GRIVOLT
YksityiselleTaloyhtiölle
Pyydä tarjoukset
LatausasematAurinkopaneelitLämpöpumput
Pyydä tarjoukset
Kirjaudu sisään

Asiakkaille

Hallitse tarjouksiasi

Urakoitsijoille

Hallitse projekteja

Liity asentajaksi

Saa uusia asiakkaita

BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
Asiakkaille
Kirjaudu sisäänPyydä tarjoukset
Urakoitsijoille
Kirjaudu sisäänLiity asentajaksi
Lisätietoa
BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka

SähköpostiPuhelin

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat

Urakoitsijoille

  • Liity
  • Kirjaudu

Tietoa

  • Meistä
  • Ehdot
  • Tietosuoja
  • Evästeet
Palvelu toimii normaalisti

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka. Pyydä tarjoukset ja vertaile Tukes-pätevien urakoitsijoiden ehdotuksia.

tuki@grivolt.fi
Helsinki, Suomi

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat
  • UKK

Urakoitsijoille

  • Liity verkostoon
  • Urakoitsijan ehdot
  • Kirjaudu sisään

Tietoa

  • Tietoa meistä
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Evästekäytäntö

© 2026 GRIVOLT. Kaikki oikeudet pidätetään.

Palvelu toimii normaalisti
Siirry artikkeliin
Takaisin
Maatilan aurinkopaneeli 2026 – ELY-tuki 40 %, Hyrrä-haku ja 100 kWp -laskelma
Aurinkopaneelit
18. toukokuuta 202626 min lukuaikaPäivitetty 21. marraskuuta 2026
📚Kattava opas

Maatilan aurinkopaneeli 2026 – ELY-tuki 40 %, Hyrrä-haku ja 100 kWp -laskelma

100 kWp -aurinkojärjestelmä lypsykarjatilan navetan katolle maksaa 95 000 € (alv 0 %), ELY-tuki 40 % leikkaa siitä 38 000 €. Lue Hyrrä-haku, tukikelpoisuus, MVL-verotus ja takaisinmaksu 6,2 v.

aurinkopaneelitaurinkopaneelit Suomiaurinkopaneelit hinta 2026+2
GRIVOLT-toimitus
Suomen puhtaan energian tietolähde
564 lukijaa

100 kWp aurinkojärjestelmä lypsykarjatilan navetan katolle maksaa Suomessa 2026 noin 85 000–110 000 € (alv 0 %). ELY-keskuksen maatalouden investointituki leikkaa hinnasta 40 % – sadan kilowatin järjestelmässä noin 38 000 € – kun hakemus on jätetty Ruokaviraston Hyrrä-järjestelmään ennen sitovaa tilausta. Tämä opas kokoaa maatilan aurinkohankkeen euron tarkkuudella: tuet, hakuprosessin, hintahaarukan 30/50/100/200 kWp -järjestelmille, MVL-verotuksen ja DSO-liittämisen.

GRIVOLT

Paljonko aurinkopaneelit maksaisivat kotiisi?

Kokeile maksutonta simulaattoria ja saat arvion tuotosta, säästöstä ja asennushinnasta. Voit sen jälkeen jättää tarjouspyynnön.

Kokeile aurinkolaskuria
Aurinkopaneelit lypsykarjatilan navetan pulpettikatolla Etelä-Pohjanmaalla toukokuussa 2026
100 kWp aurinkojärjestelmä lypsykarjatilan navetan katolla, Etelä-Pohjanmaa 2026.
ℹ️
Hyvä tietää: ELY-keskuksen maatalouden investointituki on 40 % aurinkosähköjärjestelmän kokonaiskustannuksista (laitteet + asennus). Hakemus on jätettävä Hyrrässä ennen sitovaa hankintasopimusta – takautuvaa tukea ei myönnetä. Kolmen vuoden tukikatto on 1 500 000 € per maatila. Tuotetun sähkön käytöstä vähintään 50 % on kohdistuttava maatalouteen. Ammattitaitovaatimusta ei sovelleta energiainvestointeihin.

Markkinakatsaus 2026 – maatilan aurinkosähkö juuri nyt

Suomen pientuotantokapasiteetti ylitti vuonna 2026 yhden gigawatin rajan, ja Tilastokeskuksen mukaan noin 12 prosenttia asennuksista on maatiloilla. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa yli 6 000 maatilan aurinkojärjestelmää – ja niitä rakennetaan lisää joka kuukausi etenkin lypsykarja-, broileri- ja viljatiloilla, joissa päiväkulutus on suuri ja katto­pinta valmiina.

Maatilan aurinkosähkön logiikka on suorastaan toinen kuin omakotitalon. Pientalon omistaja taistelee 30 prosentin omakäyttöasteen kanssa, koska kulutushuiput osuvat aamuun ja iltaan. Lypsykarjatilalla lypsyrobotti, jäähdytys, lannan­poisto ja valaistus pyörivät päivällä – juuri silloin kun paneelit tuottavat eniten. Käytännössä omakäyttöaste asettuu maatilalla 70–90 prosentin haarukkaan, mikä tekee investoinnin pörssisähkö­volatiliteetistä riippumattomaksi ja takaisinmaksusta nopean.

Tukitason historia: 50 prosentista 40 prosenttiin

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP-strategia 2023–2027, asetus (EU) 2021/2115) rahoittaa Suomen maatalouden investointitukea. Kun ohjelmakausi alkoi keväällä 2023, energia­investointien tuki nostettiin 50 prosenttiin. Käytännön Maamies kirjoitti silloin tukiehtojen parantuneen merkittävästi. Suomi madalsi tukitasoa kuitenkin ohjelmakauden aikana 40 prosenttiin, ja Maaseutu.fi-aineiston mukaan tämä on vähentänyt viljelijöiden kiinnostusta energia­investointeihin aiemmista vuosista. Käytännössä 40 prosenttia on yhä korkein yksittäinen tukiprosentti, jonka maatila Suomessa aurinkosähköön saa – ja se on edelleen 13-kertainen verrattuna omakotitalon kotitalousvähennykseen.

Miksi toukokuu on hakukauden ydinaikaa

Hyrrässä maatalouden investointituen hakeminen on jatkuvaa, mutta hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain. Kesätukijakso 16.3.–15.8.2026 on aktiivinen juuri nyt. Käytännössä toukokuussa jätetyt hakemukset käsitellään syyskuussa, jolloin tukipäätöstä seuraava asennus ehtii kevään ja kesän 2027 hyväksi tuotanto­kaudeksi. Jos haluat asentaa kesällä 2026, hakemus olisi pitänyt jättää tammikuun 15. päivään mennessä – mutta vielä toukokuussa kannattaa käynnistää koko prosessi, jotta kustannusarviot ja katon kantavuus­tarkastelut ovat valmiit ennen kesäjakson päättymistä.

Maatilan kulutusprofiili vs. omakotitalo

Käytännön Maamiehen ja Maaseudun Tulevaisuuden haastatteluissa maatila­viljelijät korostavat samaa havaintoa: maatilan sähkönkulutus on ennustettavampaa kuin pientalossa, ja kulutushuiput osuvat samoihin tunteihin paneeli­tuotannon kanssa. Lypsyrobotti pyörii 18–22 tuntia vuorokaudessa, jäähdytys lähes 24 tuntia, lannan­poisto ajetaan päivätunteina ja konehallin valaistus on kytketty hämärä­tunnistimeen. Kun navetan päiväkulutus on 25–60 kW vakiona, 30–50 kWp:n järjestelmä tuottaa juuri sopivan määrän aurinkosähköä ilman ylimitoitusta.

Viljatilan profiili poikkeaa tästä radikaalisti. Kuivurin huipputeho on 80–250 kW, mutta kuivauskausi kestää vain 4–6 viikkoa elokuun ja syyskuun välillä. Sen ulkopuolella tilan päiväkulutus on 5–15 kW. Käytännössä viljatila tarvitsee suurempaa järjestelmää kuivauskauden hyödyntämiseksi, mutta omakäyttöaste jää lypsykarjatilaa matalammaksi, koska järjestelmä tuottaa enemmän kuin tila kuluttaa kesäaikaan. Tämä tekee kuivurikohtaisesta mitoituksesta haastavan – useimmat asentajat suosittelevat akun yhdistämistä kuivuritilan järjestelmään.

ELY-investointituki vs kotitalousvähennys – kumpi maatilalle

Maatilan omistaja-viljelijällä on käytännössä kaksi tukireittiä aurinkosähköön, ja niitä ei voi yhdistää samaan investointiin. Tuplatuki on kielletty. Reitin valinta on yksi maatilan aurinkohankkeen merkityksellisimmistä päätöksistä, ja se kannattaa tehdä numerot pöydällä eikä mututuntumalta.

ELY-investointituki – 40 % kokonaiskustannuksista

Maatalouden investointituki on Ruokaviraston ja elinvoimakeskusten (entinen ELY-keskus) myöntämä, EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta rahoitettu suora avustus. Tuki kattaa 40 prosenttia aurinkosähkö­järjestelmän hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista – sekä laitteet että asennus, suunnittelu ja käyttöönotto. Tuki maksetaan jälkikäteen, ja se vähentää investoinnin hankintamenoa MVL:n verotuksessa.

Kotitalousvähennys – 35 % vain työn osuudesta

Kotitalousvähennys 2026 on Verohallinnon henkilökohtainen veronvähennys: 35 prosenttia ostetun asennustyön osuudesta, enimmäismäärä 1 600 € per henkilö, omavastuu 150 € per vuosi. Vähennystä ei saa laite­hankintaan eikä materiaaleihin, ainoastaan työn osuuteen, joka on tyypillisesti 40–50 prosenttia järjestelmän kokonaishinnasta. Kotitalousvähennys soveltuu maatilalla vain silloin, kun paneelit ovat asuinrakennuksen katolla ja palvelevat asuntoa – eivät maatalous­tuotantoa.

Konkreettinen vertailu 100 kWp -järjestelmälle

KriteeriELY-investointituki (Hyrrä)Kotitalousvähennys
Tukiprosentti40 % kokonaiskustannuksista35 % vain työn osuudesta
Maksimimäärä40 % × 1 500 000 € (3 v) = 600 000 €1 600 € per henkilö per vuosi
100 kWp esimerkki (95 000 € alv 0)38 000 €~2 900 € (kahdelle hlölle)
Hakemus ajoissaEnnen sitovaa sopimustaVerotuksessa työn maksuvuonna
VerotusyhteysVähentää MVL-hankintamenoaHenkilökohtainen TVL-vähennys
Käyttötarkoitus­vaatimus≥ 50 % maatalouteenAsuinrakennuksen yhteyteen

Sadan kilowatin investoinnissa ELY-tuki tuo siis noin 13-kertaisen euromääräisen hyödyn kotitalousvähennykseen verrattuna. Reitin valinta ei ole maku­asia: jos paneelit on tarkoitus asentaa maatilan tuotantorakennuksen katolle ja tuotannon palvelukseen, ELY-tuki on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto. Kotitalousvähennys jää jäljelle vain, jos haluat erikseen asentaa pienempiä paneeleita asuinrakennukseen ja paneelit tuottavat lähinnä asunnon kulutukseen.

Lue myös: Aurinkopaneelit Suomessa 2026 – hintaopas ja vertailu ja Taloyhtiön aurinkopaneelit 2026 – hyvityslaskenta ja AOYL-päätös.

Hyrrä-haku vaihe vaiheelta

Hyrrä on Ruokaviraston sähköinen asiointipalvelu osoitteessa hyrra.ruokavirasto.fi. Maatalouden investointituen prosessi on standardoitu seitsemään vaiheeseen, ja jokainen niistä on dokumentoitu virallisissa Ruokaviraston ohjeissa.

Hyrrä-hakuprosessin 7 vaihetta – ennakkoyhteydestä loppumaksatukseen
Hyrrä-hakuprosessin seitsemän vaihetta. ELY:n ennakkoyhteys on pakollinen ennen hakemusta.

Vaiheet 1–3: valmistelu ennen Hyrrää

Vaihe 1 on pakollinen ennakkoyhteys oman alueen elinvoimakeskukseen. Yhteyshenkilö arvioi hankkeen toteuttamiskelpoisuuden ja ohjaa hakemuksen sisällössä. Tämä keskustelu kannattaa pyytää nopeasti, sillä toukokuussa 2026 ennakko­yhteyteen voi mennä 2–3 viikon jono Pohjanmaan ja Pohjois-Savon elinvoimakeskuksissa.

Vaihe 2: liiketoiminta- tai kehittämissuunnitelma maatilalle (lomake 3430). Pienille investoinneille riittää tiivis kuvaus, mutta yli 50 000 € hankkeisiin on kirjoitettava perustelut: miksi aurinkosähkö, mille kulutus­profiilille mitoitettu, mitkä ovat ennustetut säästöt ja takaisinmaksu.

Vaihe 3: kustannusarvio ja vähintään yksi sitomaton tarjous Tukes-rekisteröidyltä sähköurakoitsijalta. Käytännössä ELY suosittelee 2–3 vertailutarjousta, jotta hyväksyttävät kustannukset perustuvat markkinahintatasoon eivätkä yhden toimittajan tarjoukseen. Tarjous on sitomaton, eli sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

Vaiheet 4–5: hakemus ja tukipäätös

Vaihe 4: hakemus Hyrrässä. Kirjautuminen tapahtuu Suomi.fi-tunnistuksella. Jos haet yrityksen tai osakeyhtiön puolesta, tarvitset Suomi.fi-valtuuden. Hakemukseen liitetään liiketoimintasuunnitelma, kustannusarvio, tarjous, kunnan rakennusvalvonnan lupapäätös tai lausunto, peltolohkotiedot, sähkönkulutushistoria viimeisten 12 kuukauden ajalta sekä Verohallinnon päätös alv-rekisterissä olosta.

Vaihe 5: tukipäätös on sitova. Päätöksen saapumisen jälkeen voit allekirjoittaa hankintasopimuksen ja aloittaa hankkeen. Päätöstä odottaessa et saa tehdä sitovia tilauksia – tämä on koko prosessin kriittisin ehto. Tukipäätöksen käsittelyaika on käytännössä 6–10 viikkoa tukijakson päättymisestä, joten kesäjakson hakijoille päätös tulee yleensä loka–marraskuussa 2026.

⚠️
Huomio: Älä allekirjoita asennussopimusta, älä maksa ennakkoa, äläkä tilaa paneelivaras­toon ennen kuin tukipäätös on saapunut. Yhden sitovan tilauksen merkintä Hyrrän hakemuksen jättämisen jälkeenkin voi mitätöidä koko tuen. Takautuvaa tukea ei missään tilanteessa myönnetä – tämä on Ruokaviraston nimenomaisesti vahvistama linja.

Vaiheet 6–7: toteutus ja maksatus

Vaihe 6: toteutus. Tukipäätöksen jälkeen on enintään kaksi vuotta aikaa toteuttaa hanke. Käytännössä tämä kattaa rakentamiskauden ja talven yli ulottuvan asennuksen. S2-pätevä sähköurakoitsija tekee asennuksen, käyttöönottotarkastuksen ja toimittaa Ruokaviraston vaatiman dokumentaation. Maksu­hakemus jätetään Hyrrässä, ja sen liitteenä on käyttöönottotarkastuspöytäkirja ja valokuvat paneeleista (mielellään paikkatieto­leimalla).

Vaihe 7: loppumaksatus ja raportit. Tukea voi hakea osamaksuissa tai kerralla loppuun. ELY tekee tarkastuksen, jonka jälkeen rahat ovat tilillä yleensä 4–8 viikossa maksuhakemuksen jätöstä. Maatila raportoi vielä energian­tuotannosta seuraavina vuosina ELY:n pyynnöstä – tämä kuuluu CAP-rahoituksen seurantaan.

Tukikelpoisuus – kuka, mihin, miten paljon

Investointituen myöntäminen edellyttää, että sekä hakija että hanke täyttävät valtioneuvoston asetuksen 266/2023 ehdot. Pääsääntö on yksinkertainen: aktiiviviljelijä, energia maatalous­tuotannolle, investoinnin minimi­euromäärät ja kolmen vuoden katto täyttyvät.

Hakijaedellytykset

Tukea voi hakea 18 vuotta täyttänyt viljelijä, joka harjoittaa tai aloittaa maataloutta maatilalla elinkeinonaan. Hyväksyttyjä ovat myös yksityisoikeudelliset yhteisöt ja yhteenliittymät. Osakeyhtiömuotoinen tila kelpaa, kun vähintään yksi kolmasosa omistuksesta on luonnollisella henkilöllä, joka itse täyttää viljelijä­kriteerit. MYEL-vakuutus on käytännössä tärkeä peruspilari, vaikka ei aina absoluuttinen vaatimus jokaisessa toimenpiteessä.

Yhteinen helpotus aurinkosähkö­investoinneille: ammattitaitovaatimusta ei sovelleta energia­investointeihin. Maatilan ei tarvitse osoittaa kouluttautumista juuri aurinkosähköön – tämä helpottaa erityisesti pieniä tiloja, joilla ei ole vahvaa teknisen alan koulutustaustaa.

Hankkeen käyttötarkoitus

Tuotetusta sähköstä vähintään 50 prosenttia on kohdistuttava maatalous­tuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lypsy, jäähdytys, lannan­poisto, valaistus, kuivurit ja konehallin sähköt katsotaan maatalous­käytöksi – mutta esimerkiksi tilan asuinrakennuksen kulutus ei. Mitoituksen on perustuttava omakäyttöön, ei verkkoonmyyntiin. ELY hylkää hakemuksen, joka on selvästi ylimitoitettu sähkön myynnin varaan.

Investoinnin rajat ja yksikkökustannus

RajaehtoArvo 2026Käytännön merkitys
Tukiprosentti aurinkosähkölle40 %100 kWp × 95 000 € → 38 000 € tukea
Yksikkökustannus (ELY:n laskennallinen pohja)~1 100 €/kWpTukimaksimi lasketaan tämän mukaan
Minimi-investointi (tuki rakentamiseen)≥ 7 000 € tukea40 % → vähintään 17 500 € hyväksyttäviä kustannuksia
3 vuoden tukikatto1 500 000 € per maatilaSallii useita investointeja tukikaudella
Maatalous­käytön osuus≥ 50 %Tuki vain maatalous­tuotannon osuudelle
Toteutusaika tukipäätöksen jälkeen2 vuottaJoustava aikaikkuna asennukseen

Käytännössä useimmat maatila­hankkeet asettuvat 20–100 kWp:n haarukkaan, ja tuki on niissä 15 000–45 000 €. Tämä on toimivin kokoluokka aktiivimaatilan kulutus­profiilille ja minimoi verkkoonmyynnin osuuden.

Alueelliset erot päätöksessä

Tukiprosentti 40 % on sama koko Suomessa, mutta käsittelyaika ja yksittäisten harkinnanvaraisten erien linjaukset – esimerkiksi akun tukikelpoisuus, peltoasennusten luvat ja kantavuus­tarkasteluiden vaatimustaso – vaihtelevat elinvoimakeskuksittain. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa hakujono on toukokuussa 2026 noin kahdesta kolmeen viikkoon ennakkoyhteyteen, kun Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa odotusaika on hieman lyhyempi. Ennakkoyhteys kannattaa sopia mahdollisimman aikaisin, sillä jonon päivittäminen vie aikaa eikä ELY voi käsitellä hakemusta ennen kuin ennakko­keskustelu on käyty.

Hinta-haarukka 2026 – 30/50/100/200 kWp avaimet käteen

Suomalaiset maatilaan erikoistuneet asentajat tarjoavat 2026 avaimet käteen -hintoja, jotka sisältävät paneelit, invertterin, kiinnitykset, johdotukset, käyttöönoton ja viranomais­ilmoitukset. Hinnat on annettu alv 0 % -kannassa, sillä alv-rekisterissä oleva maatila vähentää arvonlisäveron normaalisti investoinneistaan.

JärjestelmäHintahaarukka alv 0 %€/WpTyypillinen kohdeVuosituotto Etelä-Suomessa (kWh)
30 kWp27 000 – 36 000 €0,90 – 1,20Pieni karjapihatto, sikatalous~25 500
50 kWp42 500 – 60 000 €0,85 – 1,20Lypsykarjatila 40–60 lehmää~42 500
100 kWp85 000 – 110 000 €0,85 – 1,10Iso lypsykarja, viljatila kuivurilla~85 000
200 kWp160 000 – 200 000 €0,80 – 1,00Suuri viljatila, monitilainen yritys~170 000

Mistä avaimet käteen -hinta koostuu

Tyypillisessä 100 kWp -järjestelmän hinnassa paneelit vievät 30–35 prosenttia, invertterit 15–20 prosenttia, kiinnitysjärjestelmä ja kaapelointi yhteensä 15 prosenttia. Asennustyö, suunnittelu, kantavuus­tarkastelu, käyttöönotto­tarkastus ja viranomais­ilmoitukset muodostavat loput 35–40 prosenttia. Tämä rakenne on suomalaisille maatila­toteuttajille kuten Areva Solar, Salo Solar, Solarigo, Ralos, Aurinkomaailma ja 1KOMMA5° hyvin tyypillinen.

€/Wp -hintatrendi 2020–2026

Aurinkopaketin yksikköhinta on laskenut Suomessa 2020–2024 noin 12–15 prosenttia vuosittain ja vakautui 2025–2026 alkupuoliskolla. Tyypillinen 50–100 kWp -järjestelmän €/Wp oli 2020 vielä 1,40–1,70 €/Wp avaimet käteen alv 0 % -kannassa, kun 2026 toukokuussa hinnat ovat 0,85–1,10 €/Wp samalle kokoluokalle. Kuvaava muutos on, että ELY:n laskennallinen yksikkökustannus on noussut 1 100 €/kWp:hen, eli laskennallinen taso on 0,15–0,25 € yli markkinatason – mikä tarkoittaa, että tuki maksetaan tyypillisesti todelliselta tarjoushinnalta, ei laskennalliselta pohjalta. Käytännössä 100 kWp -hankkeessa hyväksyttävä kustannus on 85 000–95 000 €, ja tuen euromäärä määräytyy siitä.

Kiinan vientituen muutos 1.4.2026 nostaa raaka-aineiden hintoja vielä loppuvuoden aikana 8–14 prosentilla. Käytännössä asentajat ovat ehtineet hankkia kesän 2026 paneelit jo helmi-maaliskuun varastoihin, joten kesäkauden tarjouksissa hinta pysyy vielä alkuvuoden tasolla. Syksyllä ja talvella 2026–2027 hintatasoa kannattaa seurata, jos tilausta voi siirtää.

Realistinen kokoluokka maatilalle

Vaikka 100 kWp on tämän oppaan käytännön esimerkki, suurin osa suomalaisten maatilojen aurinkosähkö­toteutuksista on käytännössä 20–50 kWp:n haarukassa. Käytännön Maamiehen ja Maaseudun Tulevaisuuden referenssit kertovat, että monilla lypsykarjatiloilla huipputeho­tarve on 20–60 kW, jolloin 30–50 kWp riittää kattamaan päiväkulutuksen ja pitämään omakäytön korkealla.

100 kWp -kokoluokka tulee perustelluksi käytännössä silloin, kun tilalla on viljakuivuri (huipputeho 100–200 kW kuivauskaudella), suuri lypsykarja yli 100 eläimellä tai useita rakennuksia samalla pihalla. Ylimitoituksen riskinä on, että tuotantoa siirtyy verkkoon vain 4–6 c/kWh hinnalla, kun sama kilowattitunti omakäyttönä säästää ostohinnasta 12–18 c/kWh.

Hintatason kehitysnäkymät syksylle 2026 ovat nousevat: Kiinan 1.4.2026 alv-päätös nostaa Suomen aurinkopaketin hintaa 8–14 prosenttia loppuvuoden aikana. Lue lisää: Aurinkopaneelien hinta nousee 2026 – Kiinan alv-päätöksen seuraukset.

100 kWp -laskelma – investointi, tuotto, takaisinmaksu

Tämä on käytännön laskelma 80-lehmäisen lypsykarjatilan tilanteessa Etelä-Pohjanmaalla (62°N). Tila kuluttaa noin 175 000 kWh vuodessa, kun mukana ovat lypsyrobotti, kahdeksan tila­säiliön jäähdytys, lanta­robotti, valaistus, ilmastointi sekä konehallin sähköt. Aurinkojärjestelmä mitoitetaan kattamaan päiväkulutus mahdollisimman täysin ilman, että verkkoonmyynnin osuus kasvaa kohtuuttomasti.

100 kWp aurinkojärjestelmän talouslaskelma 2026 – investointi 95 000 €, tuki 38 000 €, takaisinmaksu 6,2 v
100 kWp -järjestelmän talous: investointi 95 000 €, ELY-tuki 38 000 €, vuosisäästö 9 180 €, takaisinmaksu ~6,2 v.

Investointi ja tuki

Asentajan avaimet käteen -tarjous 100 kWp -järjestelmälle on 95 000 € alv 0 % -kannassa. Järjestelmä asennetaan navetan 35° kallistuvalle pulpettikatolle, suuntaus etelä-länteen, 280 paneelia 360 Wp:n tehoisina, kaksi 50 kW hybridi-invertteriä konehallin viereiseen tekniseen tilaan.

  • Tarjoushinta (alv 0 %): 95 000 €
  • ELY-investointituki 40 %: −38 000 €
  • Maatilan omarahoitus: 57 000 €
  • Alv 25,5 % vähennetään normaalisti (ei vaikuta tuen laskentaan)

Tuotto ja säästö

PVGIS-laskennan mukaan Etelä-Pohjanmaan leveysasteilla (62°N) tuotto on 850 kWh/kWp/v hyvin suunnatulla katolla, joten 100 kWp tuottaa noin 85 000 kWh vuodessa. Tilan kulutusprofiilin (lypsy + jäähdytys + lanta­robotti) ansiosta omakäyttöaste asettuu 85 prosenttiin, eli vuotuiset luvut ovat:

  • Vuosituotto: 85 000 kWh
  • Omakäyttö 85 % = 72 250 kWh × 12 c/kWh (vältetty ostohinta) = 8 670 €
  • Verkkomyynti 15 % = 12 750 kWh × 4 c/kWh (sähköpörssin keskihinta − välityspalkkio) = 510 €
  • Vuosisäästö yhteensä: 9 180 €

Takaisinmaksu ja kannattavuus

Takaisinmaksu lasketaan jakamalla omarahoitus vuosisäästöllä: 57 000 € / 9 180 € = 6,2 vuotta. Tämä on yksinkertainen takaisinmaksu, joka ei huomioi korkoa, paneelien degradaatiota (0,4 %/v) eikä pörssisähkön hintakehitystä. Verkkoonmyynti­hinta on konservatiivinen 4 c/kWh – varttitase ja pörssisähkö-volatiliteetti tuovat ylimääräistä säästöä, kun järjestelmään lisätään akku.

Maaseudun Tulevaisuuden 2017 vertailu osoitti, että 40 prosentin tuella maatilan aurinkosähkön sisäinen korko on 7–7,5 prosenttia ja takaisinmaksu 11 vuotta – ilman tukea takaisinmaksu nousee yli 20 vuoteen. Hintojen lasku ja sähköpörssin nousu ovat parantaneet kannattavuutta merkittävästi 2017 jälkeen, ja nykyiset takaisinmaksut Salo Solarin ja 1KOMMA5°:n referenssitilojen mukaan asettuvat 5–9 vuoden haarukkaan.

Investoinnin rahoitus – luotto, leasing vai oma pääoma

Sadan kilowatin järjestelmän 57 000 euron omarahoitus on iso erä useimman maatilan kassavirralle. Käytännössä maatilat rahoittavat investointia kolmella tavalla: pankkilainalla, vihreällä luotolla tai leasing-järjestelyllä. OP, Nordea ja S-Pankki tarjoavat 2026 maatilan vihreitä luottoja 4,5–5,5 prosentin korolla 7–10 vuoden takaisinmaksuajalla – ja paneelien tuotanto kattaa lainan koron ja lyhennyksen heti ensimmäisestä vuodesta alkaen.

Leasing on toinen vaihtoehto, jossa asentaja tai erikoistunut rahoittaja omistaa järjestelmän alkuvuosina ja maatila maksaa kuukausimaksua. Leasing-malli sopii erityisesti tiloille, joiden vapaa pääoma on sidottu eläimistöön ja koneisiin. Verotuksellisesti leasing-maksut ovat vähennyskelpoisia MVL:ssä, mutta tuki­oikeutta leasingiin pitää selvittää tarkasti ELY-keskuksesta – yksinkertaisin järjestely on ostaa järjestelmä omistukseen ja rahoittaa se pankkilainalla.

Oma pääoma on kolmas vaihtoehto, ja se on usein kannattavin, kun tila on velaton. Tällöin tuotannon säästö 8 670 €/v on kokonaan tilan käyttöön korkokulujen tai leasing-maksujen sijaan. Tila päättää itse, milloin se purkaa varallisuutensa muista kohteista – mutta tavallisesti pankkilaina on edullisempi kuin tilan pakkomyynti, jos vaihtoehtoinen kassavirta on tuottoisempi.

Sensitiivisyys – mitä jos arvot eivät pidä paikkaansa

Yllä oleva laskelma perustuu tyypillisiin oletuksiin. Tarkastellaan, miten lopputulos muuttuu, jos yksi tai kaksi muuttujaa siirtyy. Jos sähkön ostohinta jää 10 senttiin per kilowattitunti (pidempiaikainen vakaa pörssikausi), vuosisäästö laskee 7 740 euroon ja takaisinmaksu pitenee 7,4 vuoteen. Jos sen sijaan ostohinta nousee 15 senttiin (talvi-volatiliteetti jatkuu), vuosisäästö nousee 11 350 euroon ja takaisinmaksu lyhenee 5,0 vuoteen. Jos omakäyttöaste jää 75 prosenttiin (tilalla on enemmän viikonloppukulutus­päitä), vuosisäästö asettuu 8 540 euroon ja takaisinmaksu on 6,7 vuotta.

Tämä haarukka 5,0–7,4 vuotta on tyypillinen lukema 40 prosentin ELY-tuella, ja se on niin lyhyt, että investointi pärjää lähes kaikilla tilanteilla, joissa tila pysyy aktiivisena yli kymmenen vuotta. Paneelien laskennallinen elinikä on 25–30 vuotta ja tuottotakuu kattaa tyypillisesti 25 vuotta vähintään 85 prosentin alkuperäisestä tehosta, joten kassavirta jatkuu pitkälle takaisinmaksun yli.

Viljatilan vaihtoehtoinen laskelma – 60 kWp kuivuritilalle

Pirkanmaalainen viljatila (250 ha) kuivaa vuosittain 700 tonnia viljaa elokuun ja syyskuun aikana. Kuivurin huipputeho on 110 kW, ja vuosikulutus jakautuu epätasaisesti: 60 prosenttia syys-lokakuussa, 40 prosenttia tasaisesti läpi vuoden konehallin lämmitykseen ja lypsy­tilojen sähköihin. Tilan kokonaiskulutus on 95 000 kWh/v.

60 kWp -järjestelmä konehallin kattoon (50 000 € alv 0 %, tuki 20 000 €, omarahoitus 30 000 €) tuottaa 51 000 kWh/v. Kuivauskauden ulkopuolella omakäyttöaste jää 55 prosenttiin, koska tila ei kuluta paljoa kesäpäivinä. Vuosisäästö asettuu 4 950 euroon (28 050 kWh omakäyttöä × 12 c/kWh + 22 950 kWh verkkomyyntiä × 4 c/kWh). Takaisinmaksu on 6,1 vuotta – sama haarukka kuin lypsykarjatilalla, vaikka omakäyttöprofiili on heikompi, koska tuki kompensoi.

Tuotto eri leveysasteilla

SijaintiLeveysasteTuotto kWh/kWp/v (PVGIS)100 kWp vuosituotto (kWh)
Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta)60°N870–92087 000 – 92 000
Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa62°N830–88083 000 – 88 000
Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu63°N780–84078 000 – 84 000
Lappi (Rovaniemi)66°N700–76070 000 – 76 000

Lapin leveysasteilla tuotto on 15–20 prosenttia matalampi kuin Lounais-Suomessa, mutta omakäyttöprofiili pysyy yhtä hyvänä – etenkin porotaloudessa ja matkailutiloilla, joiden päiväkulutus on tasaista. Mitoitus tehdään aina paikkakohtaisen PVGIS-laskelman pohjalta, ei keskimääräisellä Suomi-luvulla.

Maatilan elinkeinoverotus – MVL, poistot, alv

Maatilan aurinkosähkön verotus poikkeaa olennaisesti omakotitalon pientuotannosta. Yksityishenkilön pientuotantoa verotetaan tuloverolain (TVL) pääoma­tulona, mutta maatilan voimalaa kohdellaan maatilatalouden tuloverolain (MVL, 543/1967) mukaan. Sääntö on kirjattu auki Verohallinnon syventävässä tuuli- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa -ohjeessa.

Tulojen verotus

Maatilan tuotantotoimintaan käytetty aurinkosähkö pienentää maatalouden energiakustannuksia. Tällainen vältetty osto ei ole verotettavaa tuloa – maatila vain säästää suoraan kulujaan. Verkkoon myydystä ylijäämä­sähköstä saatu tulo sen sijaan on MVL:n alaista maatalouden tuloa, kun voimala palvelee maataloutta. Jos voimala on jonkin muun toimijan vuokraamalla maa­paikalla, vuokratulo on MVL:n alaista, kun voimala sijaitsee maa- tai metsätalousmaalla.

Poistot – 25 % menojäännöksestä

Maatilan aurinkosähkö­järjestelmä katsotaan käytännössä koneeksi ja kalustoksi, jolloin sovelletaan MVL 8 §:n mukaista enimmäispoistoa 25 % menojäännöksestä vuosittain. Tämä on huomattavasti nopeampi poisto kuin TVL-puolen 25 % (sama luku, mutta TVL-puolella pienempi vaikutus, koska henkilö­verotuksen marginaaliveroaste on usein matalampi kuin MVL-tappiolla katettava ylin marginaaliveroaste).

Jos paneelit asennetaan rakennuksen kiinteäksi osaksi (ei irrotettavissa pelkillä työkaluilla), ne voidaan tulkita rakennukseen kuuluviksi, jolloin poisto on rakennuksen mukainen – talousrakennuksen 10 % tai tuotantorakennuksen 6–10 %. Käytännössä useimmat verkkoonliitetyt katto-PV-järjestelmät käsitellään koneina ja kalustona 25 prosentin menojäännös­poistolla, koska paneelit on irrotettavissa kiinnityskiskoistaan.

💡
Vinkki: Tarkista poistoluokka ennen investointia paikallisesta verotoimistosta tai ProAgrian veroneuvonnasta. Verohallinnon kotitalouden sähköntuotannon ohje ei nimenomaisesti ratkaise maatilakäytön luokitusta, joten käytäntö voi vaihdella – ja ennakkoratkaisu on edullinen tapa varmistaa kantasi.

Alv-käsittely – verottomasta hinnasta

Alv-rekisteröity maatila (liikevaihto yli 15 000 € / tilikausi) vähentää aurinkosähkö­investoinnin arvonlisäveron normaalisti. Tämä on 25,5 % 1.9.2024 jälkeisistä hankinnoista. Tärkeä yksityiskohta: ELY-investointituki lasketaan verottomasta investoinnista, eli 40 prosenttia × alv 0 -hinta. Käytännössä alv-rekisteröity maatila saa siis sekä koko alv:n vähennettyä että ELY-tuen 40 %, eli kahden tukimekanismin yhteisvaikutus on noin 53 prosenttia järjestelmän verollisesta hinnasta.

Poistolaskelma 100 kWp -järjestelmälle

Konkretisoidaan poistovaikutus. Hyväksyttävät kustannukset 95 000 €, ELY-tuki 38 000 € → MVL-hankintameno on 57 000 €. Ensimmäisen vuoden poisto: 25 % × 57 000 = 14 250 €. Toisen vuoden menojäännös 42 750 €, poisto 10 688 €. Kolmas vuosi menojäännös 32 062 €, poisto 8 016 €. Kahdeksannen vuoden jälkeen menojäännös on noin 5 700 €, ja jäljelle jää tasapoiston aika tai pienpoistosäännön mukainen kerralla­poisto. Marginaali­verolla 30 prosenttia (tyypillinen lypsykarjatilan keskimääräinen) verohyöty kahdeksan vuoden aikana on noin 17 100 € – tämä on tuen lisäksi tuleva, sisäänrakennettu kassavirta, joka pienentää investoinnin todellista nettokustannusta noin 40 000 euroon.

Käytännössä useimmat maatilan kirjanpitäjät tekevät MVL-poiston yhdessä koneiden ja kaluston omaisuus­ryhmän kanssa, jolloin paneelit liukuvat samaan poistolaskelmaan tilan muiden investointien rinnalla. ProAgrian veroneuvonta tai paikallinen tilitoimisto kannattaa konsultoida ensimmäisenä vuonna varmistaaksesi, että poistoluokka on oikea ja että ELY-tuki on käsitelty tulosvaikutteisesti oikein.

Lisätietoa pientuotannon verotuksesta omakotitalon näkökulmasta: Aurinkopaneelin verotus 2026 – omakotitalon 7 200 kWh.

Asennus, lupakäytäntö ja DSO-liittäminen

Maatilan aurinkosähkö­järjestelmän asennus on rakennusluvan, sähkö­turvallisuuden ja verkkoliittymisen muodostama kolmio, jossa jokaisen kulman pitää olla kunnossa ennen kuin järjestelmä tuottaa euroa.

S2-pätevä sähköurakoitsija tarkastaa konesaumakaton kantavuuden ennen 100 kWp -järjestelmän asennusta
S2-pätevän sähköurakoitsijan tekemä kantavuustarkastus on välttämätön ennen vanhalle navetalle asennusta.

Lupakäytäntö – kunnan rakennusvalvonta

Lupavaatimus määräytyy kunnittain. Yleissääntö maatilan kokoluokan järjestelmille on, että pienemmät paneeli­kentät (alle 25 kWp) selviävät usein ilmoitusmenettelyllä, mutta isommat (≥ 50 kWp) vaativat toimenpide- tai rakennusluvan. Peltoasennukset eli ns. agri-PV-järjestelmät vaativat lähes aina rakennusluvan ja kaavoituksen tarkastelun. Lupapäätös on liitettävä Hyrrä-hakemukseen, joten kunnan rakennusvalvonta on ensimmäinen viranomainen, johon kannattaa olla yhteydessä heti ennakkoyhteyden jälkeen.

Asentajan pätevyys – Tukes S2

Tukesin sähkötyöohjeen mukaan kiinteistöjen sähköasennukset edellyttävät asennusurakoitsijalta vähintään S2-pätevyyttä, ja yli 1 000 V DC -järjestelmissä vaaditaan S1-pätevyys. Aurinkosähkö­järjestelmät asentuvat tyypillisesti 600–1 000 V DC -puolelle, joten useimmat 30–100 kWp -maatila­toteutukset kuuluvat S2-pätevyyden piiriin. Tukes ylläpitää julkista rekisteriä sähköurakoitsijoista, jossa voi tarkistaa, että valittu yritys on rekisteröitynyt.

Käyttöönotto­tarkastus on pakollinen ja sen pöytäkirja toimitetaan Hyrrään maksuhakemuksen yhteydessä. Varmennustarkastus eli kolmannen osapuolen tarkastus vaaditaan, kun pääsuojaus ylittää 35 A – käytännössä noin 25 kWp:n ja sitä suuremmissa järjestelmissä. Tarkastajan on oltava Tukes-akkreditoitu.

Katon kantavuus – vanhojen rakennusten muistilista

Aurinkopaneelin ja kiinnitys­järjestelmän aiheuttama lisäkuorma katolle on 15–25 kg/m². Tämän päälle tulee Suomen lumikuorma, joka on rakentamis­määräysten mukaan tyypillisesti 2,0–3,0 kN/m². Vanhojen navettojen ja konehallien (1970–1990) kantorakenteet on suunniteltu paljon kevyemmälle kuormalle kuin nykyisten, joten kantavuus­tarkastelu on ennen tilausta välttämätön etenkin ennen 1990-luvun rakennuksissa.

⚠️
Huomio: Vanhan navetan tai konehallin katto ei aina kanna paneeleita talvi­lumi­kuorman kanssa. Pyydä rakennesuunnittelijan kirjallinen lausunto kantavuudesta ennen asennussopimusta. Kustannus 300–800 €, mutta säästää mahdollisesti kymmeniä tuhansia euroja, jos katto pettää 10 vuoden päästä.

DSO ja verkkoonliittäminen

Sähkön pientuotantoluokka päättyy 100 kVA:n kohdalla. Tämän rajan alla useimmat 50–100 kWp -järjestelmät kuuluvat pientuotantoon, jolloin verkkoyhtiö (Caruna, Elenia, Helen Sähköverkko, Vattenfall Verkko, Järvi-Suomen Energia tai oman alueen toimija) vaihtaa kahden­suuntaisen mittarin maksutta. Asentaja toimittaa verkkoyhtiölle Energiateollisuus ry:n pientuotannon yleistietolomakkeen ennen verkkoon liittämistä.

Yli 100 kVA mutta alle 1 600 kVA luokitellaan keskisuureksi tuotantolaitokseksi, ja DSO voi vaatia invertterin verkkokoodi-soveltuvuustodistuksen, erilaisia testaustuloksia sekä mahdollisesti syöttökaapelin tai muuntamomuutoksia. Tämän tason kustannukset voivat olla 5 000–30 000 € lisäkuormaa investointiin, joten DSO:n kanssa kannattaa olla yhteydessä jo ennen tarjouspyyntöjä.

Asennuksen aikataulu kesä-syksy 2026

Käytännön asennusprosessi tukipäätöksen jälkeen kestää 4–10 viikkoa riippuen järjestelmän koosta. Pienemmät 30–50 kWp -toteutukset hoidetaan tyypillisesti viikossa, kun katto on kunnossa ja varaosat saatavilla. 100 kWp -järjestelmä vaatii 2–3 viikon työmaapäivien ketjun, johon kuuluvat kiinnitys­kiskojen asennus, paneelien nosto ja kytkentä, invertterien sijoittaminen, kaapelointi katosta tekniseen tilaan, kytkentärasiat ja keskusliitokset. Käyttöönotto­tarkastus ja varmennustarkastus vievät vielä 1–2 viikon kalenteri­ajan.

Toukokuussa jätetyt hakemukset johtavat marraskuun tukipäätökseen, jolloin asennus realistisesti ajoittuu kevääseen 2027 – tarjousten päivittäminen kannattaa siis sopia jo etukäteen, sillä paneeli- ja invertterihinnat ovat liikkuneet kvartaaleittain. Useimmat asentajat lukitsevat tarjouksen 6 kuukaudeksi tukipäätöksen ajaksi, mutta yli 6 kuukauden viive avaa hintatarkistuksen.

Lue myös: Aurinkopaneelin invertterit 2026 – mikro-, ketju- ja hybridi-invertterit ja Aurinkopaneelin kiinnitys kattotyypeille 2026.

Akku-investointi maatilalla

Kotiakku tai kiinteistöakku on maatilan aurinkojärjestelmässä yleensä toissijainen mutta kasvavasti perusteltavissa oleva lisäys. Akku nostaa omakäyttöastetta lähelle 95 prosenttia, mahdollistaa pörssisähkön optimoinnin varttitaseessa (2025–) ja tarjoaa varavoimaa kriittisille kuormille kuten lypsyrobotille ja jäähdytykselle.

Akun tukikelpoisuus Hyrrässä

Akku voi sisältyä samaan ELY-investointitukihakemukseen aurinkosähkö­järjestelmän kanssa, kun akku palvelee maatalouden tuotantotoimintaa – esimerkiksi varmuus­syöttönä lypsyrobotille tai jäähdytys­järjestelmälle. Käytäntö vaihtelee kuitenkin elinvoimakeskuksittain: kaikki eivät linjaa akkua aurinkosähkö­investoinniksi, vaan voivat luokitella sen erilliseksi. Käytännön suositus on vahvistaa oman alueen elinvoimakeskuksesta hakemus­vaiheen ennakkoyhteydessä, hyväksyykö ELY akun samaan hakemukseen.

Hintahaarukka ja kannattavuus

Akun kokoHinta avaimet käteen (alv 0 %)Käyttö maatilalla
10 kWh LFP8 000 – 12 000 €Pieni varavoima, valaistus
20 kWh LFP13 000 – 17 000 €Lypsyrobotti, kylmiöt
30 kWh LFP14 000 – 22 000 €Keskikokoinen lypsykarja, varavoima
50 kWh LFP25 000 – 35 000 €Iso lypsykarja, kuivurikausi

Pörssisähkön volatiliteetti ja varttitaseen optimointi tuovat akkuinvestoinnille lisäarvoa: Akkukotiin.fi:n arvion mukaan 30 kWh:n akku voi tuottaa pelkillä spot-hintaerojen kierroilla 1 100–1 900 € vuodessa, kun se kytketään HEMS-järjestelmään ja ohjaa lataus- ja purkusyklejä älykkäästi.

Milloin akku ei kannata

Akkuinvestointi kannattaa tarkistaa yksittäisellä kassavirta­analyysillä. Pelkän omakäytön nostamiseen 30 kWh:n akku 18 000 eurolla tuottaa vuositasolla noin 500–800 € lisäsäästöä, jolloin pelkkä omakäyttölogiikka antaa takaisinmaksulle 22–36 vuotta – pidemmän kuin akun itsensä elinikä. Akkuinvestoinnin järkevyys tulee siis muista hyödyistä: spot-pohjaisesta latauksesta varttitaseen aikana, varavoimasta lypsyrobotille tai sähköisestä tilatraktorin lataus­yhteydestä. Jos näitä hyötyjä ei ole, akku voi jäädä toissijaiseksi.

Akun kannattavuutta omakotitalon kotiakkuna käsitellään tarkemmin täällä: Kotiakku 2026 – Sigenergy, Huawei ja Sungrow vertailussa.

Sudenkuopat ja vältettävät virheet

Hyrrä-prosessin onnistuminen ei jää viranomaisten varaan. Suurin osa epäonnistuneista hakemuksista kaatuu maatilan omiin ratkaisuihin – tahattomiin mutta tukimenetyksen aiheuttaviin. Tässä viisi yleisintä karikkoa ja niiden välttäminen.

1. Sopimus tai tilaus ennen tukipäätöstä

Tämä on koko prosessin tärkein sääntö, ja silti se ohittuu yllättävän usein. Hyrrässä jätetty hakemus ei vielä oikeuta hankkimaan mitään. Sitova kauppasopimus, ennakkomaksu, paneelien tilaus varastoon tai edes maksullinen yksityiskohtainen kustannusarvio voivat olla tulkinnaltaan sitovia ja mitätöidä tuen. Asentajatkin tietävät tämän – kysy heiltä kirjallisesti, että tarjous on sitomaton ja että sitovan sopimuksen voi tehdä vasta tukipäätöksen jälkeen.

2. Mitoitus verkkoonmyyntiä varten

ELY arvioi hankkeen mitoituksen suhdetta tilan kulutukseen. Jos järjestelmä on ylimitoitettu omakulutukseen nähden, hyväksyttäviä kustannuksia leikataan vastaavalla osuudella tai koko hakemus voi mennä uusiin perusteluihin. Käytännön ohje: pidä tuotannosta vähintään 70 prosenttia omakäyttönä – verkkoonmyynti­hinta (4 c/kWh) ei tee siitä kannattavaa lisäkokoa ilman akkua.

3. Invertterin huono sijoituspaikka

Maito ja me -lehden ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan vakuutus­asiantuntijoiden mukaan invertterin sijoittaminen lannan­varaston, kaasualtaan tai pölyisen rehuvaraston lähelle on yleinen virhe, joka voi mitätöidä laitteen takuun ja tilan vakuutusturvan. Invertteri kuuluu omaan teknisten laitteiden tilaansa: ilmastoituun, kuivaan ja eläin­tuotannosta selvästi erotettuun huoneeseen.

4. Itse asentaminen verkkoonliitettyyn järjestelmään

Tukesin määräys on selvä: vain rekisteröity sähköurakoitsija saa tehdä kiinteistö­sähkötöitä ja kytkeä järjestelmän verkkoon. Tee se itse -asennus on mahdollista ainoastaan off-grid -mökkijärjestelmissä, joissa ei ole verkkoliityntää. ELY-tuki edellyttää myös sertifioitua asentajaa, joten DIY ei sovi maatila­hankkeeseen muutenkaan – tukikelpoisuus poistuu.

5. Vakuutuksen päivittämättä jättäminen

100 kWp -järjestelmä on 80 000–110 000 € omaisuus katolla. Kotivakuutuksen oletustaso ei välttämättä kata sitä, ja maatilavakuutus saattaa edellyttää erillistä ilmoitusta tuotantolaitteistosta. Tarkista vakuutusturva ennen järjestelmän tilausta – If, LähiTapiola ja Pohjola ovat kaikki päivittäneet 2025–2026 maatilan tuotantolaitteistojen ehtojaan. Salama- ja raekuuro­vahingot korvataan tyypillisesti, asennusvirheet ja lumikuorma­vauriot eivät. Lue lisää: Aurinkopaneelin vakuutus 2026 – If, LähiTapiola, Pohjola.

6. Tarjousten vertailu pelkän hinnan perusteella

Halvin tarjous ei ole automaattisesti paras. Vertaa paneelin tehokkuus­takuita (vähintään 85 % 25 vuoden jälkeen), invertterin takuuta (5–25 vuotta brändistä riippuen), asentajan vastuu­vakuutusta, kantavuus­lausunnon sisällyttämistä, käyttöönotto­tarkastuksen kuulumista hintaan ja huoltosopimuksen ehtoja. Suomalaiset maatila­asentajat kuten Areva Solar, Salo Solar, Solarigo ja 1KOMMA5° antavat usein hieman korkeamman hinnan mutta kattavamman paketin – pitkällä aikavälillä se on tyypillisesti edullisempi kuin nimenomaan kustannusrajalle puristettu DIY-tyylinen tarjous.

7. Hakemus ilman energialaskelmaa

Hyrrä-hakemus, jossa kulutustiedot perustuvat arvioon eivätkä todellisiin viimeisten 12 kuukauden mittauksiin, palautuu täydennettäväksi. Pyydä verkkoyhtiöltä CSV-vienti tunti­kohtaisesta kulutuksesta (Caruna+, Helen Sähköverkko Online, Elenia Aina ja muut palvelut tarjoavat tämän maksutta). Asentaja käyttää tätä mitoituksen pohjana, ja ELY tarkistaa, että järjestelmä on suhteutettu kulutukseen.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko aloittaa hankkeen jo ennen tukipäätöstä?

Et. Yhtään sitovaa sopimusta, tilausta tai ennakkomaksua ei saa tehdä ennen kuin Ruokavirasto on antanut tukipäätöksen. Takautuvaa tukea ei myönnetä missään tilanteessa. Voit toki pyytää sitomattomia tarjouksia ja tehdä kustannusarvioita – mutta sitova sopimus vasta tukipäätöksen jälkeen.

Voinko hakea sekä ELY-tukea että kotitalousvähennystä samaan investointiin?

Et samaan investointiin. Tuplatuki on kielletty. Sama euro ei saa nauttia kahdesta julkisesta tukimuodosta. Jos paneelit asennetaan maatilan tuotantorakennuksen katolle, ELY-tuki on käytännössä ainoa järkevä reitti. Kotitalousvähennys soveltuu vain, kun paneelit ovat erikseen asuinrakennuksen katolla ja palvelevat asuntoa.

Onko maatilan aurinkosähkö kannattava ilman tukea?

Marginaalisesti. Maaseudun Tulevaisuuden 2017 vertailu osoitti, että ilman 40 prosentin tukea takaisinmaksu nousee yli 20 vuoteen ja sisäinen korko jää 3 prosentin alueelle. Sähkön hinnan nousu ja paneelien hinta­lasku 2017 jälkeen ovat parantaneet tilannetta, mutta tuki on yhä ratkaiseva tekijä siinä, että investointi maksaa itsensä alle 10 vuodessa.

Onko kotiakku tukikelpoinen Hyrrässä?

Yleensä kyllä, jos akku on osa aurinkosähkö­järjestelmää ja palvelee maatalouden tuotantotoimintaa. Käytännössä elinvoimakeskukset kuitenkin linjaavat akkua hieman eri tavoin, joten kannattaa varmistaa oman alueen yhteyshenkilöltä ennen hakemusta. Suosituksena pyydetään tarjous, jossa akku on sisällytetty samaan kokonaisuuteen, ja kysytään ELY:ltä, hyväksyykö se sen hyväksyttävänä kustannuksena.

Voinko mitoittaa järjestelmän verkkoonmyyntiä varten?

Et. ELY-tuki edellyttää, että järjestelmä on mitoitettu maatalouden omakäyttöön. Mitoituksen pitää perustua tilan kulutusprofiiliin, ei sähkön myyntiin. Käytännössä vähintään 50 prosenttia tuotetusta sähköstä on kohdistuttava maatalouteen, ja realistinen ohje on pitää omakäyttö 70 prosentin yläpuolella.

Pitääkö hakijan olla MYEL-vakuutettu?

Käytännössä kyllä. Maatalousyrittäjien eläke- ja vakuutus­järjestelmä (MYEL) on aktiiviviljelijän statuksen yksi keskeinen vahvistus, ja sen puuttuminen vaikeuttaa hakemusta. Aloittavalle viljelijälle annetaan kohtuullinen siirtymäaika MYEL-vakuutuksen järjestämiseen, mutta päätoimisen viljelijän on syytä olla MYEL:ssä ennen hakemusta.

Voinko asentaa paneelit itse?

Et verkkoonliitetylle järjestelmälle. Tukes vaatii vähintään S2-pätevän sähköurakoitsijan tekemään kiinteistö­sähkötyöt, ja ELY-tuki edellyttää sertifioitua asentajaa. Itse asennus on mahdollinen vain off-grid -mökkijärjestelmiin, mutta tuen saa ainoastaan ammattilaisen asentamana. DIY-säästö häviää tuen menetyksessä moninkertaisesti.

Mihin invertterit kannattaa sijoittaa karjapihatossa?

Erilliseen tekniseen tilaan, joka on pölytön, ilmastoitu ja eläin­tuotannosta erotettu. Älä koskaan sijoita invertteriä lannan­varaston, rehuvaraston, kaasualtaan tai suoran auringonpaisteen alueelle – kosteus, pöly ja korrodoivat kaasut lyhentävät invertterin elinikää ja voivat mitätöidä takuun. Konehallin tekninen tila tai erillinen kytkentähuone on tyypillinen ratkaisu.

Kuinka kauan Hyrrän tukipäätös kestää?

Käytännössä 6–10 viikkoa tukijakson päättymisen jälkeen. Kesätukijakson (16.3.–15.8.) hakijoille tukipäätös tulee yleensä loka–marraskuussa, jolloin asennus ehtii kevään 2027 hyväksi asennus­kaudeksi. Talvi- tai kevätjakson hakemuksilla aikataulu on vastaavasti aikaisempi. Aikataulu vaihtelee jonkin verran elinvoimakeskuksittain.

Voinko hakea, jos tila on osakeyhtiömuotoinen?

Kyllä. Yksityisoikeudelliset yhteisöt ja maatalousyrittäjien yhteenliittymät ovat hyväksyttyjä hakijoita. Vaatimuksena on, että vähintään yksi kolmasosa omistuksesta on luonnollisella henkilöllä, joka itse täyttää viljelijäkriteerit (18 vuotta täyttänyt, harjoittaa maataloutta elinkeinonaan).

Mitä jos verkkoyhtiö perii liittymismaksun?

Alle 100 kVA pientuotannolle DSO vaihtaa kaksisuuntaisen mittarin maksutta. Mahdolliset lisäkustannukset tulevat, jos verkossa tarvitaan vahvistuksia – uusi syöttökaapeli, muuntamomuutos tai keskuksen päivitys. Nämä voivat olla 5 000–30 000 €. Pyydä verkkoyhtiöltä alustava arvio ennen sitovia päätöksiä, sillä lisäkustannukset eivät kuulu ELY-tuen piiriin samalla tavalla.

Pitääkö katon kantavuus tarkistaa?

Kyllä, erityisesti ennen 1990-luvun rakennuksissa ja muutenkin aina, kun lisäkuorma yhdistettynä lumikuormaan saattaa lähestyä rakenteen mitoituskuormaa. Rakennesuunnittelijan kirjallinen lausunto maksaa 300–800 €, ja se on kymmenen prosentin osuus kantavuus­katastrofin riskistä, joka voi tulla maksamaan 30 000–80 000 €.

Yhteenveto

Maatilan aurinkosähkö 2026 nojaa kolmeen päätökseen. Ensimmäinen on tukireitin valinta: maatilan tuotantorakennuksen katolle asennettava järjestelmä kuuluu ELY-investointituen piiriin, ja 40 prosentin tuki on käytännössä noin 13-kertainen kotitalousvähennykseen verrattuna. Toinen on Hyrrä-haku järjestyksessä – ennakkoyhteys elinvoimakeskukseen, sitomaton tarjous, hakemus, tukipäätös, ja vasta sen jälkeen sitova sopimus. Kolmas on mitoitus omakäyttöön: 30–100 kWp -järjestelmä on toimivin maatilan päiväkulutus­profiilille, ja takaisinmaksu asettuu tuella 5–9 vuoden haarukkaan.

100 kWp -järjestelmä Etelä-Pohjanmaan lypsykarjatilalla maksaa 95 000 € (alv 0 %), saa 38 000 € ELY-tukea ja tuottaa 9 180 € vuosisäästöt. Takaisinmaksu on noin 6,2 vuotta, ja loppuelinikä (20–25 v paneeleille, 10–15 v invertterille) tuo noin 130 000 € nettotuoton tilan kassavirtaan. Tämä on yksi maatilan parhaista yksittäisistä investoinneista tällä ohjelmakaudella, ja se on käytännössä yhtä järkevä kuin koneiden korvausinvestointi mutta tuottaa selvempää säästöä koko järjestelmän elinkaaren ajan. Kun yhdistät MVL-poiston, ELY-tuen ja alv-vähennyksen, todellinen nettokustannus on noin 40 000 €, joka maksaa itsensä takaisin alle viidessä vuodessa pelkillä vuosisäästöillä.

Seuraava askel: ota yhteyttä alueesi elinvoimakeskukseen ja pyydä ennakkokeskustelu, jonka jälkeen pyydä 2–3 sitomatonta avaimet käteen -tarjousta Tukes-rekisteröidyiltä maatila­asentajilta. ProAgrian muistilista ja MMM:n CAP-strategiakuvaus 2023–2027 ovat hyvät ensilähteet ennen tarjouspyyntöjä. Käytännössä koko prosessi ennakkoyhteydestä loppumaksatukseen vie 12–18 kuukautta, joten päätös kannattaa tehdä rauhassa, mutta itse hakemus pitää saada Hyrrään hyvissä ajoin oikean tukijakson sisällä.

Lue myös: Aurinkopaneelin kiinnitys kattotyypeille 2026, Off-grid aurinkopaneelit mökille 2026 ja Aurinkopaneelit Suomessa 2026 – hintaopas ja vertailu.

Maatilan aurinkohanke on yksittäinen mutta strategisesti merkittävä investointi. Hyvin mitoitettuna ja oikealla tukireitillä se pienentää sähkölaskua, lisää tilan omavaraisuusastetta ja vähentää alttiutta pörssisähkön volatiliteetille pitkälle 2040-luvulle. Käytä CAP-ohjelmakausi 2023–2027 hyväksesi, sillä seuraavalla ohjelmakaudella 2028–2034 tukiehdot voivat muuttua merkittävästi – ja paneelien hintatason oletetaan vakautuvan tämän vuosikymmenen lopulla.

Sisällysluettelo

  1. Markkinakatsaus 2026 – maatilan aurinkosähkö juuri nyt
  2. ELY-investointituki vs kotitalousvähennys – kumpi maatilalle
  3. Hyrrä-haku vaihe vaiheelta
  4. Tukikelpoisuus – kuka, mihin, miten paljon
  5. Hinta-haarukka 2026 – 30/50/100/200 kWp avaimet käteen
  6. 100 kWp -laskelma – investointi, tuotto, takaisinmaksu
  7. Maatilan elinkeinoverotus – MVL, poistot, alv
  8. Asennus, lupakäytäntö ja DSO-liittäminen
  9. Akku-investointi maatilalla
  10. Sudenkuopat ja vältettävät virheet
  11. Usein kysytyt kysymykset
  12. Yhteenveto

GRIVOLT-toimitus

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään luotettavan asentajan ja parhaan ratkaisun lataus-, aurinko- ja lämpöpumppuhankintoihin.

Lähteet ja lisätietoa

  • valtioneuvoston asetuksen 266/2023
  • tuuli- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa -ohjeessa
  • Tukes ylläpitää julkista rekisteriä sähköurakoitsijoista
  • Fingrid – Sähköjärjestelmä

Paljonko aurinkopaneelit maksaisivat kotiisi?

Kokeile maksutonta simulaattoria ja saat arvion tuotosta, säästöstä ja asennushinnasta. Voit sen jälkeen jättää tarjouspyynnön.

Kokeile aurinkolaskuria
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Pitääkö aurinkopaneelien invertteri sammuttaa talveksi 2026?
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Pitääkö aurinkopaneelien invertteri sammuttaa talveksi 2026?

Verkkoon kytkettyä invertteriä ei kannata sammuttaa talveksi: valmiustila maksaa muutaman euron, menetetty tuotanto 20–57 €. Mökin off-grid-järjestelmä on poikkeus.

21.8.20265 min
Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle

Verkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän kytkennät ja käyttöönottotarkastus kuuluvat aina sähköurakoitsijalle. Katso mitä saat tehdä itse ja paljonko oma työ oikeasti säästää.

28.7.20266 min
Naapurin puu varjostaa paneelit 2026 – onko oikeutta valoon?
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Naapurin puu varjostaa paneelit 2026 – onko oikeutta valoon?

Suomen laissa ei ole oikeutta aurinkoon. Naapuruussuhdelain 8 § antaa vain oikeuden poistaa rajan yli ulottuvat oksat ja juuret omalla kustannuksella.

26.7.20267 min