Suomessa myytiin tammi-maaliskuussa 2026 yli 26 000 lämpöpumppua – kasvua +48 % vuotta aiempaan verrattuna (Kauppalehti 5.5.2026, EHPA 4.5.2026). Suomi oli nopein 11 maan eurooppalaisessa vertailussa, jonka keskiarvo oli +17 %. Maaliskuu yksinään kasvoi +71 %. Analysoimme, mitä luvut kertovat: vahvin ajuri ei ole EHPA:n korostama öljy- ja kaasukriisi, vaan kotimainen kotitalousvähennyspäätös 22.4.2026.
Lämpöpumppumyynti +48 % Q1 2026 – Suomi nopein EHPA-vertailussa
Suomalaiset ostivat Q1 2026 yli 26 000 lämpöpumppua, kasvua +48 % YoY. Suomi #1 EHPA:n 11 maan vertailussa. Vahvin ajuri: kotitalousvähennyksen 40 % / 2 100 € korotus 22.4.2026.

- Suomi: +48 %, yli 26 000 lämpöpumppua myyty tammi-maaliskuussa
- Maaliskuu yksinään: +71 %
- EU-keskiarvo: +17 % (11 maata, EHPA)
- Suomi #1, Ranska / Saksa / Puola +25 %, Itävalta –30 %
- Vahvin Suomi-spesifinen ajuri: kotitalousvähennyksen korotus 40 % / 2 100 € (kehysriihi 22.4.2026, takautuvasti 1.1.2026)
Lukujen yhteenveto: mitä Q1 2026 -tilastot kertovat
SULPU julkaisi tammikuussa 2026, että vuoden 2025 kokonaismyynti palasi kasvu-uralle – 112 000 myytyä lämpöpumppua ja 600 milj. euron markkina (SULPU 23.1.2026). Q1 2026 -luvut vahvistavat, että käänne ei ollut hetkellinen. EHPA:n 4.5.2026 julkaisemassa Q1-katsauksessa Suomi oli kärjessä +48 prosentin kasvulla, kun 11 maan keskiarvo oli +17 % (pv magazine 4.5.2026).
Yksittäinen kuukausi nostaa kasvuluvun keskeltä: maaliskuu yksinään oli +71 % vuotta aiempaan verrattuna (Tekniikka&Talous 5.5.2026, Uusi Suomi 8.5.2026). Kasvua on kuitenkin tulkittava varovasti: Q1 2025 oli poikkeuksellisen heikko vertailupohja, ja prosenttiluku näyttää suuremmalta juuri siitä syystä.
| Mittari | Q1 2025 | Q1 2026 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Lämpöpumppuja myyty Suomessa (kpl) | noin 17 500 | yli 26 000 | +48 % |
| Maaliskuu yksinään (YoY) | vertailupohja | +71 % | – |
| EU-keskiarvo (11 maata, EHPA) | vertailupohja | +17 % | – |
| Suomen sijoitus EHPA-vertailussa | – | #1 | – |
| Markkinan koko 2025 (koko vuosi) | 600 milj. € | – | +10,7 % |
Tarkkoja Q1 2026 -tyyppikohtaisia myyntilukuja SULPU ei vielä julkaissut. Vertailupohjana toimii vuoden 2025 koko vuosi: ilmalämpöpumppuja (ILP) 96 000 kpl, ilma-vesilämpöpumppuja (IVLP) 7 000 kpl, maalämpöä 7 000 kpl ja poistoilmalämpöpumppuja 1 700 kpl. ILP-segmentti vetää volyymin myös Q1:llä – sen keskihinta on noin 1 800–2 500 € asennettuna, kun IVLP- ja maalämpö-investoinnit ovat 8 000–22 000 € luokassa.
SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kommentoi tammikuussa 2026 markkinan asetelmaa: "Ruotsissa, jossa lämpöpumppubuumi alkoi jo ennen kuin se alkoi Suomessa, lämpöpumppujen osuus lämmitysjärjestelmän vaihtomarkkinassa on nyt noin 50 prosenttia." Suomen vastaava osuus on tällä hetkellä selvästi pienempi – ostopotentiaalia on yhä jäljellä paljon. Hirvosen huomio on tärkeä konteksti +48 prosentin pomppuun: kasvuvara ei ole loppumassa, ja Q1 2026 -piikki on todennäköisesti osa pidempää siirtymää – ei kertaluonteinen pulssi.
EHPA:n 11 maan vertailu: miksi Suomi nousi kärkeen
EHPA seurasi Q1 2026 -katsauksessaan yhteensä 11 Euroopan maata, joiden kokonaismyynti oli noin 575 000 yksikköä (IndexBox 5.5.2026). Keskiarvo +17 % peittää alleen suuria maakohtaisia eroja.
Kärjessä Suomi, vetureina Ranska, Saksa ja Puola
Suomi oli ainoana maana yli +40 prosentin kasvussa. Ranska, Saksa ja Puola jäivät noin +25 prosentin tasolle. Iso-Britannia, Norja ja Tanska olivat raportoinnin mukaan plussalla, mutta tarkkoja prosentteja ei vielä Q1-katsauksessa julkaistu maakohtaisesti. Manner-Eurooppa vetää siis +25 prosentin tasolla, mikä on muutos vuoden 2025 nollakasvuun verrattuna. Ranskan kasvu perustuu MaPrimeRénov'-tukijärjestelmän ennakoitavuuteen, Saksa hyötyy uudistetusta BEG-ostotuesta ja Puola elpyy Czyste Powietrze -ohjelman jatkokierroksella.
Tukien poisto näkyy nopeasti: Itävalta –30 %, Alankomaat –14 %
Vertailun toinen pää kertoo, miten herkkä lämpöpumppumarkkina on tuille. Itävallassa myynti laski –30 % ja Alankomaissa –14 %, kun molemmat maat olivat leikanneet asentamistukia vuoden 2025 jälkipuolella. Saksa jatkoi ostotuen kanssa ja palkittiin kasvulla. Suomelle tämä on käytännön opetus: kotitalousvähennyksen 40 % / 2 100 € tason säilyminen koko 2026–2027 -ikkunan ajan on koko myyntiajan kannalta tärkeämpää kuin yksittäinen vuoden tilanne. Itävallan –30 % muistuttaa siitä, mitä tapahtuu, jos tukea leikataan ilman saattamisaikaa.
EHPA:n toiminnanjohtaja Paul Kenny kommentoi Q1-tilastojulkistuksessa: "Kuluttajat ovat ymmärtäneet, että lämpöpumppu on ratkaisu silloin, kun kaasun ja öljyn hinta sekä saatavuus heittelevät." Kenny korosti raportissa öljy- ja kaasumarkkinoiden epävarmuutta ja viittasi maaliskuun 2026 Iran-Hormuz-kriisiin (2.3.2026), joka nosti öljyn hintaa ja teki uutisia ympäri Eurooppaa.
Suomen kontekstissa Kennyn narratiivi on kuitenkin vain osatotuus. Iran-kriisi ei kasvattanut Suomen pörssisähkön hintaa maaliskuussa – päinvastoin, maaliskuun spot oli alkuvuoden halvin. Suomi-erottuminen vaatii toisen selityksen.
Suomen omat ajurit: miksi kotimaan kasvu erottuu EU-keskiarvosta
Kolme tekijää erottaa Suomen markkinan muista EU-maista Q1 2026: kotitalousvähennyksen korotuspäätös, talven kallis pörssisähkö ja kesän 2025 helleaalto. Vahvin ajuri on kotimainen.

Kotitalousvähennys 40 % / 2 100 € on Suomi-spesifinen kasvuajuri
Hallitus päätti kehysriihessä 22.4.2026, että kotitalousvähennys nousee 40 prosenttiin yritystyöstä ja kattona on 2 100 € henkilöä kohti. Korotus on takautuva 1.1.2026 alkaen ja voimassa vuoden 2027 loppuun (Taloustaito 22.4.2026). Lämmitysjärjestelmän vaihdolle on erillinen korotettu vähennys 60 % / max 3 500 €, joka koskee öljystä, kaasusta tai sähkölämmityksestä lämpöpumppuun siirtyviä.
Käytännön merkitys ostajalle on selvä. Ilma-vesilämpöpumpun asennus 12 000 € (työn osuus tyypillisesti noin 4 000 €) tuottaa lämmitysjärjestelmän vaihdossa enimmillään 2 400 € vähennyksen yhdeltä henkilöltä. Puolisot voivat hakea molemmat – kattona on kuitenkin 3 500 € per henkilö, jolloin parin vähennys voi nousta jopa 4 800 € tasolle, jos työn osuus riittää. Maalämpöremontissa, jossa työn osuus on usein 7 000–9 000 €, kotitalousvähennys voi yltää kattoonsa molemmilla puolisoilla.
Ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kommentoi korotusta Taloustaidossa: "Hyvä korjausliike, joka voi myös vauhdittaa remontointia heikossa taloustilanteessa." Korotus julkistettiin vasta 22.4.2026, mutta huhuja ja kehysriihen odotuksia liikkui markkinoilla jo Q1-kvartaalin aikana. Takautuvuus 1.1.2026 alkaen tarkoittaa, että Q1:n aikana ostaneet hyötyvät automaattisesti. Lue lisää: Kotitalousvähennys nousee 2 100 €:oon takautuvasti 1.1.2026 alkaen – kehysriihen päätös 22.4.2026.
Talven 2026 pörssisähköpiikit muuttivat öljylämmittäjien ajattelua
Talvi 2026 oli pörssisähkön hinnan kannalta kallis. Tammikuun spot-keskihinta oli Vattenfallin tilastojen mukaan 14,72 snt/kWh, ja helmikuun huippupäivinä piikit yltivät jopa 29 snt/kWh tasolle (Vattenfall 2026). Vertailupohjana tammikuu 2025 oli 6,63 snt/kWh ja helmikuu 2025 5,93 snt/kWh – talvi 2026 oli noin 2–5 kertaa kalliimpi.
Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg selvitti hinnan vaihtelua tavanomaista kylmemmällä säällä, niukalla tuulivoimalla sekä jäätyvien turbiinien aiheuttamilla tuotantokatkoksilla. Kalliit kuukaudet osuivat juuri lämmitystarpeen huippuun, mikä paljasti suoran sähkölämmityksen kustannuserot lämpöpumppuratkaisuihin verrattuna konkreettisesti.
Maaliskuun kontekstissa on tärkeä huomata yksi asia: vaikka maaliskuun lämpöpumppumyynti pomppasi +71 %, maaliskuun pörssisähkö oli alkuvuoden halvinta – Omavoiman mukaan keskimäärin noin 3,5 snt/kWh sis. alv (Omavoima 24.4.2026). Maaliskuun myyntipiikki ei siis johdu sähkön hinnasta, vaan kahdesta tekijästä: tammi-helmikuun hintapiikkien aiheuttamasta päätöksenteon viivästymisestä (tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa, asennus tilattiin maaliskuussa) ja kotitalousvähennys-odotusten kypsymisestä kehysriihen alla.
Kesä 2025 -helleaalto käynnisti ILP-jäähdytysostoja
Ilmatieteen laitoksen mukaan kesällä 2025 oli mittaushistorian pisin yli +30 °C lämpötilan helleputki: 22 päivää peräkkäin jossakin päin Suomea aikavälillä 12.7.–2.8.2025 (Ilmatieteen laitos kesä 2025). Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vastaava helle on noin 2 °C kuumempi ja yli kymmenkertaisesti todennäköisempi kuin ilman ilmaston lämpenemistä.
Kuumat heinäkuun viikot tekivät ilmalämpöpumpun jäähdytystoiminnosta tärkeän ostosyyn. ILP toimii moderneissa malleissa myös huoneilman jäähdyttäjänä, ja sen käyttökustannus 100 m² omakotitalon kesälle on tyypillisesti 15–45 € koko kaudelta. Lue lisää: ILP-jäähdytys 2026: paljonko viilennys oikeasti maksaa kesässä?. Ostajille kesän 2026 lähestyminen oli konkreettinen virike, jonka realisoituminen näkyy nimenomaan kevään myyntiluvuissa.
Kuka kasvaa eniten: ILP, IVLP vai öljylämmittäjien siirtymä?
Tyyppikohtaisia Q1 2026 -tarkkoja lukuja SULPU ei vielä julkaissut, mutta markkinatieto vahvistaa kolme rinnakkaista trendiä.
ILP vetää volyymin: halvempi ostopäätös ja kesän jäähdytysmotiivi
Ilmalämpöpumppu on tyypillisesti ensimmäinen lämpöpumppu, jonka omakotitaloasuja hankkii. Asennettuna 1 800–2 500 € hinnoittelu pitää ostopäätöksen kynnyksen matalana, ja kotitalousvähennys keventää lopullista hintaa noin 90–150 € verran (työn osuus ILP-asennuksesta on yleensä 500–700 €, josta 40 % – 150 € omavastuu jää nettoetuksi). Maaliskuun +71 % -pomppu selittyy todennäköisimmin juuri ILP-segmentin kautta: yksittäinen ostopäätös on nopea, ja huhtikuun jäähdytyskauden alkua silmällä pitäen kevätosto on luonteva.
Mitsubishi Electric, Daikin, Toshiba, Panasonic ja Fujitsu hallitsevat Suomen ILP-markkinaa. Premium-malleissa Daikin Stylish ja Mitsubishi Electric LN-sarja ovat asentajien suosikkeja kestävyyden, hiljaisuuden ja huoltoverkoston laajuuden vuoksi. Hintavälissä 1 000–1 800 € liikkuvat tyypillisesti Gree- ja Fujitsu-mallit, joiden energiatehokkuus on jo riittävä, mutta joiden takuuverkko on suppeampi. Kausi-keskihintojen erot eivät ole muuttuneet Q1:n aikana juurikaan, mutta tarjouksia liikkuu kevätkaudella tavanomaista enemmän, koska asentajat tasaavat työkuormaansa.
IVLP-segmentti hyötyy eniten 60 prosentin lämmitysvähennyksestä
Ilma-vesilämpöpumppu ja öljystä siirtyminen on Q1 2026 -datassa toinen iso tarina. Turun Sanomien 12.4.2026 artikkelin mukaan ilma-vesi- ja maalämpö-kysyntä kasvoi tammi-helmikuussa noin kolmanneksen vuotta aiempaan verrattuna (Turun Sanomat 12.4.2026). Asennushinnat ovat tyypillisesti 8 000–18 000 € (IVLP 80–180 m²), ja lämmitysjärjestelmän vaihdolla kotitalousvähennyksen 60 % katto 3 500 € / henkilö tarjoaa puolisoille yhdessä jopa 7 000 € vähennysmahdollisuuden.
Öljylämmittäjille kotitalousvähennys yhdistettynä ELY:n öljylämmityksen vaihtotukeen tekee Q1 2026 -hetkestä taloudellisesti houkuttelevimman lähivuosien aikana. Lue lisää: Öljystä ilma-vesilämpöpumppuun 2026: 7 000 € tuki, 4 kk aikaa.
R290 alkaa näkyä ostopäätöksissä – F-kaasuasetus pakottaa harkitsemaan
EU:n F-kaasuasetuksen (EU 2024/573) seuraava porras astuu voimaan 1.1.2027: alle 12 kW split-malleissa kylmäaineen GWP-arvo saa olla enintään 150. Tämä sulkee pois R32-laitteet (GWP 675) ja siirtää uudet ostajat R290-pohjaisiin malleihin. Q1 2026 -aikana osa IVLP-ostajista jo kysyy R290-vaihtoehtoa nimenomaan kestävyyden ja huoltomarkkinan ennakoitavuuden vuoksi. Vertaile vaihtoehdot ja niiden hinnaero: R32 vai R290 lämpöpumppu 2026: mikä kannattaa ostaa nyt?.
F-kaasuasetus on samalla yksi selitys siihen, miksi pohjoismaalaiset IVLP-valmistajat NIBE ja Bosch sekä niiden saksalainen kilpailija Viessmann ovat panostaneet erityisesti R290-malleihin jo nyt. Q1:n aikana ammattilaisten suosituslistalla nähtiin yhä useammin Viessmann Vitocal 250-A ja NIBE S2125 -mallisarjat, jotka käyttävät R290-propaania. Hinnaero R32-malleihin on tällä hetkellä 800–1 500 € luokassa, mutta puolisoiden yhteinen kotitalousvähennys leikkaa siitä reilun osan. Ostajan kannattaa kysyä asentajalta R290-saatavuus jo tarjouspyyntövaiheessa, jos asennusajankohta on syksy 2026 tai myöhemmin.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle kuluttajalle
Markkinakatsaus ei ole vain numeroita – se määrittää, mitä kotitalouden kannattaa Q2:n aikana tehdä.
Toimitusaikojen kanssa kannattaa toimia nyt
Tunne kotitalousvähennyksen kaksi luokkaa
Kotitalousvähennyksen kaksi luokkaa kannattaa pitää erillään päätöksenteossa. 40 % / 2 100 € koskee tavanomaista yritystyötä eli esimerkiksi yksittäisen ilmalämpöpumpun asennusta. 60 % / 3 500 € puolestaan koskee lämmitysjärjestelmän vaihtoa öljystä, kaasusta tai suorasta sähkölämmityksestä lämpöpumppuratkaisuun. Korotettu vähennys on voimassa 2025–2027 ja takautuvasti 1.1.2026.
- Tavanomainen asennus (esim. ILP): 40 % yritystyöstä, max 2 100 € / henkilö, voimassa 2026–2027
- Lämmitysjärjestelmän vaihto (öljystä / kaasusta / sähköstä lämpöpumppuun): 60 %, max 3 500 € / henkilö, voimassa 2025–2027
- Pariskunta saa molemmille katot erikseen
- Omavastuu 150 € / henkilö / vuosi vähentyy ennen kattoa
Spot-hinta laskee Q2:lla, mutta lämpöpumpun perustelu säilyy
Pörssisähkön Q2 2026 -ennuste on selvästi talven hintapiikkejä rauhallisempi: Helen, 1KOMMA5° ja Vattenfall ennustavat huhti-kesäkuulle 3–6 snt/kWh tasoa lämmitystarpeen laskiessa ja tuulivoiman toipuessa. Tämä rauhoittaa lyhyellä aikavälillä sähkölaskua, mutta ei poista lämpöpumpun pitkän aikavälin perustelua: vuositason säästö suoraan sähkölämmitykseen tai öljyyn verrattuna säilyy. Pohjoismaiden vesivarat ja lumimäärät ovat yksittäisten markkinakatsausten mukaan alimmillaan yli vuosikymmeneen, mikä pitää sähkön hinnan kevään ja kesän osalta hivenen viime vuotta korkeammalla – tämä on myös syy, miksi pelkkä spot-hinnan lasku ei pyyhi pois lämpöpumpun kannattavuusperustelua.
Älä osta vain trendin vuoksi. Lämpöpumppu on aina mitoitettava kohteeseen – väärin mitoitettu ilma-vesilämpöpumppu maksaa itsensä takaisin selvästi hitaammin kuin oikein mitoitettu. Pyydä vähintään kolme tarjousta ja vaadi asentajalta SCOP-laskelma sekä mitoitusraportti ennen tilauspäätöstä. Tarjousten vertailussa kannattaa katsoa kolmea seikkaa: SCOP-arvo (alle 4,0 ei ole enää kilpailukykyinen Etelä-Suomen oloissa), takuuaika sekä asentajan koulutus (Tukes-pätevyys S2/S3 tai kylmälaitoslupakirja IVLP-asennukseen). Hintavertailu ilman näitä tietoja on harhaa.
Yhteenveto: kasvun jatkuvuus riippuu kotimaisesta tuesta, ei vain kriisistä
EHPA korostaa Q1 2026 -katsauksessaan öljy- ja kaasukriisiä, mutta Suomi nousi kärkeen omilla syillään: kotitalousvähennyksen 40 % / 2 100 € korotus, talven 2026 sähkölaskujen muistutus ja kesän 2025 helleaalto. Maaliskuun +71 % -pomppu ei ole hintapiikkireaktio, vaan päätöksenteon kypsymistä – ja se ennakoi vahvaa Q2:ta. Kotitalousvähennyksen takautuvuus ulottuu 31.12.2027, joten myyntiajuri säilyy seuraavat 18 kuukautta. Kotitalouksien kannalta tämä tarkoittaa kahta asiaa: tarjontaa on, mutta toimitusajat venyvät – ja taloudellisesti seuraava vuosi on lämpöpumpun ostohetkenä yksi parhaita historiassa. Q2:n ja Q3:n aikana SULPU julkaissee tyyppikohtaiset välitilastot, ja silloin nähdään lopullisesti, kuinka suuri osuus kasvusta tuli ILP-jäähdytys-segmentistä ja kuinka suuri öljylämmittäjien vaihtopäätöksistä.
Rinnakkaiskategoriana kannattaa katsoa myös Sähköautojen markkina Q1 2026 Suomessa, jossa Q1-kasvu oli +36 % ja kotitalouksien sähköistäminen jatkuu samansuuntaisesti. Sähköistyminen ei rajoitu yhteen tuotekategoriaan: kotitalouden energiapäätökset kytkeytyvät yhä useammin kokonaisuudeksi, jossa lämpöpumppu, sähköauto ja kotiakku tukevat toisiaan. Tutustu myös GRIVOLT:in lämpöpumppupillariin, jossa kokoamme ostajan oppaat, hintatiedot ja Tukes-rekisteröidyt asentajat alueittain.
Tilaa GRIVOLT Markkinakatsaus -uutiskirje ja saat seuraavat analyysit suoraan sähköpostiisi.
Julkaistu: 11.5.2026 18:00 EET
Päivitetty: 11.5.2026 18:00 EET
Lähteet: EHPA Q1 2026 -tiedote 4.5.2026, SULPU 23.1.2026 vuositiedote 2025, Kauppalehti 5.5.2026, Tekniikka&Talous 5.5.2026, Talouselämä 7.5.2026, Uusi Suomi 8.5.2026, Tivi 5.5.2026, pv magazine 4.5.2026, IndexBox 5.5.2026, Taloustaito 22.4.2026, Vattenfall 2026 -katsaus, Omavoima 24.4.2026, Ilmatieteen laitos kesä 2025, Turun Sanomat 12.4.2026.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



