Tesla Model Y RWD ilmoittaa WLTP-kantamaksi 600 km, mutta 120 km/h tasanopeudella Suomen moottoritiellä todellinen kantama on noin 360–400 km – pudotus on 33–40 %. Mercedes-Benz CLA (Cd 0,21) ja BMW iX3 Neue Klasse (Cd 0,24) menettävät vähemmän kuin Hyundai INSTER Long Range (Cd 0,309) ja Citroën ë-C3 (16,4 kWh/100 km WLTP). Kesänopeudet 120 km/h palasivat Suomen moottoriteille 1.4.2026 alkaen kahdeksalla ELY-alueella ja 8.4.2026 Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Tässä artikkelissa puramme fysikaalisen mekanismin – miksi 20 km/h lisävauhti syö kantamaa nopeuden NELIÖSSÄ – ja annamme per-malli-numerot kymmenelle myydyimmälle sähköautolle 2026.
Kesänopeudet 120 km/h 2026 – sähköauton kantama putoaa 30 % per malli
Kesänopeudet 120 km/h palasivat Suomen moottoriteille 1.4.2026. Selvitämme fysikaalisen mekanismin (ilmanvastus nelistyy nopeuden neliössä) ja annamme per-malli-numerot 10 myydyimmälle sähköautolle 2026. Tesla Model Y, Mercedes CLA, IONIQ 5, EX30 ja muut.

- Cd (drag coefficient) – ilmanvastuskerroin, dimensioton luku. Henkilöautot 0,21–0,40, paras 2026: Mercedes CLA 0,21.
- A (frontal area) – auton otsapinta-ala neliömetreissä, tyypillinen henkilöauto 2,1–2,4 m², SUV 2,4–2,8 m².
- F_drag – ilmanvastusvoima, F = ½ × ρ × Cd × A × v². Riippuu nopeuden NELIÖSTÄ.
- Wh/km tai kWh/100 km – energiankulutus matkaa kohden. WLTP ilmoittaa kWh/100 km.
- WLTP – Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure. Laboratoriotesti +23 °C lämpötilassa, nopeudet 5–131 km/h, syklissä painotettu kaupunkiajoon.
- Lämpöpumppu (heat pump) – ilmastoinnin tehokas korvike, käyttää refrigeranttia siirtääkseen lämpöä ulkoilmasta sisäilmaan ja päinvastoin. Puolittaa A/C-kuorman.
Mistä kesänopeudet ovat – ja millä tieosuuksilla 120 km/h
Suomessa kesänopeudet palautetaan vuosittain talvirajoituksista, kun keli ja päivänvalo riittävät. Väyläviraston tiedotteen mukaan 80 km/h muuttui 100 km/h:ksi ja 100 km/h muuttui 120 km/h:ksi porrastetusti: 1.4.2026 kahdeksalla ELY-alueella (Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Lounais-Suomi, Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä-Suomi) ja 8.4.2026 Pohjois-Suomen ja Lapin ELY-alueilla.
Väyläviraston liikenteenohjauserityisasiantuntija Tuomas Östermanin sanoin: "Nopeusrajoitus on suurin sallittu nopeus, ei tavoitenopeus." Käytännössä 120 km/h koskee suurta osaa Suomen 933 km moottoritieverkosta. Keskeiset 120 km/h -osuudet kesäkaudella ovat E18 Kaarina–Espoo ja E18 Vantaa–Vaalimaa, E12 Vantaankoski–Ylöjärvi sekä Helsingby–Vaasa, kertoo moottori.fi (30.3.2026). Vaihtuvien nopeusrajoitusten tieosuuksilla (E18 Hamina–Vaalimaa) 120 km/h on ollut käytössä jo maaliskuun alusta hyvissä keliolosuhteissa, raportoi Fintraffic.
Sähköauton omistajalle tämä tarkoittaa, että huhtikuusta lokakuuhun cruising-nopeus voi olla 120 km/h. Ja juuri se kulkuvauhti, jolla matkat sujuvat nopeammin, syö kantamaa enemmän kuin moni odottaa. Traficomin Q1 2026 -tilastojen mukaan Tesla Model Y on Suomen myydyin sähköauto, joten sen kantamakäyrä koskettaa monia.
Miksi 20 km/h lisävauhti vie 30 % kantamasta
Auton energiankulutus moottoritiellä koostuu pääosin kolmesta tekijästä: ilmanvastuksesta, vierintävastuksesta ja apulaitteista (ilmastointi, lämmitys, valot). Mekanismi on yksinkertainen, mutta sen seuraukset eivät ole intuitiivisia.
Ilmanvastus kasvaa nopeuden NELIÖSSÄ
Ilmanvastusvoima määräytyy kaavalla F_drag = ½ × ρ × Cd × A × v², jossa ρ on ilman tiheys (n. 1,225 kg/m³), Cd ilmanvastuskerroin, A otsapinta-ala ja v nopeus. Kriittinen termi on v² – nopeus toiseen potenssiin. Motiva vahvistaa, että moottoritienopeudella yli 70 % auton tehontarpeesta menee ilmanvastuksen voittamiseen.
Konkreettiset luvut, kun nopeus muuttuu:
- 80 → 100 km/h: ilmanvastus +56 % (1,25² = 1,5625)
- 100 → 120 km/h: ilmanvastus +44 % (1,2² = 1,44)
- 80 → 120 km/h: ilmanvastus +125 % (1,5² = 2,25)
Tehontarve (W) on F × v, eli energiakulutus per kilometri skaalautuu lopulta v² -tahdissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 120 km/h vie noin 1,5–1,8-kertaisesti enemmän virtaa per kilometri kuin 80 km/h.

Vierintävastus skaalautuu lineaarisesti
Renkaiden ja päällysteen välinen vierintävastus kasvaa nopeuden myötä, mutta likimain lineaarisesti – ei neliöllisesti. Tyypillinen vierintävastuskerroin on 0,008–0,012. Kesäpäällysteellä ja kesärenkailla vastusarvo on 5–10 % matalampi kuin talvikelillä, mikä on yksi syy, miksi sama auto saavuttaa kesällä paremman kantaman kuin talvella. Painon vaikutus tulee tämän kerrannaisena: 200 kg painoa lisää tarkoittaa noin 1,5–2 % lisää kulutusta.
Ilmastointi lisää 0,8–2,5 kWh/100 km
Sähköauton ilmastointi vetää tyypillisesti 1–2 kW jatkuvasti (kompressori ja puhallin). 120 km/h tasanopeudella matkanteko on 50 min per 100 km, jolloin A/C lisää kulutusta 0,8–2,5 kWh/100 km – noin 5–15 % 25 °C lämpötilassa ja 15–20 % yli 30 °C kuumissa kelillä. Autokeskuksen analyysi (Pekka Lesonen, 8.8.2022) toteaa, että kesäkulutus on yleisesti matalampi kuin talvella – lämmitys puuttuu – mutta moottoritiellä A/C näkyy silti selvästi mittarissa.
Lämpöpumpulla varustetut autot (Mercedes CLA, Tesla Model Y Octovalve, Hyundai IONIQ 5, koko Volkswagen ID-perhe) puolittavat A/C:n kuorman. Halvemmissa malleissa lämpöpumppu on lisävaruste tai puuttuu, mikä näkyy moottoritiekulutuksessa.
Akun lämpökuorma jatkuvalla 120 km/h:lla
Cd-arvo ja WLTP-kulutus 10 myydyimmälle mallille
Aerodynamiikka on suurin yksittäinen tekijä, joka erottaa sähköautoja toisistaan 120 km/h:lla. Alla taulukko Cd-arvoista ja WLTP-baseline-kulutuksesta Suomen myydyimmille sähköautoille 2026. Cd-luvut perustuvat valmistajien ilmoittamiin spesifikaatioihin (Veho, Mercedes-Benz, BMW, Hyundai, Volvo Cars, Škoda, Toyota Newsroom EU) sekä riippumattomaan EVspecs/EVKX.net-tietokantaan.
| Malli (2026 markkina) | Cd | WLTP kulutus (kWh/100 km) | WLTP kantama (km) |
|---|---|---|---|
| Mercedes-Benz CLA 250+ (85 kWh) | 0,21 | 12,2 | 792 |
| Tesla Model Y LR RWD (2025–) | 0,22 | 12,5–14,9 | 600 |
| BMW iX3 50 xDrive (Neue Klasse, 108 kWh) | 0,24 | 15,0 | 805 |
| Škoda Elroq 85 | 0,261 | 13,8 (15,7 ml. lataushäviö) | 580 |
| Toyota bZ4X FWD (uudistettu 2026) | 0,27 | 12,4 | 569 |
| Hyundai INSTER Standard | 0,27 | 14,9 | 327 |
| Volvo EX30 Single Motor ER | 0,28 | 16,0 | 480 |
| Kia EV6 RWD | 0,28 | 16,5–17,0 | 528 |
| Hyundai IONIQ 5 RWD | 0,288 | 17,7 | 481 |
| Hyundai INSTER Long Range | 0,309 | 14,9 (15,3 ml. lataushäviö) | 360 |
| Citroën ë-C3 (44 kWh LFP) | n. 0,30 | 16,4 (ml. lataushäviö) | 320 |
Cd 0,21 vs Cd 0,288 ei kuulosta paljolta paperilla, mutta käytännössä se on noin 1,8 kWh/100 km ero 120 km/h:lla kahden saman akkukoon auton välillä. BMW iX3 paransi edellisestä sukupolvesta Cd 0,29 → 0,24 – juuri tämä on suora syy 805 km WLTP-kantamaan, raportoi electrive.com (5.9.2025).
WLTP-luku vs todellinen kulutus 120 km/h tasanopeudella
WLTP-testi ajetaan dynamometrissa +23 °C lämpötilassa nopeuksilla 5–131 km/h, painotettuna kohti kaupunki- ja maantiekulutusta. Se ei mallinna jatkuvaa 120 km/h cruise-ajoa pohjoismaisilla moottoriteillä. Tämä selittää WLTP- ja todellisuus-eron.
Konkreettisia mittauksia, kun nopeus nousee:
- Hyundai Ioniq Electric: maantieajo 11,5 kWh/100 km, moottoritie 120 km/h 18,6 kWh/100 km – +62 % kulutus, mittaa Lauri Ahtiainen moottori.fi:n vuoden ajokokeessa.
- Hyundai IONIQ 5 RWD: 100 km/h cruisella 20 kWh/100 km, 120 km/h cruisella 23,5–24 kWh/100 km – +18–20 % pelkästään 20 km/h nopeuserolla, mittaa moottori.fi:n puolen vuoden käyttötesti (Kinnunen/Kokkonen/Saarinen, 28.6.2022).
- Tesla Model Y RWD: Bjørn Nylandin 1 000 km:n haasteessa 206 Wh/km eli 20,6 kWh/100 km tasanopeudella 120 km/h, vahvistaa Kauppalehti (10.11.2021).
- Car and Driver / Tekniikan Maailma -mittaus: Lucid Air Pure menetti 56 → 89 km/h matkalla 22 % kantamasta ja vielä 23 % 89 → 121 km/h. Kia EV9 menetti 89 → 121 km/h yli 30 %, mittaa Tekniikan Maailma (31.7.2025).

Yleinen säännönmukaisuus: real-world-kulutus 120 km/h tasanopeudella on noin 1,5–1,8 × WLTP-kulutus, johon päälle tulee A/C noin 0,8–2,5 kWh/100 km. Kerroin lähestyy 1,5×, kun Cd on 0,21–0,24, ja 1,8×, kun Cd on lähellä 0,30. Tekijöinä ovat ilmanvastus, vierintävastus ja apulaitteet – samat fysikaaliset lait kaikille.
Per-malli: paljonko kantama putoaa 120 km/h:lla
Yhdistämällä Cd-arvon, WLTP-baselinen, A/C-lisäkulutuksen ja Suomen empiirisen kerroin-haarukan (1,5–1,8 ×) saadaan realistinen arvio jokaiselle mallille. Alla kantama 120 km/h tasanopeudella 100 % → 0 % akusta, kuivissa kesäoloissa (+22 °C, kohtuullinen sivutuuli, lämpöpumppu päällä). Lähteet per malli: Tesla.fi, Veho, Hyundai, BMW, Volvo Cars, Škoda Auto, Toyota, Kia, Citroën sekä riippumattomat mittaukset (EVKX.net, EVspecsHub, electrive.com, moottori.fi, vaihtoautomaa.com).
| Malli | WLTP kantama (km) | 120 km/h kulutus (kWh/100 km) | 120 km/h kantama (km) | Pudotus WLTP:stä |
|---|---|---|---|---|
| Mercedes-Benz CLA 250+ | 792 | 17–18 | 475–520 | −34 … −40 % |
| BMW iX3 50 xDrive | 805 | 20–22 | 490–540 | −33 … −39 % |
| Tesla Model Y LR RWD (2025–) | 600 | 20–21 | 355–400 | −33 … −41 % |
| Toyota bZ4X FWD (73,1 kWh) | 569 | 20–22 | 330–370 | −35 … −42 % |
| Škoda Elroq 85 | 580 | 22–24 | 320–415 | −28 … −45 % |
| Kia EV6 RWD | 528 | 23–25 | 320–360 | −32 … −40 % |
| Volvo EX30 SM ER | 480 | 22–23 | 300–340 | −29 … −38 % |
| Hyundai IONIQ 5 RWD | 481 | 23,5–24 | 300–325 | −33 … −38 % |
| Hyundai INSTER Long Range | 360 | 22–24 | 205–225 | −38 … −43 % |
| Citroën ë-C3 | 320 | 23–25 | 175–195 | −39 … −45 % |
Vaihtoehtoinen tulkinta löytyy vaihtoautomaa.com:n oppaasta (17.4.2026): WLTP 400 km voi tasanopeudessa 120 km/h pudota noin 200 km:iin – eli −50 % äärirajoilla. Tämä sopii korkean Cd:n pikkuautoihin (INSTER LR, ë-C3) ja kelin lämpötilan ollessa lähellä +30 °C, jolloin A/C-kuorma on suurin.
Mitä tämä tarkoittaa Suomen oloissa
Kantamapudotus 120 km/h:lla ei ole pelkkä numero – sillä on käytännön seurauksia matkasuunnittelulle. Suomalainen matkareitti pohjoiseen on harvoin tasaista moottoritietä, mutta esimerkiksi Helsinki–Vaasa (n. 420 km) ja Helsinki–Levi (1 130 km) sisältävät pitkiä 120 km/h -osuuksia.
Tuuli – Pohjanmaan rannikolla maksaa 10–15 % lisää
Pohjanmaan rannikolla ja Itämeren reunoilla 10–15 m/s sivutuulet ovat tavallisia toukokuussa ja syyskuussa. Vastatuuli nostaa kulutusta noin +10–15 %, koska auton kohtaama suhteellinen ilmavirtaus on vastatuulen ja oman nopeuden summa. Sama F_drag-kaava pätee: ilmanvastusvoima riippuu suhteellisesta nopeudesta toiseen potenssiin.
Päällyste, korkeuserot ja regen
Suomen valtaväylät ovat kesällä hyvässä kunnossa, ja vierintävastus on talvikelin pienempi. Helsinki–Lappi -reitti nousee noin 230 metriin merenpinnasta, mikä on energiana noin 1 kWh per 1 000 kg auton massaa. Sähköauton regen (jarrutusenergian talteenotto) palauttaa osan tästä alaspäin ajettaessa, joten matkalla pohjoiseen vain noin puolet korkeuserosta jää nettokulutukseen.
Lappi 8.4.2026 ja paikalliset poikkeukset
Lapissa ja Pohjois-Suomessa kesänopeudet astuivat voimaan 8.4.2026, viikon muuta Suomea myöhemmin. Tämä koskee mm. valtatie 4 (E75) välillä Sodankylä–Inari sekä valtatie 21 (E8) Kemi–Tornio. Osa tieosuuksista pysyy kuitenkin 100 km/h koko kesän, koska tien geometria ei salli 120 km/h. Traficomin ensirekisteröintitilastojen mukaan Lapissa on suhteessa eniten Tesla Model Y- ja Hyundai IONIQ 5 -ajoneuvoja per asukas, joten kysymys koskettaa juuri pohjoisen matkailijoita.
Mikä auto pärjää parhaiten 120 km/h:lla
Aerodynamiikka voittaa pitkillä matkoilla:
- Mercedes-Benz CLA 250+ – Cd 0,21 ja 85 kWh akku tekevät tästä luokkansa tehokkaimman moottoritie-auton. WLTP 792 km on hyvin lähellä todellisuutta tasaisella moottoritiellä, kun A/C on hallittu lämpöpumpulla. Veho (13.3.2025) vahvistaa myös pikalataustehon 320 kW.
- BMW iX3 50 xDrive – Cd 0,24 ja 108 kWh akku puskuroivat sekä kulutuksen että akkukapasiteetin puolelta. Helsinki–Vaasa ilman pysähdystä kesäoloissa on realistinen.
- Tesla Model Y LR RWD – kompromissi aerodynamiikan ja hinnan välillä, 600 km WLTP riittää useimpien viikonloppumatkojen tarpeisiin yhdellä pikalatauspysähdyksellä.
- Hyundai INSTER LR ja Citroën ë-C3 – kaupunkiautoja, joiden Cd-arvo ja akkukoko eivät tee niistä optimaalisia 120 km/h pitkille matkoille. Helsinki–Tampere (n. 175 km) onnistuu, mutta Helsinki–Oulu vaatii 2 pikalatauspysähdystä.
Pikalatausteknologialla on merkitystä: 800 V -arkkitehtuuri (Mercedes CLA 320 kW, Hyundai IONIQ 5 230 kW) lyhentää 10–80 % -pysähdyksen alle 20 minuuttiin, kun 400 V -auto (Tesla Model Y 250 kW, Volvo EX30 153 kW) vaatii 25–35 minuuttia samaan, kertoo Tekniikan Maailma. Cruise-nopeudella jännitearkkitehtuurilla ei ole eroa kulutuksessa.
Lue myös: Helsinki–Levi sähköautolla kesä 2026 – 1 130 km, 4 latausta, kulu ja Asuntovaunu sähköautolla kesä 2026 – vetomassat ja todellinen kantama.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko sähköauton kantama oikeasti tippuu 100 → 120 km/h cruisella?
Suomalaiset empiiriset mittaukset osoittavat 18–22 % kulutuksen nousua pelkästään 20 km/h nopeuserolla. Esimerkiksi Hyundai IONIQ 5 RWD kuluttaa 100 km/h cruisella noin 20 kWh/100 km ja 120 km/h cruisella 23,5–24 kWh/100 km. Kantama putoaa siis suhteellisesti yhtä paljon – n. 18 %.
Miksi Cd-arvo on tärkein numero 120 km/h:lla?
Koska ilmanvastusvoima skaalautuu nopeuden NELIÖSSÄ, moottoritiellä Cd × A on suurin yksittäinen kulutustekijä. Cd 0,21 (Mercedes CLA) vs Cd 0,288 (Hyundai IONIQ 5) on noin 37 % ero ilmanvastuksesta, mikä tarkoittaa karkeasti 1,5–2 kWh/100 km eroa 120 km/h:lla samalla akkukoolla. WLTP-kantamat 792 km ja 481 km kertovat saman tarinan.
Auttaako A/C-pois-laittaminen kantamaa?
Kyllä, mutta vain rajallisesti. A/C kuluttaa 1–2 kW eli 0,8–2,5 kWh/100 km 120 km/h:lla. Maksimissaan saat 5–15 % lisäkantamaa sammuttamalla ilmastoinnin – mutta auton lämpiäminen 120 km/h auringossa tekee siitä epäkäytännöllisen. Tehokkaampi keino on lämpöpumppu (Mercedes CLA, Tesla Model Y, IONIQ 5) ja kohtuullinen tavoitelämpötila (+22 °C, ei +18 °C).
Onko 800 V -auto parempi moottoritiellä kuin 400 V?
Itse ajossa ei – kulutus on sama. Ero näkyy pikalatauspysähdyksellä: 800 V (Mercedes CLA 320 kW, Hyundai IONIQ 5 230 kW, BMW iX3 400 kW DC-piikki) lataa 10–80 % alle 18 minuutissa, kun 400 V -auto vaatii 25–35 min samaan. Kun olet ajanut 120 km/h:lla 300 km, lyhyt pysähdys palauttaa matkavauhdin nopeammin.
Saanko WLTP-kantaman jos ajan 100 km/h cruisella?
Yleensä päästään 80–95 % WLTP-kantamasta kesäoloissa 100 km/h tasanopeudella ja A/C maltillisesti päällä. Esimerkiksi Tesla Model Y LR RWD WLTP 600 km → 100 km/h cruise n. 500–550 km. WLTP-luvun ylittäminen on harvinaista, mutta mahdollista alle 90 km/h:lla, jolloin ilmanvastus on noin puolet 120 km/h:n tasosta.
Voinko luottaa autovalmistajan virallisiin Wh/km-mittareihin matkalla?
Yleensä kyllä, mutta huomaa, että monet autot näyttävät akun energiankulutuksen, eivät renkaisiin asti. Latauspuolen häviö (akku → pyörät) on tyypillisesti 8–12 %. Lisäksi mittari nollataan helposti vahingossa; käytä esim. Tesla-energia-näkymässä "Wh/km viim. 50 km" ‑arvoa, ei matkan kokonaiskeskiarvoa. ABRP (A Better Route Planner) -sovellus laskee tarkemmin per-reitti.
Yhteenveto
Kesänopeudet 120 km/h tarkoittavat sähköautolle 30–45 % kantamapudotusta WLTP-luvusta. Mekanismi on fysikaalinen ja sama kaikille autoille – ilmanvastus nelistyy nopeuden neliössä, vierintävastus skaalautuu lineaarisesti ja ilmastointi lisää 1–2 kW jatkuvasti. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Mercedes CLA (Cd 0,21), Tesla Model Y (Cd 0,22) ja BMW iX3 (Cd 0,24) menettävät vähemmän, kun taas Hyundai INSTER LR (Cd 0,309) ja Citroën ë-C3 menettävät enemmän, ja niiden matkareitti vaatii useamman pikalatauspysähdyksen.
Käytännön neuvo Suomen kesäkaudelle 1.4.–lokakuu 2026: suunnittele pikalaturipysähdykset 200–350 km välein 120 km/h cruisella mallista riippuen ja pidä A/C lämpöpumpulla (jos saatavilla). Pohjanmaan kovissa vastatuulissa varaa 10–15 % puskuria. Motivan aerodynamiikka-aineiston mukaan jokainen 10 km/h:n nopeusvähennys leikkaa moottoritiekulutusta tyypillisesti 8–12 %. Lue lisää myydyimpien 2026-sähköautojen vertailusta hintaluokittain, ja käytä reittisuunnitteluun A Better Route Planner -sovellusta, joka huomioi nopeuden, lämpötilan ja Cd-arvon per malli.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



