Suomeen myytiin tammi–maaliskuussa 2026 yhteensä 5 183 sähköauton latauslaitetta kiinteistöihin, mikä on 15,8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin (Sähköteknisen Kaupan Liitto STK ry, 4.5.2026). Sama vuosineljännes kertoo toisenkin luvun: ladattavien autojen kanta kasvoi vuonna 2025 yli 66 600 autolla. Autoja tulee siis lisää, mutta latureita myydään vähemmän. Tässä analyysissä käymme läpi, mistä ristiriidassa on kyse, miksi 22 kW:n laitteiden myynti romahti samalla kun 11 kW kasvoi, ja mitä tämä tarkoittaa latauslaitetta harkitsevalle suomalaiselle.
Kotilaturien myynti laski 15,8 % alkuvuonna 2026 – mikä muuttui?
Sähköauton latauslaitteiden myynti laski 15,8 % alkuvuonna 2026, vaikka autokanta kasvaa. Analysoimme, miksi 22 kW romahti −29 % samalla kun 11 kW kasvoi, ja mitä se tarkoittaa ostajalle.

Lukujen yhteenveto – mitä STK:n tilasto sanoo
Sähköteknisen Kaupan Liiton tilasto mittaa kiinteistöihin myytyjä latauslaitteita: niitä laitteita, jotka tukkuliikkeet toimittavat asentajille koteihin, taloyhtiöihin ja toimitiloihin. Se ei mittaa julkisen latausverkon investointeja eikä matkalatureita. Kyse on siis nimenomaan kiinteään asennukseen tarkoitetuista latauslaitteista, joista asennetaan valmis latauspiste.
Kokonaiskuva on selvä. Myynti laski kaikissa laiteluokissa paitsi yhdessä, ja laskun veturina on selvästi tehokkain laiteluokka. Alla olevassa taulukossa on tilaston ydin luokittain.
| Latauslaiteluokka | Q1 2025 (kpl) | Q1 2026 (kpl) | Muutos |
|---|---|---|---|
| 11 kW (3-vaihe 16 A), AC | 982 | 1 068 | +8,8 % |
| 22 kW (3-vaihe 32 A), AC | 2 670 | 1 897 | −29,0 % |
| Hidaslataus (suko/CEE) | n. 2 500 | 2 210 | −11,4 % |
| Yhteensä | 6 156 | 5 183 | −15,8 % |
22 kW romahti −29 %, 11 kW kasvoi +8,8 %
Mielenkiintoisin yksittäinen luku ei ole kokonaismyynti vaan luokkien välinen ero. Tehokkaampi 22 kW:n (3-vaihe 32 A) AC-latauslaite putosi lähes kolmanneksen, 1 897 kappaleeseen. Maltillisempi 11 kW:n (3-vaihe 16 A) laite sen sijaan kasvoi vastavirtaan, 1 068 kappaleeseen. Peruslatauslaitteiden kysynnästä noin kaksi kolmasosaa oli yhä 22 kW:n laitteita ja kolmasosa 11 kW:n, joten 22 kW on yhä yleisin valinta. Suunta on silti kääntynyt.
Vuosi sitten kuva oli päinvastainen. Q1 2025 -tilastossa 22 kW kasvoi 16,7 % ja 11 kW laski 26,3 % (STK ry, Q1 2025). Vuodessa luokkien kasvuluvut siis vaihtoivat paikkaa. Tämä ei ole satunnaisvaihtelua vaan ostokäyttäytymisen muutos, johon palaamme tarkemmin jäljempänä.
Hidaslataus −11,4 % ja kokonaiskuva
Myös hitaampi lataus eli tavalliseen suko- tai CEE-pistorasiaan kytkettävät ratkaisut laskivat, 2 210 kappaleeseen. Lasku koskee siis koko kirjoa peruspistorasiasta tehokkaaseen seinälatauslaitteeseen. Yhdessäkään luokassa kasvu ei ollut niin suurta, että se olisi paikannut tehokkaiden laitteiden pudotuksen. Kokonaismyynti jäi 973 laitetta edellisvuotta pienemmäksi.
Neljäs peräkkäinen lasku, ei yksittäinen poikkeama
Yhden kvartaalin luku voisi olla sattumaa. Pidempi sarja ei ole. Latauslaitemyynti laski Suomessa jo koko vuonna 2025 noin 13 % (noin 26 000 laitetta), ja heinä–syyskuussa 2025 lasku oli 5,7 %. Myös vuoden 2024 alkupuoli oli miinuksella. Q1 2026:n −15,8 % ei siis ole käänne vaan jo käynnissä olevan laskun kiihtyminen. Markkina on ollut hiljenemään päin yli vuoden.
Useamman vuosineljänneksen laskusarja muuttaa tulkintaa olennaisesti. Yksittäinen heikko kvartaali selittyisi säällä, varastojen vaihtelulla tai tilastoteknisellä satunnaisuudella. Yli vuoden jatkunut lasku kertoo rakenteellisesta muutoksesta kysynnässä, ei hetkellisestä notkahduksesta. Kun lasku vielä kiihtyy samaan aikaan kun autokanta kasvaa nopeimmin koskaan, kyse on selvästä irtikytkennästä autojen ja latauslaitteiden välillä. Juuri tämä irtikytkentä on tilaston tärkein viesti.
Paradoksi – autokanta kasvaa, laitemyynti laskee
Tilaston kiinnostavin jännite syntyy, kun latauslaitemyyntiä verrataan autokannan kehitykseen. Sähköistyvä autokanta tarvitsee latauspisteitä, joten intuitiivisesti laitemyynnin pitäisi seurata autojen määrää ylöspäin. Näin ei käy.
Ladattavien autojen kanta nousi 66 600 autolla
STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen kiteyttää ristiriidan tilaston yhteydessä: "Ladattavien autojen määrä kasvoi viime vuonna 66 600 kappaleella edellisvuodesta ja niiden osuus autokannasta nousi 13 prosenttiin. Tässä valossa taloyhtiöiden ja toimitilojen latauslaitemyynti on jäämässä tarpeesta, mikä saattaa hidastaa tieliikenteen sähköistymistä." Täyssähköautoja oli liikennekäytössä jo runsaat 140 000 kesällä 2025, ja kasvu vuositasolla oli noin 42 % (Traficom).
Uusien autojen sähköosuus 46,9 % – mutta laitemyynti ei seuraa
Myös uusmyynti tukee samaa kuvaa. Täyssähköautojen osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli tammi–maaliskuussa 2026 jo 46,9 %, ja ladattavien autojen yhteisosuus 61,3 % (Autoalan Tiedotuskeskus, aut.fi). Uusien henkilöautojen kokonaismäärä jopa kasvoi hieman, noin 3 %, osin romutuspalkkion vauhdittamana. Autopuolella ei siis ole notkahdusta, joka selittäisi laitemyynnin laskun.
Miksi käyrät eroavat
Selitys ei ole se, että autot jäisivät lataamatta. Selitys on, että yhä useampi uusi sähköauto päätyy kotitalouteen, jolla on jo latauspiste, tai ostajalle, joka ei asenna omaa laitetta lainkaan. Kun varhaiset omakotitaloasujat ovat suurelta osin jo hankkineet laitteensa, jäljellä oleva kysyntä painottuu taloyhtiöihin, toimitiloihin ja kakkoslaitteen sijaan julkiseen lataukseen. Muhosen huoli koskeekin nimenomaan taloyhtiöitä ja toimitiloja, ei yksittäistä omakotitaloa.
Tämä on tyypillinen vaihe sähköistyvässä autoilussa. Ensimmäisinä sähköauton hankkivat omakotiasujat, joilla on oma piha ja helppo paikka latauslaitteelle. Tämä joukko on Suomessa jo pitkälti laitteensa asentanut. Sähköistymisen seuraava aalto saavuttaa kerrostaloasujat, vuokralaiset ja käytetyn auton ostajat, joiden lataus tapahtuu taloyhtiön yhteisessä pisteessä, työpaikalla tai julkisessa verkossa. Heidän kohdallaan latauslaitteen hankkii kiinteistö tai operaattori, ei yksittäinen kuluttaja, jolloin yksittäinen kotilaturikauppa korvautuu hitaammin etenevällä yhteishankkeella.
Mikä muuttui – neljä taustatekijää
Laskulle ei ole yhtä syytä vaan useita samaan suuntaan vetäviä tekijöitä. Osa on STK:n itsensä nimeämiä, osa on GRIVOLTin tulkintaa markkinasta. Erottelemme nämä selvästi.
1. Oikea mitoitus – 22 kW oli monelle turhaa ylihintaa
Selvin yksittäinen muutos on tehon järkevöityminen. Vielä pari vuotta sitten 22 kW (3-vaihe 32 A) myytiin usein oletusvalintana, vaikka sen täysiteho jää useimmilta hyödyntämättä. Nyt ostajat siirtyvät käytännöllisempään ja edullisempaan 11 kW:n laitteeseen 22 kW:n sijaan (Rakennusmaailma, 8.5.2026). Se näkyy suoraan tilastossa: 22 kW alas, 11 kW ylös. Tämä on terve kehitys, ei kysynnän katoamista.
2. Käytettyjen sähköautojen siirtymä
Toinen tekijä on käytettyjen sähköautojen yleistyminen. Tekniikan Maailman mukaan tammi–kesäkuussa 2025 maahantuoduista käytetyistä autoista 52 % oli täyssähköautoja (Tekniikan Maailma, 27.8.2025). Sähköisen Liikenteen johtaja Heikki Karsimus tiivistää syyn: "Yleinen taloudellinen epävarmuus ja uusien täyssähköautojen korkeampi hintataso on saanut osan kuluttajista valitsemaan uudehkon käytetyn maahantuodun täyssähköauton." Käytetyn auton ostaja on usein varovaisempi myös oheishankinnoissa, ja moni tällainen ostaja asuu ilman omaa autopaikkaa. Käytetyn auton mukana ei myöskään tule autoliikkeen latauspaketin tarjousta samalla tavalla kuin uuden auton kaupassa, jossa latauslaite myydään usein osana sopimusta. Näin yksi sähköauto vaihtaa omistajaa ilman, että uutta latauslaitetta hankitaan lainkaan.
3. Taloyhtiöiden ARA-latausinfratuki päättyi 2023
STK nostaa esiin yhden konkreettisen rakenteellisen muutoksen. Kiinteistöjen latausvalmiuteen sai aiemmin hakea valtion avustusta, ja kannuste toimi: ARAn latausinfra-avustus kattoi 35 % kustannuksista, ja sen kautta rakennettiin tuhansia latausvalmiuksia taloyhtiöihin. Avustus kuitenkin päättyi vuonna 2023 (ARA). Muhonen toteaa, että aiempi tuki "osoittautuikin tehokkaaksi yksityisten investointien synnylle". Tuen poistuminen näkyy nyt erityisesti taloyhtiöiden ja toimitilojen hankkeissa, joissa investointipäätös on iso ja yhteinen.
4. Tehomaksut ohjaavat pienempään tehoon
Neljäs tekijä on GRIVOLTin tulkintaa, ei STK:n nimeämä syy. Tehopohjaiset siirtomaksut yleistyvät 2026 osana varttitaseeseen siirtynyttä sähkömarkkinaa, ja esimerkiksi Helen Sähköverkko laskuttaa jo kuukauden suurimpien tehohuippujen mukaan. Kun lasku riippuu hetkellisestä huipputehosta, talon kannattaa välttää sauna, uuni ja auton lataus samaan aikaan täydellä teholla. Tämä tukee 11 kW:n ja kuormanohjauksen valintaa tehokkaamman laitteen sijaan. Käsittelimme tehomaksun vaikutusta tarkemmin erillisessä tehomaksu-analyysissä.
11 kW vai 22 kW – mitä romahdus kertoo ostajasta
22 kW:n laitteen pudotus ei ole pettymys vaan oppimisen merkki. Markkina on alkanut ostaa sitä tehoa, jota auto ja sähköliittymä oikeasti pystyvät käyttämään. Käydään läpi, mistä tässä on kyse.

3×25 A liittymä riittää 11 kW:hon
Valtaosassa suomalaisia omakotitaloja pääsulake on 3×25 A, mikä vastaa noin 17 kW:n kokonaistehoa. Tällainen liittymä riittää 11 kW:n (3-vaihe 16 A) latauslaitteeseen, kunhan muut suuret kuormat huomioidaan kuormanohjauksella. Sen sijaan 22 kW (3-vaihe 32 A) edellyttää käytännössä vähintään 3×35 A:n, mieluiten 3×50 A:n liittymää. Liittymän vahvistus on tyypillisesti tuhansien eurojen erillinen kustannus, joka harvoin maksaa itseään takaisin kotilatauksessa.
| Pääsulake | Suurin järkevä AC-latausteho | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| 3×16 A | 11 kW kuormanohjauksella, käytännössä usein 3,7–7,4 kW | Tyypillinen vanhempi rivitalo |
| 3×25 A (yleisin) | 11 kW (3-vaihe 16 A) | Riittää useimmiten ilman liittymän vahvistusta |
| 3×35 A | 22 kW (3-vaihe 32 A) muut kuormat huomioiden | Vaatii usein dynaamisen kuormanhallinnan |
| 3×50 A tai suurempi | 22 kW täydellä teholla | Harvinainen kotitalouksissa |
Useimmat sähköautot lataavat AC:lla enintään 11 kW
Tehon mitoituksessa ratkaisee myös auto. Suuri osa Suomessa myytävistä sähköautoista ottaa vaihtovirtaa vastaan enintään 11 kW, koska niiden sisäinen laturi on rajoitettu 3-vaihe 16 A:han. Esimerkiksi monet yleiset mallit lataavat AC:lla 11 kW, eivätkä hyödy lainkaan 22 kW:n latauslaitteesta. 22 kW:n täysteho vaatii sekä sen tukevan auton että riittävän liittymän. Huomattava on, että nopea DC-pikalataus on kokonaan eri asia: se tapahtuu julkisilla asemilla 50 kW:sta ylöspäin, ei kotona.
Milloin 22 kW on silti perusteltu
22 kW ei ole virhe kaikille. Se on perusteltu, jos taloudessa on kaksi sähköautoa jaetulla latauksella, jos liittymä on valmiiksi vähintään 3×35 A, tai jos auto todella lataa AC:lla yli 11 kW ja päivittäinen ajo on pitkää. Useimmalle yhden auton omakotitaloudelle 11 kW lataa 60 kWh:n akun tyhjästä täyteen yössä, joten lisäteho ei tuo käytännön hyötyä. Latauslaitteiden eroja vertailimme tarkemmin Easee, Zaptec ja Wallbox -vertailussa sekä 11 kW vai 22 kW -järkioppaassa.
Mihin myynti katosi – koti, taloyhtiö vai toimitila
Koska tilasto kattaa kaikki kiinteistöihin myydyt laitteet, on syytä erottaa, missä segmentissä lasku tapahtuu. Kokonaisluku yhdistää kolme hyvin erilaista markkinaa.
Taloyhtiöt ja toimitilat jäävät tarpeesta
STK:n viesti kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin ja toimitiloihin. Näissä yksi päätös tuottaa monta latauspistettä, joten ARA-tuen päättyminen 2023 iski juuri tähän segmenttiin. Taloyhtiön latauspisteiden asentaminen on silti edelleen helpottunut: asunto-osakeyhtiölain muutos (AOYL 1599/2009) mahdollistaa latauspisteistä päättämisen useimmiten tavallisella enemmistöllä (§ 6:31.2, muutos 152/2023). Päätöksenteon este ei siis ole laki vaan investoinnin kannuste. Kävimme taloyhtiön lataushankkeen läpi taloyhtiölatauksen oppaassa.
Omakotitalo-segmentti: 11 kW kasvaa, kokonaisuus laskee
Omakotitalopuolella signaali on kaksijakoinen. 11 kW:n laitteiden kasvu kertoo, että kotilatausta yhä hankitaan, mutta järkevämmin mitoitettuna. Samaan aikaan kokonaismäärää painaa se, että suuri osa uudiskohteista ja varhaisista sähköautoilijoista on jo latauspisteensä asentanut. Markkina siirtyy ensiasennuksista korvaus- ja täydennyshankintoihin, mikä on tyypillistä kypsyvälle tuoteryhmälle.
Korvausmarkkina on kuitenkin pohjavire, joka pitää myynnin pystyssä jatkossakin. Vanhimmat kotilatauslaitteet alkavat lähivuosina tulla käyttöikänsä päähän, ohjelmistotuki vanhenee ja osa laitteista vaihdetaan älykkäämpään, pörssisähköä ja kuormanohjausta tukevaan malliin. Omakotitalopuolella myynti ei siis katoa, vaan sen luonne muuttuu kertaluonteisesta ensihankinnasta tasaisemmaksi uusimisvirraksi. Tämä tasaa heilahteluja, mutta ei tuo takaisin sitä piikkiä, jonka varhaiset käyttöönotot aiemmin tuottivat.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle ostajalle
Latauslaitetta harkitsevalle laskulla on kolme käytännön seurausta. Mikään niistä ei ole syy lykätä hankintaa, mutta ne ohjaavat valintaa.
Valitse 11 kW useimmissa tapauksissa
Markkinan oma liike on hyvä neuvo: 11 kW (3-vaihe 16 A) on useimmalle yhden auton taloudelle riittävä ja edullisempi valinta. Pyydä asentajalta liittymän kuormitusselvitys ennen tehopäätöstä. Asennuksen saa tehdä vain sähköpätevyyden (S2) omaava urakoitsija, joka tekee verkkoyhtiölle tarvittavan ilmoituksen ja laatii käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjan (Tukes). Asennuksen hinnoittelua avasimme asennushinta-oppaassa.
Kotitalousvähennys 35 % – vain asennustyön osuudesta
Kotilataukseen ei ole Suomessa suoraa laitetukea kuluttajalle. Ainoa kevennys on kotitalousvähennys, joka koskee vain asennustyön osuutta, ei itse latauslaitetta. Vähennys on vuonna 2026 ennallaan: 35 % työkorvauksesta, enintään 1 600 € henkilöä kohti, omavastuu 150 € (Veronmaksajat). Julkisuudessa esiintynyt 40 %:n ja 2 100 €:n taso on ehdotus, jota ei ole säädetty; Verohallinnon mukaan 2026 vastaa vuotta 2025.
Hinnat eivät laske, mutta valikoima ja kilpailu ovat hyvät
Myynnin lasku ei tarkoita laitteiden halpenemista. Tarjonta on silti runsas: 11 kW:n laadukkaan latauslaitteen saa avaimet käteen vuonna 2026 tyypillisesti noin 1 500–2 200 €:lla, ja markkinoilla kilpailee toistakymmentä merkkiä. Ostajan kannalta tilanne on hyvä: kilpailu on kovaa, mutta laitteet eivät jää hyllyyn vanhenemaan, koska perustekniikka on vakiintunut. Hiljentynyt markkina voi jopa parantaa neuvotteluasemaa, kun asentajilla on aiempaa enemmän kapasiteettia ja maahantuojat kilpailevat pienemmästä volyymistä. Kannattaa pyytää useampi tarjous ja varmistaa, että hintaan sisältyvät sekä laite, asennustyö että käyttöönottotarkastus.
GRIVOLTin tulkinta lyhyesti
Mistä lasku kertoo: Markkinan kypsymisestä ja tehon järkevöitymisestä, ei kysynnän katoamisesta.
Suurin riski: Taloyhtiöiden ja toimitilojen latauspisteet jäävät jälkeen autokannasta.
Ostajan valinta: 11 kW useimmille, 22 kW vain perustellusta syystä.
Yhteenveto
Latauslaitemyynnin 15,8 %:n lasku näyttää ensilukemalta hälyttävältä, kun autokanta kasvaa ennätystahtia. Lukujen takaa paljastuu kuitenkin pääosin terve ilmiö: ostajat siirtyvät ylimitoitetusta 22 kW:n laitteesta liittymäänsä ja autoonsa sopivaan 11 kW:n laitteeseen, ja ensiasennusten markkina kypsyy korvaushankintojen markkinaksi. Aito huoli on rajatumpi kuin otsikko: taloyhtiöiden ja toimitilojen latauspisteiden rakentaminen jää tarpeesta sen jälkeen, kun ARA-tuki päättyi 2023. Jos sähköistymistä halutaan vauhdittaa, kannuste kannattaisi suunnata juuri sinne, ei kuluttajan kotilaturiin. Yksittäiselle ostajalle viesti on yksinkertainen: laitteita on tarjolla, hinnat ovat vakaat, ja oikein mitoitettu 11 kW on useimmille paras valinta.
Lue lisää latausratkaisuista tai tilaa GRIVOLT Markkinakatsaus -uutiskirje, niin saat seuraavat analyysit ensimmäisenä.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



