Kuka päättää, milloin lämminvesivaraajasi ja varaava sähkölämmityksesi kytkeytyvät päälle? Tähän asti vastaus on ollut yksiselitteinen: paikallinen verkkoyhtiösi, kellopohjaisella yösähköreleellä. Sähkömarkkinalain uusi 65 b § muuttaa asetelman. Pykälä on jo säädetty (laki 201/2025, voimaan 1.7.2025), ja sitä on tarkoitus soveltaa 1.9.2026 alkaen. Silloin ohjausvalta voi siirtyä verkkoyhtiöltä markkinatoimijalle, jonka itse valtuutat. Tärkein varaus heti alkuun: jos et tee mitään, mikään ei muutu. Tässä artikkelissa puramme auki, mitä markkinapohjainen kuormanohjaus tarkoittaa kotitalouden sähkökeskuksessa, milloin se oikeasti tulee ja kenen kannattaa reagoida.
Markkinapohjainen kuormanohjaus 1.9.2026 – kuka ohjaa lämmitystäsi?
Sähkömarkkinalain 65 b § siirtää lämmityskuormien ohjauksen verkkoyhtiöltä markkinatoimijoille. Mitä se tarkoittaa, milloin se tulee ja kenen kannattaa reagoida.

- Markkinapohjainen kuormanohjaus – malli, jossa sähkömarkkinatoimija (myyjä tai aggregaattori) ohjaa kotisi kuormia verkkoyhtiön monopolin sijaan.
- Kuormanohjausrele – sähkömittarin kytkin, joka kytkee ohjattavan laitteen (varaaja, varaava lämmitys) päälle ja pois ohjauskäskyn mukaan.
- AMR 2.0 – uuden sukupolven etäluettava sähkömittari, jossa on vakiona ohjausrele ja nopea tiedonsiirto.
- Datahub – Fingrid Datahub Oy:n ylläpitämä sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoyksikkö, jonka kautta ohjaus kulkee.
- Aggregaattori – itsenäinen palveluntarjoaja, joka niputtaa monen kotitalouden joustoa ja ohjaa sitä markkinoille.
- Varaava sähkölämmitys – lämpöä yöllä varaava sähkölämmitys (esimerkiksi varaava takka tai patterit, lattian varaava massa).
- Varttitase – 15 minuutin mittausjakso ja spot-hinnoittelu, joka tekee tunneittain tapahtuvasta ohjauksesta tarkempaa.
Mikä 65 b § on ja mitä oikeasti muuttuu
Sähkömarkkinalakiin (588/2013) lisättiin uusi 65 b §, joka koskee loppukäyttäjän kuormanohjausta jakeluverkossa. Lyhyesti: laki avaa kotitalouden ohjattavien laitteiden hallinnan kilpailulle. Tähän asti vain verkkoyhtiö on saanut kytkeä esimerkiksi varaajan releen päälle ja pois. Jatkossa tämän voi tehdä myös sähkönmyyjä tai erillinen aggregaattori, jos asiakas antaa siihen valtuutuksen.
Lyhyt vastaus: kuka ohjaa ennen ja jälkeen
Ennen muutosta: verkkoyhtiö ohjaa varaavaa lämmitystä ja varaajaa kellopohjaisesti, käytännössä yöajan halvempaan siirtotariffiin sidottuna. Muutoksen jälkeen: voit valtuuttaa markkinatoimijan, joka ohjaa samoja laitteita pörssihinnan eli spot-hinnan mukaan. Tavoite on, että lämmin vesi ja varaava massa ladataan vuorokauden halvimmilla varteilla, ei vain kiinteällä kellonajalla. Tämä ei ole sama asia kuin oma DIY-pörssiohjaus Shelly-releellä, jossa sinä ohjaat omia laitteitasi. Markkinamallissa ohjaus tapahtuu verkkoyhtiön mittarin releestä standardoidun rajapinnan kautta.
Laki on säädetty, mutta soveltaminen on porrastettu
Tässä on kohta, jossa moni uutisotsikko menee harhaan. Pykälä 65 b § on jo voimassa olevaa lakia: se tuli sähkömarkkinalakiin lailla 201/2025, joka astui voimaan 1.7.2025. Itse soveltamisen oli määrä alkaa 1.9.2026. Hallitus on kuitenkin jo ehdottanut, että käyttöönotto porrastetaan ajalle 1.9.2026 – 1.6.2027, koska alemman tason sääntely ja tietojärjestelmät eivät ole valmiita. Tämä porrastusehdotus on hallituksen esitys HE 61/2026 vp, joka annettiin eduskunnalle 16.4.2026 ja on kesäkuussa 2026 talousvaliokunnan käsittelyssä. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella, jonka aika päättyi 1.4.2026.
Passiivinen asiakas ei menetä mitään
Jos et valtuuta ketään, varaavan lämmityksen ja varaajan ohjaus jatkuu verkkoyhtiöllä kuten ennenkin. Laki ei pakota vaihtamaan. Markkinapohjainen kuormanohjaus on mahdollisuus, ei velvollisuus kotitaloudelle. Hyöty tulee niille, jotka haluavat optimoida lämmityksen pörssihintaan ja ovat valmiita valitsemaan palveluntarjoajan. Loput voivat jatkaa entiseen tapaan.
Miten markkinapohjainen kuormanohjaus toimii
Markkinamallissa ohjaus jakautuu kolmeen rooliin: verkkoyhtiö tarjoaa väylän, markkinatoimija antaa käskyt ja sinä annat valtuutuksen. Mekanismi on suoraviivaisempi kuin miltä se kuulostaa.

Verkkoyhtiö rakentaa rajapinnan datahubiin
Verkkoyhtiö ei katoa kuvasta. Se omistaa mittarin ja sen kuormanohjausreleen, ja sen tehtäväksi tulee tarjota standardoitu kuormanohjausrajapinta. Ohjaus kulkee Fingrid Datahub Oy:n ylläpitämän datahubin kautta. Datahub on jo nyt sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoyksikkö, joka hoitaa esimerkiksi taseselvityksen 15 minuutin tarkkuudella. Sama infrastruktuuri saa uuden tehtävän: välittää ohjauskäskyt oikealle mittarille.
Markkinatoimija antaa ohjauskäskyt valtuutuksella
Kun valtuutat sähkönmyyjän tai aggregaattorin, se saa oikeuden lähettää ohjauskäskyjä laitteillesi rajapinnan kautta. Toimija päättää ajoituksen markkinasignaalin perusteella, esimerkiksi lataamalla varaajan silloin, kun pörssisähkö on halvimmillaan. Aggregaattori on tässä keskeinen käsite. Se on itsenäinen palveluntarjoaja, joka voi niputtaa satojen kotien joustoa ja myydä sitä markkinoille.
Tämä juontaa juurensa EU:n sähkön sisämarkkinadirektiiviin (2019/944), joka edellyttää, että kaikki markkinaosapuolet, myös aggregointia harjoittavat, saavat tosiasiallisen ja syrjimättömän pääsyn jousto- ja tasehallintamarkkinoille. Direktiivi määrittelee niin sanotun itsenäisen aggregaattorin: markkinatoimijan, jota ei ole sidottu asiakkaan sähkönmyyjään. Asiakkaalla on oikeus tehdä aggregointisopimus ilman sähkönmyyjänsä suostumusta. Suomen 65 b § vie tämän periaatteen kotitalouden lämmityskuormiin asti. Se tarkoittaa, että ohjauspalvelu voi tulevaisuudessa olla erillinen tuote, jonka ostat eri yritykseltä kuin itse sähkön.
Kuormanohjausrele kodin keskuksessa
Fyysisesti ohjaus tapahtuu releestä. Mittarissa on kuormanohjausrele, joka kytkee ohjauspiirin päälle tai pois. Ohjauspiiri ei yleensä kytke suurta lämmitystehoa suoraan, vaan ohjaa välireleen eli kontaktorin kautta. Sähkökeskuksessa tarvitaan siis kontaktori, ohjaussulake ja usein käsikäyttöinen ohituskytkin, jolla lämmityksen saa tarvittaessa päälle ohjauksesta riippumatta. Tämä on sähköurakoitsijan työtä, ei kuluttajan itse tehtävä kytkentä.
Kellopohjainen yösähkö vastaan markkinaohjaus
Vanha yösähköohjaus on kellopohjaista. Kuormat kytkeytyvät tiettyyn aikaan illalla, tyypillisesti klo 22 tienoilla, ja pysyvät päällä aamuun. Se on yksinkertainen ja toimiva, mutta tylsä työkalu: se ei tiedä, oliko sähkö juuri sinä yönä halpaa vai kallista. Markkinaohjaus reagoi hintaan. Kun pörssihinta vaihtelee vartin tarkkuudella, ohjaus voi ladata varaajan juuri halvimmille jaksoille. Ero korostuu talvella, kun hintaerot vuorokauden sisällä ovat suuria.
AMR 2.0 -mittari: koko muutoksen edellytys
Markkinapohjainen kuormanohjaus ei toimi vanhalla mittarilla. Se edellyttää uuden sukupolven etämittauslaitteistoa, jota kutsutaan usein nimellä AMR 2.0. Ilman ohjausrelettä ja nopeaa tiedonsiirtoa rajapinta jää tyhjäksi.
Mitä uusi mittari vaatii
Uuden sukupolven mittareista säädetään valtioneuvoston asetuksessa sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (767/2021). Asetus edellyttää, että mittarissa on kuormanohjaukseen soveltuva relelähtö, joka vastaanottaa ja toteuttaa tiedonsiirtoverkon kautta lähetetyt ohjauskäskyt. Relettä ei kuitenkaan vaadita kaikkialle. Poikkeuksia ovat muun muassa kohteet, joiden pääsulake on yli 3 x 36 A, yli kahden asunnon asuinrakennukset sekä toimisto-, liike-, teollisuus- ja varastorakennukset.
| Ominaisuus | Vanha mittari (1. sukupolvi) | AMR 2.0 (uusi sukupolvi) |
|---|---|---|
| Mittausjakso | Tunti | 15 minuuttia (vartti) |
| Kuormanohjausrele | Usein yksi rele, kellopohjainen | Vakiona, etäohjattava (uusissa kaksi relettä) |
| Ohjauksen lähde | Verkkoyhtiön kello | Datahubin kautta verkkoyhtiö tai markkinatoimija |
| Tiedonsiirto | Hidas, lukema kerran vuorokaudessa | Nopea, lähes reaaliaikainen |
Milloin saat uuden mittarin
Verkkoyhtiö vaihtaa mittarit, ei kuluttaja. Vaihto sisältyy siirtohintaan, joten erillistä laskua siitä ei tule. Asetuksen mukaan osa mittauspaikoista voi pysyä tuntimittauksessa vielä 31.12.2028 asti, joten mittarikanta uusitaan käytännössä vuosina 2025 – 2028 verkkoyhtiökohtaisella aikataululla. Esimerkiksi Helen Sähköverkko on ilmoittanut uusivansa lähes kaikki mittarinsa vuoden 2028 loppuun mennessä. Tarkka oman alueesi aikataulu kannattaa tarkistaa omalta verkkoyhtiöltä.

Mitä kytkentöjä koti tarvitsee
Pelkkä uusi mittari ei riitä, jos ohjattavia laitteita ei ole kytketty releen taakse. Lämminvesivaraaja tai varaava lämmitys pitää johdottaa ohjauspiiriin. Sähköurakoitsija asentaa kontaktorin, ohjaussulakkeen ja ohituskytkimen. Jos talossa on jo vanha yösähköohjaus, kytkentä on usein valmiina ja se voidaan ottaa käyttöön uudella releellä. Jos taloon ei ole koskaan tehty ohjauskytkentää, työ on suurempi. Kytkennän saa tehdä vain Tukes-rekisteröity sähköurakoitsija.
Uusissa mittareissa on tyypillisesti kaksi ohjausrelettä, joista käytetään nimityksiä R1 ja R2. Mittarinvaihdon yhteydessä asentaja kytkee vanhat ohjaukset uuden mittarin releelle, jolloin esimerkiksi yöajan varaajaohjaus säilyy keskeytyksettä. Käytännössä siirtymä ei siis pimennä varaajaa, vaan vanha kellopohjainen ohjaus jatkuu, kunnes otat markkinaohjauksen käyttöön. Tämä on tärkeä yksityiskohta: mittarin vaihtuminen ei yksin tarkoita, että ohjaus siirtyisi markkinatoimijalle. Se vaatii erikseen sinun valtuutuksesi.
Aikajana 1.9.2026 – 1.6.2027 ja miksi se viivästyy
Aikataulu on tämän aiheen sekavin osa, koska julkisuudessa liikkuu useita päivämääriä. Kootaan ne yhteen.
| Päivä | Mitä tapahtuu |
|---|---|
| 1.7.2025 | Laki 201/2025 voimaan, 65 b § lisätään sähkömarkkinalakiin |
| 1.10.2025 | Varttitase: Nord Poolin spot-hinta 15 minuutin jaksoissa |
| 1.4.2026 | Porrastusta koskevan lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy |
| 16.4.2026 | HE 61/2026 vp annetaan eduskunnalle |
| 1.9.2026 | 65 b §:n soveltamisen tarkoitettu alku, porrastetun käyttöönoton alku |
| 1.6.2027 | Porrastuksen ehdotettu loppu, markkinaohjaus täysimääräisesti käytössä |
| 31.12.2028 | Uuden sukupolven mittareiden viimeinen takaraja |
Porrastuksen syyt
Hallituksen esityksen perustelu on käytännöllinen. Markkinapohjainen kuormanohjaus vaatii alemman tason sääntelyä eli Energiaviraston määräyksiä sekä datahubin uusia prosesseja. Nämä eivät ehtineet valmiiksi alkuperäiseen 1.9.2026 päivämäärään mennessä. Jos kaikki verkkoyhtiöt joutuisivat avaamaan rajapinnan samana päivänä keskeneräisillä järjestelmillä, riski virheille olisi suuri. Siksi käyttöönotto halutaan porrastaa lähes vuoden mittaiselle siirtymälle.
Mitä tämä tarkoittaa syksyllä 2026
Käytännössä syksyllä 2026 markkinapohjainen kuormanohjaus ei ole vielä laajasti tarjolla kotitalouksille. Ensimmäiset verkkoyhtiöt voivat avata rajapintansa, mutta valtakunnallinen kattavuus tulee vasta porrastuksen edetessä kohti kesää 2027. Tämä tarkoittaa, että aiheeseen kannattaa perehtyä nyt, mutta itse palvelun valinta on monella alueella ajankohtainen vasta myöhemmin. Seuraa oman verkkoyhtiösi ja sähkönmyyjäsi tiedotteita.
Kuka palvelua sitten tarjoaa? Todennäköisimpiä tarjoajia ovat suuret sähkönmyyjät kuten Fortum, Helen ja Vattenfall, jotka jo nyt kehittävät pörssisähkön optimointisovelluksia. Lisäksi mukaan tulee erikoistuneita ohjaus- ja aggregaattoritoimijoita. Siirtymävaiheessa moni verkkoyhtiö, esimerkiksi Caruna ja Elenia, tarjoaa jo omaa spot-pohjaista kuormanohjaustaan. Kun markkinamalli avautuu, näiden palveluiden vertailu kannattaa tehdä samalla logiikalla kuin sähkösopimuksen kilpailutus: mitä ohjaus maksaa, mihin hintasignaaliin se reagoi ja kuinka läpinäkyvästi säästö raportoidaan.
Mitä varaavan lämmityksen omistajan kannattaa tehdä
Oikea toimintatapa riippuu siitä, millainen sähkösopimus sinulla on ja kuinka aktiivinen haluat olla. Kolme tyypillistä tilannetta.
Jos sinulla on pörssisähkö
Tämä muutos on suunniteltu juuri sinulle. Kun varaaja ja varaava lämmitys saadaan markkinaohjaukseen, ne ladataan halvimmille varteille automaattisesti. Toistaiseksi vastaavan hyödyn saa joko verkkoyhtiön oman spot-pohjaisen ohjauspalvelun kautta, jollaisia esimerkiksi Caruna ja Elenia jo tarjoavat siirtymävaiheessa, tai rakentamalla itse pörssiohjauksen. Kun markkinamalli avautuu alueellasi, vertaa palveluntarjoajien tarjontaa ja valtuuta valitsemasi toimija. Älä kuitenkaan ohjaa samaa laitetta kahdesta paikasta yhtä aikaa.
Jos sinulla on kiinteä sopimus tai et halua säätää
Kiinteällä sopimuksella pörssihinnan vaihtelu ei näy laskussasi, joten markkinaohjauksen rahallinen hyöty on pieni. Tällöin passiivinen vaihtoehto on järkevä. Anna verkkoyhtiön jatkaa yöajan ohjausta kuten ennenkin. Et menetä mitään etkä joudu tekemään mitään. Voit aina aktivoitua myöhemmin, jos vaihdat pörssisopimukseen.
Riskit ja keskeneräisyys
On rehellistä sanoa, että uudistuksessa on vielä auki olevia kohtia. Standardoituja rajapintoja ei ole täysin valmiina, eikä per verkkoyhtiö ole julkista tarkkaa aikataulua siitä, milloin ohjaus avautuu. Alkuvaiheessa hyöty voi siis viivästyä, vaikka laki sallisi ohjauksen. Tämä ei ole syy olla perehtymättä asiaan, mutta se on syy olla tekemättä hätiköityjä laitehankintoja pelkän päivämäärän perusteella.
Mitä tämä tarkoittaa Suomen oloissa
Suomessa uudistuksella on poikkeuksellisen laaja kohderyhmä, koska sähkölämmitys on yleistä ja talvet ovat kylmiä.
Sähkölämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto
Rakennusten lukumäärällä mitattuna sähkö on Suomen yleisin lämmitysmuoto, vaikka energiamäärällä kaukolämpö on suurin. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista pientaloista valtaosa on niin sanottuja monilämmittäjiä, joissa sähkölämmitys yhdistyy esimerkiksi ilmalämpöpumppuun ja takkaan. Sähkölämmitteisiä pientaloja arvioidaan olevan Suomessa yli puoli miljoonaa. Juuri näissä taloissa on tyypillisesti varaava lämmitys tai sähköinen lämminvesivaraaja, eli ohjattavaa kuormaa, johon markkinaohjaus puree.
Ohjattavaa lämmitystehoa on Suomen jakeluverkoissa paljon. Lähienergian ja verkkoyhtiöiden arvioiden mukaan kuormanohjauksen piirissä on suuruusluokaltaan noin 2 900 MW lämmityslaitetehoa, josta ensimmäisen sukupolven mittareiden kautta ohjattavaa on luokkaa 1 800 MW. Luvut ovat suuntaa antavia eivätkä Fingridin virallisia, mutta ne kertovat mittakaavan: kyse on voimalaitoksen kokoisesta joustosta.
Säästöpotentiaali pörssisähköllä
Säästö syntyy hintaerosta vuorokauden sisällä. Kun varaaja ladataan halvimmilla varteilla kalliiden tuntien sijaan, lämpimän veden ja varaavan lämmityksen sähkö ostetaan edullisemmin. Varttitase tekee tästä tarkempaa, koska spot-hinta vaihtelee nyt 15 minuutin jaksoissa.
Yksinkertainen esimerkki havainnollistaa logiikan. Sähköinen lämminvesivaraaja kuluttaa nelihenkisessä taloudessa karkeasti 3 000 kWh vuodessa. Jos ohjaus siirtää tuon kulutuksen kalliiden iltatuntien sijaan halvoille öisille ja keskipäivän varteille, hintaero voi olla muutamia senttejä kilowattitunnilta. Vaikka ero olisi vain 3 snt/kWh, se tarkoittaa varaajan osalta luokkaa 90 € vuodessa. Varaavan lämmityksen kohdalla kulutus on suurempi, joten myös potentiaali on suurempi. Luvut ovat suuntaa antavia: todellinen säästö riippuu kulutuksesta, talven hinnoista ja siitä, kuinka osuvasti ohjaus ajoittaa kuormat.
| Piirre | Verkkoyhtiön yöohjaus | Markkinaohjaus (myyjä/aggregaattori) |
|---|---|---|
| Ajoitus | Kiinteä kellonaika (esim. klo 22 – 07) | Vuorokauden halvimmat varttihinnat |
| Reagoi pörssihintaan | Ei | Kyllä |
| Kuka valitsee | Verkkoyhtiö | Sinä valtuutat toimijan |
| Hyöty kiinteällä sopimuksella | Sama kuin ennen | Vähäinen |
| Hyöty pörssisopimuksella | Kohtalainen | Suurin |
Usein kysytyt kysymykset
Loppuuko yösähköni 1.9.2026?
Ei lopu. Jos et valtuuta markkinatoimijaa, verkkoyhtiö jatkaa varaavan lämmityksen ja varaajan ohjausta kuten ennenkin. Lisäksi markkinapohjaisen kuormanohjauksen käyttöönotto porrastetaan ehdotuksen mukaan ajalle 1.9.2026 – 1.6.2027, eikä se ole valmis valtakunnallisesti syksyllä 2026.
Pakottaako laki minut valitsemaan palveluntarjoajan?
Ei. Markkinapohjainen kuormanohjaus on mahdollisuus, ei velvollisuus. Passiivinen asiakas pysyy verkkoyhtiön ohjauksen piirissä automaattisesti. Valtuutus markkinatoimijalle on vapaaehtoinen.
Tarvitsenko uuden sähkömittarin?
Kyllä, markkinaohjaus edellyttää uuden sukupolven mittaria, jossa on etäohjattava kuormanohjausrele. Verkkoyhtiö vaihtaa mittarin osana siirtopalvelua, ja kustannus sisältyy siirtohintaan. Asetuksen 767/2021 mukaan mittarit uusitaan viimeistään 31.12.2028 mennessä.
Mitä eroa on aggregaattorilla ja sähkönmyyjällä tässä?
Sähkönmyyjä myy sinulle sähkön ja voi tarjota ohjauspalvelua osana sopimusta. Aggregaattori on itsenäinen toimija, joka niputtaa monen kotitalouden joustoa markkinoille, ja EU-sääntely sallii sen toimia ilman sidonnaisuutta myyjääsi. Molemmat tarvitsevat valtuutuksesi.
Onko markkinapohjainen kuormanohjaus sama kuin pörssiohjaus Shellyllä?
Ei aivan. DIY-pörssiohjauksessa sinä ohjaat omia laitteitasi omalla releellä ja ohjelmistolla. Markkinamallissa ohjaus tapahtuu verkkoyhtiön mittarin releestä datahubin rajapinnan kautta, ja sitä hoitaa valtuuttamasi markkinatoimija. Lopputulos voi olla samankaltainen, mutta tekninen tie on eri.
Liittyykö tämä yhteislaskutukseen tai yhteen sähkölaskuun?
Ei liity. Yhteislaskutus poistettiin lakiesityksestä eduskunnassa eikä se tullut voimaan. Markkinapohjainen kuormanohjaus 65 b § on tästä erillinen asia, joka koskee laitteiden ohjausta, ei laskutusta.
Yhteenveto
Markkinapohjainen kuormanohjaus siirtää kotitalouden lämmityskuormien ohjausoikeuden verkkoyhtiön monopolista kilpailluille markkinoille. Pykälä 65 b § on jo säädetty, mutta sen soveltaminen alkaa aikaisintaan 1.9.2026 ja etenee porrastetusti kohti kesää 2027, ja porrastus on yhä eduskunnan käsittelyssä. Käytännössä muutos koskee niitä, joilla on pörssisähkö ja ohjattavaa kuormaa kuten varaaja tai varaava lämmitys. Heille se tuo mahdollisuuden ostaa lämmityssähkö halvimmilta varteilta valtuutetun palveluntarjoajan kautta. Passiiviselle asiakkaalle mikään ei muutu.
Tärkein neuvo: perehdy nyt, mutta älä hätiköi. Tarkista verkkoyhtiöltäsi, milloin saat uuden mittarin, ja seuraa, milloin markkinaohjaus avautuu alueellasi. Sitä ennen voit hyödyntää verkkoyhtiön omaa spot-ohjausta tai oman pörssiohjauksen, joista kerromme tarkemmin artikkeleissa sähkölämmitteisen talon pörssiohjauksesta ja kulutushuippujen tasaamisesta kotiautomaatiolla. Uuden sukupolven mittarin avaamasta reaaliaikadatasta voit lukea HAN-porttia käsittelevästä jutusta, ja varttihinnan vaikutuksesta laskuun varttisähkö-artikkelista.
Lähteet ja lisätietoa: Energiavirasto lakimuutoksista, Finlex sähkömarkkinalaista (588/2013), valtioneuvosto esityksestä HE 61/2026 vp, Fingrid varttitaseesta, Finlex mittausasetuksesta (767/2021) sekä Energiateollisuus.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



