilmalämpöpumpulla samojen öiden jäähdytys maksaisi noin 14 €. Kumpikaan ei kaada taloutta, mutta ero kertoo, kummalla työkalulla yöt kannattaa hoitaa.
Kannattaako tehostus ajastaa halvoille tunneille?
Säästömielessä ei. Halvimmat spot-tunnit osuvat keskimäärin klo 23–07 väliin, eli samaan ikkunaan, jossa yöviilennys muutenkin käy. Kun koko yön lisäkulutus on senttejä, hintaoptimointi ei muuta taloutta mihinkään suuntaan. Automaation arvo on mukavuudessa: kone tekee viilennyksen joka yö oikein, eikä kenenkään tarvitse muistaa säätää mitään.
Merkkikohtaiset toiminnot
Toiminto löytyy lähes jokaiselta Suomessa myytävältä valmistajalta, mutta nimi ja aktivointipolku vaihtelevat. Taulukko kokoaa yleisimmät merkit.
| Merkki | Toiminnon nimi | Aktivointi | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Vallox (MV/MyVallox) | Viilennys-säätötila ja automaattinen ohitus | Erikoisasetukset → Anturien asetukset → °C-säätötila → Viilennys | Cool recovery jäähdyttää tuloilmaa päivällä |
| Enervent (EDA/eAir) | Kesäyöjäähdytys | Pikavalinnat | Tehdasasetus: klo 22–07, huone yli 25 °C, ulkona yli 10 °C |
| Swegon Casa | Kesäyöviilennys | Smart-toiminnot, tehotasot pois–täysi | Tuloilma ei ulkoilmaa viileämpää ilman jäähdytyspatteria |
| Airfi | Portaaton ohituspelti | Automaattinen | Pelti säätää aukeamistaan portaattomasti |
| Vanhat koneet (esim. ILTO) | Kesäkenno | Kennon vaihto käsin keväällä | Kesäkenno noin 140 €, käyttäjän oma huoltotoimi |
Vallox: Viilennys-tila ja MyVallox Cloud
MyVallox-koneissa ohituspelti on automaattinen, ja Viilennys-säätötilassa kone tehostaa ilmanvaihtoa itsestään, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää. Vallox muistuttaa omassa ohjeessaan, ettei ilmanvaihtokone viilennä asuntoa helteellä: päivällä ilmanvaihto kannattaa pitää pienellä ja tehostaa vasta yöllä. Ilmainen MyVallox Cloud tuo viikkokellon ja etäkäytön ilman erillistä kotiautomaatiota.
Enervent: kesäyöjäähdytys pikavalinnoista
Enerventin EDA- ja eAir-ohjaimissa kesäyöjäähdytys kytketään päälle kerran, minkä jälkeen se toimii itsekseen tehdasehdoilla. Huomaa ero aidosti jäähdyttäviin malleihin: esimerkiksi Pelican HP:ssä on integroitu poistoilmalämpöpumppu, joka jäähdyttää tuloilmaa aktiivisesti. Se on eri laiteluokka ja eri hintaluokka kuin pelkkä ohituspelti. Sama koskee Nilanin lämpöpumpulla varustettuja koneita, jotka viilentävät tuloilmaa 6–12 astetta.
Swegon, Airfi ja vanhojen koneiden kesäkenno
Swegon Casan kesäyöviilennys laskee tuloilman lämpötila-asetusta ja ohittaa lämmönvaihtimen. Valmistaja sanoo suoraan, ettei toiminto pysty tuottamaan ulkoilmaa viileämpää tuloilmaa ilman erillistä jäähdytyslaitetta. Airfin koneissa ohituspelti säätyy portaattomasti tarpeen mukaan. Vanhimmissa 1990- ja 2000-luvun koneissa peltiä ei ole, vaan LTO-kennon tilalle vaihdetaan kesäksi läpivirtauskasetti eli kesäkenno, hinta noin 140 €. Vaihto on suodattimien tapaan käyttäjälle kuuluva huoltotoimi, johon ei tarvita asentajaa. Kiinteisiin sähkökytkentöihin vaaditaan sen sijaan aina Tukes-rekisteröity urakoitsija.
Automatisointi: Home Assistant ja ulkoanturi
Valmiit automatiikat riittävät useimmille. Kotiautomaation puolelle kannattaa lähteä, jos haluat sitoa viilennyksen omiin antureihin, läsnäolotietoon tai muuhun älykotiin.
Valloxille on virallinen integraatio
Home Assistantin vallox-integraatio löytää MyVallox-koneen suoraan lähiverkosta. Se tarjoaa käyttöprofiilit, kytkimen ohituksen lukitukseen sekä koneen omat anturit: ulko-, tulo- ja jäteilman lämpötilat, kosteuden ja suodattimen tilan. Toimiva resepti on yksinkertainen: kun kello on 22 ja koneen ulkoilma-anturi näyttää vähintään 2 °C sisälämpöä vähemmän, vaihdetaan Boost-profiiliin, ja klo 7 palataan Koti-profiiliin. Jos rakennat muutenkin kulutusseurantaa, HAN-portin 10 sekunnin reaaliaikadata istuu samaan Home Assistant -kokonaisuuteen.
Enervent ja muut: Modbus-reitti
Enerventille ei ole virallista Home Assistant -integraatiota. Yhteisön eda-modbus-bridge lukee eAir-ohjainta Modbus TCP:n yli ja julkaisee tiedot MQTT:llä, mutta kyse on harrastajaprojektista, jonka päivitykset ja tuki elävät GitHubin varassa. Useimmille Enervent-omistajille koneen oma automatiikka on riittävä ja huolettomampi valinta.
Rajat ja sudenkuopat
Melu: yötehostus voi ylittää mukavuusrajan
Asetus 796/2017 rajaa talotekniikan äänitason asuinhuoneessa 28 desibeliin, mutta mitoitus tehdään normaali-ilmavirralle. Täysteholla puhaltimet ja venttiilit voivat humista selvästi kovempaa, ja makuuhuoneessa se herättää herkkäunisen. Siksi valmistajat rajoittavat yöviilennyksen oletustehoa: Enervent ajaa 80 %:n teholla ja Swegonissa tehotason voi valita viidestä portaasta. Kokeile tasoja muutama yö ja jää siihen, jonka ääneen nukahdat.
Likainen suodatin syö viilennystehon
Viilennysteho on suoraan verrannollinen ilmavirtaan, joten tukkeutunut suodatin pienentää sitä samassa suhteessa. Kesällä suodattimiin kertyy lisäksi siitepölyä tavallista nopeammin. Motiva neuvoo huoltamaan ilmanvaihdon säännöllisesti, ja yöviilennyksen kannalta paras ajoitus suodatinvaihdolle on alkukesä, ennen heinäkuun helteitä.
Entä kosteus: tuoko yöilma kosteutta sisään?
Kesäyön ilma tuntuu kostealta, koska suhteellinen kosteus nousee yöllä korkeaksi. Sisäilman kannalta ratkaisee kuitenkin absoluuttinen kosteus, ja se pysyy samana, kun ilma lämpenee. Kun 15-asteinen yöilma lämpenee sisällä 23 asteeseen, sen suhteellinen kosteus putoaa selvästi alle 60 %:n, eikä kondenssiriskiä synny. Ohituspelti ei myöskään kuljeta ilmaa kylmien pintojen ohi samalla tavalla kuin jäähdytyspatteri, joten kuivatusta kaipaavissa tiloissa tilanne ei muutu suuntaan eikä toiseen.
Trooppinen yö: ainoa yö, jolloin toiminto ei auta
Jos yölämpötila jää yli 20 asteen, ero sisäilmaan kutistuu pariin asteeseen eikä viilennystehoa juuri synny. Trooppiset yöt ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia: Ilmatieteen laitoksen helletilastoissa hellepäiviä mitataan jossain päin Suomea heinäkuussa keskimäärin 16, mutta trooppisia öitä kertyy kesässä vain muutamia, varmimmin Kaakkois-Suomessa ja suurten vesistöjen äärellä. Laitoksen 9.7.2026 julkaiseman ennusteen mukaan alkava viikko tuo etelään 23–28 asteen päivät ja 15–20 asteen yöt: juuri niissä oloissa yöviilennys toimii parhaiten.
Usein kysytyt kysymykset
Viilentääkö ilmanvaihtokone asuntoa helteellä päivällä?
Ei käytännössä. Kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää, ohituspelti pysyy kiinni ja kone pikemminkin suojaa asuntoa: LTO-kenno jäähdyttää kuumaa tuloilmaa poistoilman viileydellä. Vallox ohjeistaa pitämään ilmanvaihdon päivällä pienellä ja tehostamaan vasta yöllä.
Kuluttaako yötehostus paljon sähköä?
Ei. Lisäkulutus on tyypillisesti 30–60 W eli 0,24–0,48 kWh yössä. Heinäkuun 2026 sähkönhinnoilla se maksaa 2–5 senttiä yöltä, kun ilmalämpöpumpun jäähdytysyö maksaa noin 48 senttiä.
Mistä tiedän, onko koneessani kesäohitus?
Katso ohjaimen valikosta toimintoa nimeltä Viilennys, Kesäyöjäähdytys tai Kesäyöviilennys. Käytännössä kaikissa 2010-luvun ja uudemmissa koneissa automaattinen ohituspelti on vakiona. Vanhemmassa koneessa vihje on irrotettava LTO-kenno: jos peltiä ei ole, kesäksi myydään erillinen kesäkenno.
Pitääkö LTO-kenno vaihtaa kesäkennoon joka kesä?
Vain vanhoissa koneissa, joissa ei ole ohituspeltiä. Automaattipellillä varustettu kone hoitaa ohituksen itse. Jos vaihdat kesäkennon, muista palauttaa LTO-kenno paikalleen syksyllä. Muuten talteenotto jää pois lämmityskaudella ja lämmityslasku kasvaa tuntuvasti.
Voiko yöviilennyksen ajastaa pörssisähkön halpoihin tunteihin?
Voi, mutta hyöty on senttiluokkaa, koska puhallinsähköä kuluu niin vähän. Halvimmat spot-tunnit osuvat keskimäärin klo 23–07 väliin eli samaan ikkunaan, jossa yöviilennys muutenkin käy. Automaation todellinen arvo on mukavuudessa, ei säästössä.
Miksi makuuhuone ei viilene, vaikka yöviilennys on päällä?
Tarkista neljä asiaa: onko ulkona oikeasti sisäilmaa viileämpää, ovatko suodattimet puhtaat, pääseekö ilma kiertämään huoneeseen ja onko tehostus todella käytössä yöaikaan. Jos huone lämpenee auringon puolella, sälekaihtimet ja markiisit tekevät päivällä enemmän kuin ilmanvaihto yöllä.
Yhteenveto
IV-koneen yöviilennys on lähimpänä ilmaista viilennystä, mitä suomalaisesta talotekniikasta löytyy: investointi 0 €, käyttökulu 2–5 senttiä yössä ja teho 0,4–0,8 kW. Se ei kilpaile ilmalämpöpumpun kanssa vaan täydentää sitä: yöllä viileä ulkoilma jäähdyttää huoneet ja rakenteet, päivällä ILP ja aurinkosuojaus hoitavat loput. Tarkista koneestasi Viilennys- tai Kesäyöjäähdytys-toiminto jo tänään, niin ensi yön 15-asteinen ilma tekee työn puolestasi.
Lue seuraavaksi, miten lämpömassa varastoi yön viileyden hellepäivän yli, tai selaa kaikki älykodin energiaoppaat Älykäs koti -osiosta.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



