Vanha ilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa uuteen, kun korjaus maksaa yli 40–50 % uuden laitteen hinnasta ja laite on jo 10–15 vuotta vanha, tai kun se ei enää lämmitä kovalla pakkasella. Uusi perusmalli maksaa asennettuna 1 700–2 500 € ja lippulaiva 2 500–3 500 €. Kotitalousvähennys leikkaa asennustyön osuudesta 35 % (enintään 1 600 €/hlö). Tämä opas käy läpi, miten tunnistat vaihtotarpeen oireista, milloin korjaus on rahareikä, paljonko uusi laite oikeasti säästää, miksi vanhan R-410A-laitteen kylmäainetta ei voi enää "päivittää" ja miten hoidat vaihdon ja vanhan laitteen kierrätyksen oikein vuonna 2026.
Milloin vanha ilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa uuteen 2026?
Vanha ilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa, kun korjaus ylittää 40–50 % uuden hinnasta tai laite ei enää lämmitä pakkasella. Opas oireisiin, talouteen, hyötysuhteeseen, kylmäaineeseen ja kotitalousvähennykseen 2026.

Miksi 2026 on monelle vaihtovuosi
Suomeen on asennettu jo noin 1,8 miljoonaa lämpöpumppua, kun lasketaan mukaan kaikki tyypit. Pelkästään ilmalämpöpumppuja myytiin vuonna 2025 noin 96 000 kappaletta, mikä oli 14 % enemmän kuin edellisvuonna. Luvut ovat Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen SULPU:n 23.1.2026 julkaisemasta vuositilastosta. Markkina on siis edelleen kasvussa, mutta sen rakenne on muuttunut: yhä suurempi osa kaupoista ei ole ensiasennuksia.
Vaihtomarkkina ylittää kolmanneksen ILP-myynnistä
SULPU:n mukaan jo yli kolmannes ilmalämpöpumppujen myynnistä on vaihtomarkkinaa, eli vanhan laitteen korvaamista uudella. Ruotsissa, jossa lämpöpumput yleistyivät meitä aiemmin, osuus on noin puolet. Tämä kertoo selvästi, mihin suuntaan Suomen markkina on menossa. Kun laitekanta vanhenee, korjaa-vai-vaihda-päätös koskettaa joka vuosi yhä useampaa taloutta. Vaihtomarkkinan kasvu tarkoittaa myös sitä, että asentajilla on runsaasti kokemusta juuri vaihdoista: vanhan laitteen irrotus ja uuden asennus samalle paikalle on rutiinia, mikä pitää työn osuuden kohtuullisena.
Ensimmäisen polven laitteet käyttöiän lopussa
Ilmalämpöpumput yleistyivät suomalaiskodeissa vuosina 2008–2012. Ne laitteet ovat nyt 14–18 vuotta vanhoja, eli keskimääräisen käyttöikänsä päässä. SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi toukokuussa 2026, että Suomessa on satoja tuhansia noin 15 vuoden ikäisiä ilmalämpöpumppuja, jotka lähestyvät käyttöiän loppua. Hänen mukaansa noin 30 % nykymyynnistä on vaihtoja. Emme raportoi tarkkaa ILP-kannan kappalemäärää, koska 1,8 miljoonan luku sisältää kaikki lämpöpumpputyypit, mutta suuruusluokka on selvä: vaihdettavia laitteita on paljon.
Kevään myyntipiikki ja asennusjono
Alkuvuonna 2026 lämpöpumppujen myynti kiihtyi: tammi–maaliskuussa kasvua oli 48 % ja pelkästään maaliskuussa 71 %, yli 26 000 laitetta. Suomi oli kasvuvauhdiltaan nopein 11 vertaillusta EU-maasta, joiden keskiarvo oli 17 %. Nämä luvut ovat Euroopan lämpöpumppujärjestö EHPA:n 4.5.2026 julkaisemasta katsauksesta, jota Talouselämä ja Uusi Suomi uutisoivat toukokuun alussa. Käytännön seuraus on jono: keväällä asennusaika oli noin kaksi viikkoa, mutta kesän huippukaudella se venyy lähemmäs kuukautta. Jos laitteesi oireilee jo nyt, vaihtoa kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen ensi talvea.
Kasvun takana on useita tekijöitä. Sähkön pörssihinta on tehnyt vaihtelua viime vuosina, ja moni haluaa pienentää lämmityslaskuaan. Samaan aikaan vanhin laitekanta on tullut vaihtoikään, ja uudet laitteet ovat selvästi edeltäjiään parempia pakkasessa. Kun nämä osuvat yksiin, syntyy juuri se vaihtoaalto, jonka tilastot näyttävät. Yksittäisen kotitalouden kannalta tämä tarkoittaa, että vaihto on nyt arkipäivää eikä poikkeus, ja että osaavia asentajia on tarjolla, mutta ne kannattaa varata ajoissa.
Ilmalämpöpumpun käyttöikä: milloin laite on vanha
Ennen kuin pohdit korjausta tai vaihtoa, kannattaa tietää, missä iässä laite on. Ikä ei yksin ratkaise, mutta yhdessä oireiden ja korjauskustannuksen kanssa se on tärkein muuttuja.
Keskimääräinen käyttöikä 10–15 vuotta
Ilmalämpöpumpun realistinen käyttöikä on noin 10–15 vuotta. Laadukkaat merkkilaitteet, joita on huollettu säännöllisesti, voivat kestää 15–20 vuotta. Edulliset laitteet ja huoltamatta jätetyt yksiköt jäävät usein 8–12 vuoteen. Optimaalinen vaihtohetki on tyypillisesti noin 10–12 vuoden iässä, kun ensimmäiset selvät oireet ilmaantuvat ja kun uuden laitteen parempi hyötysuhde alkaa maksaa itsensä takaisin.
Käyttöikä ei tarkoita, että laite hajoaa kerralla tiettynä päivänä. Useammin kyse on hitaasta heikkenemisestä: teho laskee, hyötysuhde huononee ja vikojen todennäköisyys kasvaa. Siksi vaihtoa kannattaa ajatella ennakoivasti eikä vasta silloin, kun laite on lopullisesti sammunut keskellä pakkasjaksoa. Hallittu vaihto keväällä on aina halvempi ja vähemmän stressaava kuin hätävaihto joulukuussa, kun jonot ovat pisimmillään ja talo kylmenee.
Mikä lyhentää, mikä pidentää ikää
Käyttöikään vaikuttaa eniten se, miten laitetta on hoidettu. Suodattimien säännöllinen puhdistus, ulkoyksikön pitäminen puhtaana ja lumettomana sekä vuosihuolto pidentävät ikää. Meren rannikon suolainen, kostea ilma syövyttää ulkoyksikköä nopeammin kuin sisämaan kuivempi ilmasto. Kova, jatkuva pakkasajo rasittaa kompressoria, ja edullisissa malleissa on usein heikommat komponentit kuin kärkimerkeissä. Käytännön ohjeet itse tehtävään puhdistukseen löydät GRIVOLT:n oppaasta ilmalämpöpumpun keväthuollosta.
Myös käyttötapa vaikuttaa. Laite, joka on pyörittänyt koko talon lämmitystä ympäri vuoden, on tehnyt enemmän käyntitunteja kuin laite, jota on käytetty vain kesäjäähdytykseen ja kevätsyksyn lämmitykseen. Kaksi saman ikäistä laitetta voi siis olla hyvin eri kunnossa. Tämän takia pelkkä asennusvuosi ei riitä päätökseen, vaan se pitää yhdistää oireisiin ja käyntihistoriaan. Jos et tiedä asennusvuotta, sen löytää usein ulkoyksikön tai sisäyksikön tyyppikilvestä tai vanhasta asennuspöytäkirjasta.
Takuu ei ole sama kuin käyttöikä
Moni sekoittaa takuun ja käyttöiän. Valmistajan takuu on tyypillisesti 5 vuotta, joillakin merkeillä laajennettavissa pidemmäksi. Takuun päättyminen ei tarkoita, että laite olisi käyttöikänsä lopussa, eikä toisin päin. Suomessa ei myöskään ole laissa määrättyä takuun vähimmäisaikaa: olennaisempi on kuluttajansuojalain virhevastuu, jolla ei ole kiinteää aikarajaa, vaan se määräytyy tuotteen oletetun käyttöiän mukaan. Käytännössä yli 10 vuotta vanhan laitteen rikkoutuessa korvausvastuu on harvoin myyjällä, joten päätös on omasi.
Seitsemän oiretta, jotka kertovat vaihtotarpeesta
Laite kertoo vanhenemisestaan ennen lopullista hajoamista. Mitä useampi näistä oireista täsmää, sitä vahvemmin vaaka kallistuu vaihtoon korjauksen sijaan.
Kohonnut sähkönkulutus ja heikentynyt teho
Selkein merkki on, että laite kuluttaa enemmän sähköä mutta lämmittää huonommin kuin uutena. Kompressori ja lämmönvaihtimet heikkenevät vuosien myötä, jolloin sama lämpömäärä vaatii enemmän sähköä. Jos huomaat, että sisälämpötila ei enää nouse entiseen tapaan tai sähkölasku on noussut ilman selvää syytä, hyötysuhde on laskenut. Hyvä tapa seurata tätä on verrata talven sähkönkulutusta edellisvuosiin vastaavissa pakkasissa: jos kulutus on noussut, vaikka talvi ei ole ollut kylmempi, laite tekee aiempaa enemmän työtä saman lämmön eteen.
Kompressorin äänet ja jatkuva syklaus
Uusi invertteriohjattu laite käy tasaisesti ja hiljaa. Vanha laite alkaa pitää epätavallisia ääniä: kompressorin jyrinää, naksahtelua tai hurinaa. Jatkuva käynnistely ja sammuttelu eli syklaus kuluttaa kompressoria ja kertoo ohjauksen tai kylmäainemäärän ongelmasta. Tämä on tyypillinen vanhenemisen merkki. Kompressori on laitteen kallein osa, joten sen alkava vikaantuminen on usein se hetki, jolloin koko laitteen vaihto tulee ajankohtaiseksi. Myös tärinä, joka tuntuu seinässä asti, voi kertoa kiinnikkeiden tai kompressorin kulumisesta.
Toistuva huurteenpoisto ja jäätyminen
Ilmalämpöpumppu sulattaa ulkoyksikön huurretta säännöllisesti talvella, se on normaalia. Hälyttävää on, jos sulatusjaksot toistuvat jatkuvasti tai ulkoyksikkö jäätyy umpeen toistuvasti. Tämä viittaa kylmäainevajaukseen, anturivikaan tai lämmönvaihtimen kulumiseen, ja se romahduttaa hyötysuhteen juuri silloin, kun lämpöä tarvittaisiin eniten. Liiallinen sulatus syö osan tuotetusta lämmöstä, koska laite ottaa sulatukseen energiaa sisältä, eli juuri silloin kun se pitäisi tuottaa huoneeseen. Jos huomaat ulkoyksikön olevan toistuvasti umpijäässä, kyseessä ei ole pelkkä sääilmiö vaan oire.
Kylmäainevuoto ja toistuvat lisätäytöt
Jos laitteeseen on jouduttu lisäämään kylmäainetta kerran, syy on lähes aina vuoto. Suljettu järjestelmä ei kuluta kylmäainetta normaalisti. Toistuvat lisätäytöt eivät ole korjaus vaan oire: vuoto vain pahenee. Daikinin oman ohjeistuksen mukaan kylmäainevuoto vaatii välittömän korjauksen, eivätkä toistuvat lisätäytöt ole ratkaisu. Vanhassa laitteessa vuodon etsiminen ja korjaus voi maksaa enemmän kuin laite on arvoltaan. Lisäksi vuotanut kylmäaine on päässyt ilmaan, mikä on ympäristön kannalta huono asia ja korostaa sitä, että vuoto pitää korjata eikä paikata. Mitä vanhempi laite, sitä useammin oikea ratkaisu on vaihto.
Vikakoodit, korroosio ja puhaltimen laakerit
Toistuvat vikakoodit näytöllä, ulkoyksikön näkyvä ruoste ja puhaltimen laakerien kuluminen (kuuluu vinkunana tai kolinana) ovat kaikki merkkejä siitä, että laite lähestyy elinkaarensa loppua. Yksittäinen vika on korjattavissa, mutta kun niitä kasaantuu samaan vanhaan laitteeseen, korjaaminen muuttuu rahareiäksi.

Yksikään oire ei yksin pakota vaihtoon, ja moni niistä voidaan huoltaa. Ratkaisevaa on oireiden määrä ja laitteen ikä yhdessä. Uudessa, takuun piirissä olevassa laitteessa yksittäinen vika korjataan ja jatketaan. Yli kymmenvuotiaassa laitteessa, jossa on useita oireita samaan aikaan, sama korjaus on usein heitettyä rahaa, koska seuraava vika seuraa pian perässä.
Korjaa vai vaihda: talouden nyrkkisääntö
Päätös on lopulta taloudellinen. Kun tiedät korjauksen hinnan ja uuden laitteen hinnan, ratkaisu on yleensä selvä. Tunnearvolla ei kannata päättää: vanha tuttu laite ei ole sen parempi vain siksi, että se on palvellut vuosia. Toisaalta uusin malli ei ole automaattisesti tarpeen, jos vanha toimii hyvin ja vika on pieni. Seuraavat luvut auttavat tekemään päätöksen kylmän viileästi.
Tyypilliset korjauskustannukset 2026
Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät korjaus- ja huoltokustannukset vuoden 2026 hintatasolla. Hinnat vaihtelevat alueittain ja liikkeittäin, joten pyydä aina tarjous etukäteen.
| Toimenpide | Hinta 2026 | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Vuosihuolto / perushuolto | 100–150 € | Puhdistus ja tarkistus |
| Laaja huolto + kylmäainetäyttö | 150–300 € | Sisältää aineen |
| Kylmäainevuodon korjaus | 200–500 € | + aine noin 100–200 € (R-410A) |
| Kompressorin vaihto | 300–800 € | Yli 10-vuotiaaseen harvoin kannattava |
| Ohjauskortti / sähkövika | 150–350 € | Varaosien saatavuus voi olla heikko |
40–50 prosentin sääntö
Lämpöpumppualalla käytetään yksinkertaista nyrkkisääntöä: jos korjaus maksaa yli 40–50 % uuden vastaavan laitteen hinnasta ja laite on yli 10 vuotta vanha, kannattaa vaihtaa. Logiikka on selvä. Vanhaan laitteeseen tehty kallis korjaus ei paranna hyötysuhdetta eikä pidennä takuuta, ja seuraava vika voi tulla pian perään. Uusi laite tuo paremman hyötysuhteen, uuden takuun ja varmuuden useaksi vuodeksi.
Sääntö toimii myös toisin päin. Jos laite on alle viiden vuoden ikäinen, korjaus on lähes aina kannattava, vaikka se maksaisi enemmän, koska laitteessa on käyttöikää reilusti jäljellä ja hyötysuhde on yhä hyvä. Harmaa alue on noin 6–10 vuoden ikäiset laitteet, joissa päätös riippuu vian laadusta, korjauksen hinnasta ja siitä, kuinka paljon hyötysuhde on jo ehtinyt laskea. Näissä tapauksissa kuntoarvio on rahanarvoinen, koska se kertoo, kuinka pitkään korjattu laite todennäköisesti vielä palvelee.
Esimerkkilaskelma: 12-vuotias laite
Otetaan esimerkki. Kahdentoista vuoden ikäisessä laitteessa todetaan kylmäainevuoto. Korjaus maksaa 600 € (vuodon etsintä ja korjaus) ja kylmäainetäyttö 200 €, eli yhteensä 800 €. Uusi perusmalli maksaa asennettuna noin 2 300 €, josta korjaus olisi yli 35 %, ja kun laite on jo 12-vuotias, seuraava vika on todennäköinen. Sääntö osuu kohdalleen: vaihto on järkevämpi. Lisäksi uusi laite tuo paremman hyötysuhteen, mikä pienentää sähkölaskua joka vuosi. Korjaus sen sijaan vain palauttaa vanhan, heikon hyötysuhteen.
Sääntö ei tarkoita, että jokainen vanha laite pitäisi heti vaihtaa. Jos viisivuotias laite tarvitsee 150 €:n anturin tai puhaltimen, korjaus on selvästi kannattava: laitteessa on käyttöikää jäljellä ja hyötysuhde on yhä hyvä. Sama pätee, jos vika on pieni ja edullinen, kuten suodattimen tai kaukosäätimen vaihto. Nyrkkisääntö koskee nimenomaan tilannetta, jossa laite on jo vanha ja korjaus kallis. Silloin vertaat korjaushintaa uuden laitteen hintaan, et tunnearvoon.
Muista laskea myös piilokustannukset. Vanha laite kuluttaa enemmän sähköä, joten sen pitäminen maksaa joka talvi ylimääräistä. Jos vanha laite tuottaa lämpöä SCOP-arvolla 3 ja uusi arvolla 4,5, sama lämpömäärä maksaa noin kolmanneksen vähemmän sähköä. Suorasähkötalossa tämä voi tarkoittaa useamman sadan euron vuosittaista eroa, joka kumuloituu vaihtopäätöstä lykättäessä.
Konkreettinen tapa hahmottaa päätös on laskea, montako vuotta korjattu vanha laite todennäköisesti vielä kestää, ja jakaa korjaushinta noille vuosille. Jos 800 €:n korjaus tuo 12-vuotiaaseen laitteeseen ehkä 2–3 lisävuotta, korjauksen vuosihinta on 270–400 €. Uuden laitteen hinta jaettuna sen 12–15 vuoden käyttöiälle on usein samaa luokkaa tai pienempi, ja päälle tulee vuosittainen sähkönsäästö. Tällä tavalla laskettuna vanhan laitteen kallis korjaus näyttäytyy lähes aina huonona sijoituksena, kun taas pieni korjaus nuoreen laitteeseen on edullinen.
Hyötysuhdeloikka: paljonko uusi laite säästää
Suurin ero vanhan ja uuden laitteen välillä ei ole ulkonäkö vaan hyötysuhde. Tekniikka on kehittynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa, ja se näkyy suoraan sähkölaskussa ja pakkaskestävyydessä.
COP ja SCOP – mitä numerot tarkoittavat
Lämpöpumpun tehokkuutta kuvataan kahdella luvulla. COP (Coefficient of Performance) on hetkellinen hyötysuhde tietyssä lämpötilassa: COP 3 tarkoittaa, että laite tuottaa yhdellä kilowattitunnilla sähköä kolme kilowattituntia lämpöä. SCOP (Seasonal COP) on koko lämmityskauden keskiarvo, joka huomioi vaihtelevat ulkolämpötilat. SCOP on vertailussa rehellisempi luku, koska se kertoo, miten laite pärjää oikeassa Suomen talvessa, ei vain laboratoriossa +7 asteessa. Hyödyllinen vertaus: COP-luku on kuin auton kulutus, mutta toisin päin, mitä isompi luku, sitä vähemmän sähköä kuluu samaan lämpöön.
Tärkeää on, että COP ilmoitetaan aina jossakin lämpötilassa. Sama laite voi tuottaa COP 4,8 lämpötilassa +7 °C mutta vain COP 2 lämpötilassa -15 °C, koska kylmemmästä ulkoilmasta on vaikeampi siirtää lämpöä sisään. VTT:n testeissä on mitattu, että kovassa pakkasessa eri laitteiden COP-arvot eroavat selvästi: -30 asteessa osa laitteista jää lähelle COP 1:tä, eli toimii lähinnä sähkölämmittimen tavoin. Siksi pelkkä SCOP-luku myyntiesitteessä ei riitä, vaan kannattaa katsoa myös, mihin lämpötilaan laite ilmoittaa toimivansa ja millä teholla. Tämä on yksi tärkeimmistä eroista vanhan ja uuden laitteen välillä.
Vanha vs. uusi: konkreettinen esimerkki
Daikin on julkaissut vertailun, jossa vuoden 2009 malli FTX35 ja vuoden 2024 malli FTXTM30 asetetaan rinnakkain. Ero on huomattava, ja taulukko kokoaa sen.
| Ominaisuus | 2009 (FTX35) | 2024 (FTXTM30) |
|---|---|---|
| COP (hetkellinen) | 3,74 | 5,2 |
| Maksimilämmitysteho | 4,8 kW | 7,67 kW |
| Toiminnan alaraja | -15 °C | -30 °C |
| Äänitaso (sisäyksikkö) | 29 dB | 19 dB |
Hetkellinen COP nousi noin 40 %, maksimiteho yli puolitoistakertaistui ja äänitaso putosi selvästi. Tärkein muutos arjessa on kuitenkin toiminnan alaraja: vanha laite sammui jo -15 asteessa, uusi jatkaa -30 asteeseen. Lähde on Daikin Suomen oma vertailu, joka koskee yksittäisiä malleja, mutta sama kehityssuunta pätee kaikkiin kärkimerkkeihin.

Numeroiden takana on yksinkertainen syy. Vanhat laitteet ohjattiin päälle ja pois (on/off-tekniikka), jolloin kompressori kävi joko täysillä tai ei lainkaan. Moderni invertteritekniikka säätää kompressorin pyörintänopeutta portaattomasti, jolloin laite käy matalammalla teholla pidempään ja osuu lämmöntarpeeseen tarkemmin. Tämä parantaa hyötysuhdetta erityisesti lievässä pakkasessa, jossa suurin osa lämmityskauden tunneista vietetään.
Pakkasteho ja toiminta-alaraja
Suomen rakentamismääräyksissä lämmityksen mitoitusulkolämpötila jaetaan neljään vyöhykkeeseen: etelärannikko -26 °C (vyöhyke I), -29 °C (II), Keski-Suomi -32 °C (III) ja Pohjois-Suomi -38 °C (IV). Vanha on/off-ohjattu laite sammui usein jo -15…-20 asteessa, jolloin koko talo jäi sähkövastusten varaan juuri kovimmilla pakkasilla. Vuoden 2026 lippulaivat toimivat selvästi alempaan lämpötilaan: Toshiban ja Mitsubishin RZ-mallit -35 asteeseen, Daikinin Perfera noin -31 asteeseen ja Panasonicin HZ-sarja -25 asteeseen. Pohjois-Suomessa, eli vyöhykkeillä III ja IV, vaihto on tästä syystä erityisen perusteltu. Huomaa kuitenkin, että teho laskee aina pakkasen kasvaessa: -20 asteessa lämmitysteho on tyypillisesti noin puolet siitä, mitä se on +7 asteessa.
Käytännön ero näkyy juuri niinä kylmimpinä viikkoina, jolloin lämmitystä eniten tarvitaan. Jos vanha laite lopetti lämmittämisen -18 asteessa, talo siirtyi tuolloin täysin kalliin suoran sähkölämmityksen varaan. Uusi laite, joka jatkaa -30 asteeseen, leikkaa lämmityskustannusta myös pakkasjaksoilla. Mitä pohjoisempana asut, sitä suurempi osa lämmityskaudesta osuu sille lämpötila-alueelle, jossa vanha ja uusi laite eroavat eniten. Tämä on yksi konkreettisimmista syistä, miksi vaihto kannattaa nimenomaan kylmillä alueilla.
Realistinen vuosisäästö suorasähkötalossa
Motivan mukaan ilmalämpöpumppu voi kattaa jopa 30 % kotitalouden kokonaisenergiasta ja 30–60 % asuintilojen lämmöstä. Suorasähkölämmitteisessä talossa ilmalämpöpumppu säästää Motivan seurannan perusteella keskimäärin noin 3 000 kWh vuodessa, vaikka hajonta on suurta talon ja käytön mukaan. Kun vaihdat vanhan, heikkohyötysuhteisen laitteen uuteen, säästö syntyy kahdesta lähteestä: uusi laite tuottaa saman lämmön pienemmällä sähköllä ja kattaa suuremman osan vuoden tunneista, koska se toimii kylmemmässä. Realistisesti uuden kylmän ilmaston lippulaivan kausi-SCOP asettuu noin 4,1–4,6:een. Yli viiden menevät SCOP-luvut ovat lauhkean ilmaston arvoja, eivät Suomen pakkasarvoja, joten älä luota niihin myyntipuheessa.
Kannattaa myös muistaa, että vanhan laitteen vaihto uuteen ei tuota yhtä suurta loikkaa kuin ensimmäinen ilmalämpöpumppu suorasähkötaloon. Suurin säästö syntyi silloin, kun pumppu asennettiin ensimmäisen kerran. Vaihdossa hyöty tulee hyötysuhteen paranemisesta ja paremmasta pakkastoiminnasta. Karkea esimerkki: jos vanha laite tuotti 6 000 kWh lämpöä SCOP-arvolla 3 (sähköä kului 2 000 kWh) ja uusi tuottaa saman 6 000 kWh SCOP-arvolla 4,5 (sähköä kuluu noin 1 330 kWh), säästö on noin 670 kWh vuodessa. Kymmenen sentin kilowattituntihinnalla se on noin 67 € vuodessa pelkästä hyötysuhteesta, minkä päälle tulee se lämpö, jonka uusi laite tuottaa kovilla pakkasilla vanhan sähkövastusten sijaan.
Kylmäaine ratkaisee: miksi vanhaa R-410A-laitetta ei kannata päivittää
Moni vanha ilmalämpöpumppu käyttää R-410A-kylmäainetta. Tämä vaikuttaa korjaa-vai-vaihda-päätökseen enemmän kuin moni luulee. Kylmäaineen tunnistat laitteen tyyppikilvestä, jossa lukee aine ja sen täyttömäärä grammoina. Aiheesta liikkuu paljon väärää tietoa, joten käydään faktat läpi rauhassa: mikä on kielletty, mikä ei, ja miten tämä kannattaa ottaa huomioon vaihtopäätöksessä.
Huoltokielto koskee GWP ≥ 2 500 -aineita, ei R-410A:ta
1.1.2026 voimaan tullut huoltokielto koskee kylmäaineita, joiden lämmitysvaikutus eli GWP-arvo on vähintään 2 500. Tällainen on esimerkiksi R-404A. R-410A:n GWP on 2 088, joten se jää rajan alle eikä kuulu huoltokieltoon: R-410A-laitetta saa edelleen huoltaa ja täyttää. Tämä on hyvä uutinen, ja olemme käsitelleet rajan tarkasti erillisessä artikkelissa F-kaasun huoltokiellosta ja vanhasta laitteestasi. Tieto perustuu Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2025 julkaisemaan tiedotteeseen.
Phase-down nostaa R-410A:n hintaa
Vaikka huolto on sallittu, EU:n F-kaasuasetuksen (EU 2024/573) kiintiöiden asteittainen leikkaaminen vähentää uuden R-410A:n tuontia. Seuraus on selvä: aineen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Verkkokaupassa R-410A maksaa noin 45–48 €/kg, mutta huoltoliikkeen kautta täytön kilohinta on tyypillisesti 60–200 €. Kun laitteessa on vuoto, täyttökustannus voi nousta vuosi vuodelta. Regeneroitua eli kierrätettyä kylmäainetta saa käyttää huollossa vielä vuoden 2031 loppuun, mikä tuo jonkin verran joustoa, mutta perussuunta on ylöspäin.
Käytännössä tämä muuttaa korjaa-vai-vaihda-laskelmaa hiljalleen vaihdon eduksi. Pieni vuoto vanhassa R-410A-laitteessa voi nyt maksaa täytön osalta enemmän kuin muutama vuosi sitten, ja sama vuoto toistuu, ellei sitä korjata. Uudet laitteet käyttävät R-32:ta, jonka GWP on 675 ja jonka hinta on toistaiseksi vakaampi, ja markkinoille tulee yhä enemmän R-290-laitteita, joiden kylmäaineen GWP on vain 3. Jos siis joudut joka tapauksessa avaamaan vanhan laitteen kylmäainepiirin, kannattaa harkita, eikö raha mene paremmin uuteen laitteeseen, jonka kylmäaine on edullisempaa ja tulevaisuuden säädösten mukaista.
Kylmäainetta ei voi vaihtaa toiseen
Vanhan laitteen kylmäainetta ei voi vain vaihtaa uudempaan, ympäristöystävällisempään aineeseen. R-410A ja uudempi R-32 eivät ole keskenään yhteensopivia: niitä ei saa sekoittaa, ja järjestelmät on suunniteltu eri aineille ja paineille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos haluat siirtyä modernimpaan ja edullisempaan kylmäaineeseen, ainoa tie on koko laitteen vaihto. Jos harkitset uutta laitetta, lue myös vertailumme siitä, kannattaako ostaa R32- vai R290-laite.
Kotitalousvähennys 2026 ja vaihdon nettohinta
Uuden ilmalämpöpumpun asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen, mikä pienentää vaihdon todellista hintaa. Vuonna 2026 tilanteessa on kuitenkin yksi mutka, joka kannattaa tuntea.
Voimassa oleva 35 prosenttia
Tällä hetkellä voimassa oleva kotitalousvähennys on 35 % yritykselle maksetun työn osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohti vuodessa, ja omavastuu on 150 €. Vähennys koskee vain asennustyötä, ei itse laitteen hintaa. Tämä käy ilmi Verohallinnon ohjeesta. Ilmalämpöpumpun vaihdossa työn osuus on tyypillisesti 700–1 200 €, joten yksin asuvan vähennys jää usein muutamaan sataan euroon, koska maksimi 1 600 € täyttyy vasta kun työn osuus on noin 5 000 €.
Vähennys on silti tervetullut, koska se pienentää vaihdon hintaa ilman erillistä hakuprosessia. Käytännössä ilmoitat työn osuuden veroilmoituksella tai OmaVero-palvelussa, ja vähennys huomioidaan verotuksessa. Vaihtoehtoisesti voit pyytää muutosta ennakonpidätykseen jo vaihtovuonna. Suuremmissa hankkeissa, kuten ilma-vesilämpöpumpun asennuksessa, työn osuus on isompi ja vähennys vastaavasti merkittävämpi. Pelkän ilmalämpöpumpun vaihdossa hyöty on maltillinen mutta todellinen.
Päätetty korotus 40 prosenttiin – ei vielä laki
Hallitus päätti kevään 2026 kehysriihessä korottaa kotitalousvähennyksen 40 %:iin ja enimmäismäärän 2 100 €:oon henkilöä kohti. Korotuksen on tarkoitus olla takautuvasti voimassa 1.1.2026 alkaen ja koskea vuosia 2026–2027. Toukokuussa 2026 muutos oli kuitenkin vielä esitysvaiheessa, eikä sitä ole vahvistettu lakina, joten Verohallinnon sivuilla pätee yhä 35 %. Käytännön ohje: tee vaihto silloin kun se on järkevää, säilytä kaikki tositteet, ja jos korotus vahvistetaan, hyödyt korkeammasta prosentista jälkikäteen veroilmoituksella.
Pariskunnan kaksinkertainen vähennys
Vähennys on henkilökohtainen, joten samassa taloudessa asuva pariskunta voi hakea sen molemmat. Voimassa olevilla luvuilla tämä tarkoittaa enintään 2 × 1 600 € eli 3 200 € yhteensä, ja korotetuilla luvuilla 2 × 2 100 € eli 4 200 €. Ilmalämpöpumpun vaihdossa työn osuus jää yleensä niin pieneksi, ettei kaksinkertainen maksimi täyty, mutta jakaminen kahdelle voi silti olla hyödyllistä, jos omavastuu muuten söisi koko hyödyn. Kummallakin puolisolla on oma 150 €:n omavastuu, joten pienissä hankkeissa kannattaa laskea, onko jakaminen todella edullisempaa vai kannattaako koko vähennys ilmoittaa toisen nimiin. Suuremmissa remonteissa, joissa työn osuus on tuhansia euroja, jakaminen on lähes aina kannattavaa.
Mihin vähennys ei päde
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten vähennys vaikuttaa tyypillisen vaihdon nettohintaan kummallakin prosentilla.
| Erä | Voimassa (35 %) | Päätetty (40 %) |
|---|---|---|
| Uusi laite asennettuna | 3 000 € | 3 000 € |
| Työn osuus (vähennyskelpoinen) | 1 000 € | 1 000 € |
| Vähennys ennen omavastuuta | 350 € | 400 € |
| Omavastuu | -150 € | -150 € |
| Lopullinen vähennys | 200 € | 250 € |
| Nettohinta | 2 800 € | 2 750 € |
Vähennys ei koske laitteen hintaa, kuljetusta eikä tarvikkeita, vaan ainoastaan asentajan tekemää työtä. Siksi vaikutus on ilmalämpöpumpussa pienempi kuin esimerkiksi laajemmassa ilma-vesilämpöpumppuasennuksessa. Jos talossasi on öljylämmitys ja harkitset siirtymistä ilma-vesilämpöpumppuun, kannattaa selvittää myös ELY-keskuksen avustus öljylämmityksestä luopumiseen. Sen ja korotetun kotitalousvähennyksen yhdistelmä voi nostaa puolisoiden yhteenlasketun tuen merkittäväksi, kuten käymme läpi erillisessä oppaassa. Pelkän ilmalämpöpumpun vaihdossa tällaista avustusta ei kuitenkaan ole, vaan tukena toimii ainoastaan kotitalousvähennys.
Vanhan laitteen hävittäminen oikein
Kun uusi laite on asennettu, vanha pitää hävittää oikein. Tässä on kaksi yleistä väärinkäsitystä, jotka kannattaa oikaista. Toinen koskee rahaa, toinen lakia, ja molemmat on hyvä tietää ennen kuin sovit vaihdosta.
Lämpöpumpulle ei makseta romutuspalkkiota
Toisin kuin autoille, lämpöpumpulle ei makseta romutuspalkkiota eikä romutustukea. Romutuspalkkio koskee vain henkilöautoja (2 500 € täyssähkö- tai vetyautolle, 2 000 € muulle vähäpäästöiselle), ja sitä haetaan Traficomilta. Älä siis odota mitään valtion tukea vanhan laitteen romuttamisesta. Ainoa rahallinen hyöty voi tulla metallin kierrätyshyvityksenä, ja sekin on vaatimaton. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos törmäät myynnissä tarjoukseen, jossa luvataan jonkinlainen romutushyvitys vanhasta laitteesta. Kyse on silloin myyjän omasta kampanja-alennuksesta, ei valtion tuesta, ja sama alennus saattaa olla saatavilla muutenkin.
Kylmäaineen talteenotto vain pätevältä
Vanhan laitteen kylmäaine on otettava talteen ennen purkamista, eikä sitä saa päästää ilmaan. Talteenoton saa tehdä vain Tukes-rekisteröity kylmäalan pätevä toimija. Tukesin ohjeistus kylmäaineista on tässä yksiselitteinen. Käytännössä sama asennusliike, joka tuo ja asentaa uuden laitteen, hoitaa myös vanhan kylmäaineen talteenoton ja laitteen irrotuksen. Varmista tämä jo tarjousta pyytäessäsi.

Kylmäainetta ei saa päästää ilmaan ympäristösyistä, ja sen vuoksi talteenotto on lailla säädeltyä. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos joku tarjoutuu hakemaan vanhan laitteen ilmaiseksi ja purkamaan sen itse. Asianmukainen toimija dokumentoi talteenoton, eikä luvattomasta purkamisesta kannata maksaa. Kun pyydät tarjousta uudesta laitteesta, varmista, että vanhan irrotus, kylmäaineen talteenotto ja toimitus kierrätykseen sisältyvät hintaan.
SER-kierrätys ja kierrätyshyvitys
Kylmäaineen talteenoton jälkeen vanha laite on sähkö- ja elektroniikkaromua eli SER-jätettä. Sen voi viedä SER-keräyspisteeseen, rautakauppaan tai kodinkoneliikkeeseen maksutta. Esimerkiksi Kuusakoski ottaa yksittäisen ilmalämpöpumpun vastaan maksutta ja maksaa useammasta laitteesta pienen kierrätyshyvityksen, joka on metallin arvoon perustuva hyvitys, ei valtion tuki. Kun laite on tyhjennetty kylmäaineesta, hyvitys on yleensä parempi.
Yksinkertaisin tapa on jättää koko hävittäminen asentajan vastuulle. Kun kilpailutat tarjoukset avaimet käteen -periaatteella, vanhan laitteen irrotus, kylmäaineen talteenotto ja toimitus kierrätykseen kuuluvat yleensä hintaan, etkä joudu itse kuljettamaan painavaa ulkoyksikköä mihinkään. Pyydä tämä silti erikseen kirjattuna tarjoukseen, sillä kaikki liikkeet eivät sisällytä sitä automaattisesti. Vanhan laitteen oikea kierrätys ei ole vain ympäristöteko, vaan myös lakisääteinen velvoite kylmäaineen osalta.
Näin etenet vaihdossa vaihe vaiheelta
Kun olet päättänyt vaihtaa, etene järjestyksessä. Hyvin valmisteltu vaihto sujuu yhdessä päivässä ja ilman yllätyksiä. Tärkein virhe on toimia hätäisesti ja valita ensimmäinen tarjous, koska laite on hajonnut. Kun varaat muutaman viikon aikaa vertailuun, saat paremman laitteen, oikean mitoituksen ja edullisemman hinnan.
- Vaihe 1: Arvioi ikä ja oireet. Selvitä laitteen asennusvuosi ja käy läpi tämän oppaan oirelista. Yli 10 vuoden ikä yhdistettynä useampaan oireeseen kallistaa vaihtoon.
- Vaihe 2: Tilaa kuntoarvio. Pyydä huoltoliikkeeltä arvio vian syystä ja korjauksen kokonaishinnasta. Vertaa lukua 40–50 %:n sääntöön.
- Vaihe 3: Kilpailuta vähintään kolme tarjousta. Pyydä tarjoukset avaimet käteen -periaatteella ja varmista, että vanhan laitteen irrotus ja kierrätys sisältyvät hintaan.
- Vaihe 4: Varmista asentajan pätevyydet. Asennuksen tekee Tukes-rekisteröity sähköurakoitsija (S2- tai S3-pätevyys) yhdessä kylmäaineenkäsittelijän kanssa. Useimmissa yrityksissä molemmat löytyvät samasta tiimistä.
- Vaihe 5: Sovi vanhan laitteen kierrätys. Varmista, että asentaja ottaa kylmäaineen talteen ja toimittaa vanhan laitteen SER-kierrätykseen.
- Vaihe 6: Hae kotitalousvähennys. Säilytä eritelty lasku ja ilmoita työn osuus veroilmoituksella tai OmaVero-palvelussa.
Hyvä asentaja käy nämä vaiheet läpi kanssasi ja ehdottaa laitteen mitoituksen talosi mukaan. Pyydä tarjous, jossa näkyy laitteen malli, teho, SCOP-arvo, asennustyön hinta erikseen sekä vanhan laitteen kierrätys. Kun vertaat kolmea tarjousta samoilla tiedoilla, ero hahmottuu nopeasti. Älä valitse pelkän kokonaishinnan perusteella, vaan katso, mitä hintaan sisältyy ja minkä laitteen saat.
Yleiset virheet vaihtopäätöksessä
Korjaa-vai-vaihda-päätöksessä toistuvat samat virheet. Näiden välttäminen säästää sekä rahaa että harmaita hiuksia.
Toistuvat kylmäainetäytöt rahareikänä
Yleisin virhe on täyttää vuotavaa laitetta kerta toisensa jälkeen. Jokainen täyttö maksaa, kylmäaineen hinta nousee, eikä vuoto korjaannu lisäämällä ainetta. Jos laite on tarvinnut kylmäainetta kahdesti, raha kannattaa lähes aina laittaa uuteen laitteeseen.
Ali- tai ylimitoitus
Toinen virhe on valita uusi laite väärällä teholla. Liian pieni laite ei lämmitä pakkasella, liian suuri syklailee ja kuluttaa turhaan. Motivan suositus on mitoittaa laite talon todelliseen lämmöntarpeeseen, ei vain neliöihin. Hyvä asentaja laskee mitoituksen sinulle. Jos talossa on kaksi kerrosta tai monta erillistä tilaa, mieti tarvitsetko yhden vai kaksi laitetta, kuten käsittelemme oppaassa multisplit-laitteesta kaksikerroksiseen taloon.
Halvin tarjous ilman pätevyystarkistusta
Kolmas virhe on valita halvin tarjous tarkistamatta asentajan pätevyyttä. Ilmalämpöpumpun saa asentaa vain pätevä toimija, ja huono asennus näkyy myöhemmin vuotoina, melu-ongelmina ja heikkona hyötysuhteena. Tarkista, että yrityksellä on sekä sähkö- että kylmäainepätevyys, ja että takuu on kirjallinen. Tukesin urakoitsijarekisteristä voi tarkistaa, onko yrityksellä sähköurakointioikeus. Halvin hinta voi tarkoittaa, että jokin jätetään tekemättä: vanhan laitteen kierrätys, huolellinen alipaineistus tai tiiviystesti. Pyydä siksi tarjoukset samalla erittelyllä, jotta voit verrata niitä keskenään.
Jos harkitset käytettyä laitetta uuden sijaan, käy läpi tarkistuslistamme käytetyn ilmalämpöpumpun ostosta ennen päätöstä. Käytetyssä laitteessa säästät hankintahinnassa, mutta saat usein vanhemman tekniikan, lyhyemmän jäljellä olevan käyttöiän ja epävarman takuun. Vaihtotilanteessa, jossa tavoitteena on nimenomaan parempi hyötysuhde ja pakkaskestävyys, uusi laite on yleensä järkevämpi, mutta jokainen vertailee oman budjettinsa mukaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka vanha ilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa?
Yli 10 vuotta vanha laite kannattaa vaihtaa, jos siinä on selviä oireita tai jos korjaus maksaisi yli 40–50 % uuden laitteen hinnasta. Käyttöikä on tyypillisesti 10–15 vuotta, joten 10–12 vuoden iässä vaihto on usein taloudellisesti järkevin, koska uusi laite tuo paremman hyötysuhteen ja uuden takuun. Pelkkä ikä ei silti yksin ratkaise: hyväkuntoinen, säännöllisesti huollettu laite voi palvella pidempäänkin, kun taas oireileva laite kannattaa vaihtaa jo aiemmin. Ratkaisevaa on ikä, kunto ja korjauksen hinta yhdessä.
Kannattaako vanhan laitteen kompressori vaihtaa?
Harvoin. Kompressorin vaihto maksaa tyypillisesti 300–800 €, ja yli 10 vuotta vanhassa laitteessa se on usein yli 40 % uuden laitteen hinnasta. Lisäksi muut komponentit ovat samanikäisiä ja voivat hajota pian. Useimmiten raha kannattaa laittaa uuteen laitteeseen, joka tuo paremman hyötysuhteen ja uuden takuun. Uudessa tai lähes uudessa laitteessa kompressorin korjaus voi sen sijaan kuulua takuun piiriin, jolloin se ei maksa sinulle mitään.
Toimiiko vanha R-410A-laitteeni vielä, vai onko se kielletty?
R-410A-laite ei ole kielletty eikä sen huolto ole kiellettyä. 1.1.2026 voimaan tullut huoltokielto koskee vain aineita, joiden GWP on vähintään 2 500, ja R-410A:n GWP on 2 088. Aineen hinta kuitenkin nousee phase-downin myötä, joten vuotavan laitteen jatkuva täyttäminen käy yhä kalliimmaksi.
Paljonko uusi ilmalämpöpumppu säästää vanhaan verrattuna?
Uusi laite tuottaa saman lämmön vähemmällä sähköllä ja toimii kovemmilla pakkasilla. Suorasähkötalossa ilmalämpöpumppu säästää Motivan mukaan keskimäärin noin 3 000 kWh vuodessa, ja vanhasta heikkohyötysuhteisesta laitteesta uuteen vaihtaminen kasvattaa säästöä entisestään. Tarkka summa riippuu talosta, käytöstä ja sähkön hinnasta. Pelkän hyötysuhteen paranemisen tuoma säästö on usein kymmeniä euroja vuodessa, mutta paremman pakkastoiminnan tuoma säästö voi olla selvästi suurempi, koska se korvaa kalliita sähkövastustunteja juuri kylmimpinä jaksoina.
Saanko kotitalousvähennyksen ilmalämpöpumpun vaihdosta?
Saat, mutta vain asennustyön osuudesta, et laitteen hinnasta. Voimassa oleva vähennys on 35 % työstä, enintään 1 600 € henkilöä kohti, omavastuu 150 €. Kehysriihessä päätettiin korotuksesta 40 %:iin (max 2 100 €), mutta se ei ollut toukokuussa 2026 vielä vahvistettu laki. Säilytä eritelty lasku.
Mihin vien vanhan ilmalämpöpumpun?
Vanha laite on SER-jätettä. Sen voi viedä maksutta SER-keräyspisteeseen, rautakauppaan tai kodinkoneliikkeeseen. Kylmäaine on kuitenkin otettava talteen ennen purkua, ja sen saa tehdä vain Tukes-rekisteröity kylmäalan pätevä toimija. Yleensä asennusliike hoitaa irrotuksen ja kierrätyksen, kun sovit siitä tarjousta pyytäessäsi. Lämpöpumpulle ei makseta romutuspalkkiota, joten älä odota vanhasta laitteesta rahallista korvausta metallin kierrätyshyvitystä enempää.
Voinko vaihtaa ilmalämpöpumpun itse?
Et. Asennus vaatii sekä sähköurakointioikeuden (S2- tai S3-pätevyys) että kylmäaineenkäsittelypätevyyden. Myös vanhan laitteen kylmäaineen talteenotto on luvanvaraista. Itse tehty asennus on määräysten vastainen ja voi mitätöidä takuun ja kotitalousvähennyksen. Niin sanotut pikaliitin- eli quick connect -laitteet markkinoidaan helppoina, mutta niidenkin osalta kylmäaineen talteenotto vanhasta laitteesta kuuluu pätevälle toimijalle. Käytännössä vaihto kannattaa aina jättää ammattilaiselle.
Milloin vaihto kannattaa ajoittaa?
Paras aika on kevät tai alkukesä, kun asennusjonot ovat lyhyempiä, keväällä 2026 noin kaksi viikkoa. Kesän huippukaudella ja syksyn ensimmäisten pakkasten alla jono venyy lähemmäs kuukautta. Jos laite oireilee, älä jätä vaihtoa ensi talven kynnykselle.
Riittääkö uusi laite pakkasella Pohjois-Suomessa?
Kärkimallit kyllä. Pohjois-Suomen mitoitusulkolämpötila on -32…-38 °C, ja parhaat 2026-mallit toimivat -35 asteeseen. Teho kuitenkin laskee pakkasen kasvaessa, joten Pohjois-Suomessa laite mitoitetaan väljemmin ja talossa on hyvä olla varalämmitys kovimpia pakkasia varten. Ilmalämpöpumppu ei korvaa päälämmitystä kovilla pakkasilla, vaan leikkaa lämmityskustannusta suurimman osan vuodesta. Tämä on silti merkittävä parannus vanhaan laitteeseen, joka sammui jo lievässä pakkasessa.
Kuinka kauan vaihto kestää?
Itse vaihto kestää yleensä yhden työpäivän: vanhan laitteen kylmäaineen talteenotto ja irrotus sekä uuden asennus ja käyttöönotto. Pidempi osa on tarjousten kilpailutus ja asennusajan saaminen, joten varaa koko prosessille muutama viikko. Keväällä 2026 asennusaika oli noin kaksi viikkoa, mutta loppukesästä ja syksyllä jono pitenee. Jos vanha laite on jo rikki, hätävaihto onnistuu nopeamminkin, mutta silloin et ehdi kilpailuttaa kunnolla, mikä yleensä nostaa hintaa.
Yhteenveto
Vanhan ilmalämpöpumpun korjaa-vai-vaihda-päätös ratkeaa kolmella kysymyksellä: kuinka vanha laite on, mitä korjaus maksaisi ja kuinka paljon uusi laite säästäisi. Tiivistettynä:
- Käyttöikä on 10–15 vuotta. Yli 10-vuotias laite, jossa on oireita, on vaihtoehdokas.
- Jos korjaus maksaa yli 40–50 % uuden laitteen hinnasta, vaihda.
- Uusi laite voi nostaa hetkellisen COP-arvon noin 3,7:stä yli 5:een ja toimia -30 asteessa, jossa vanha sammui -15 asteessa.
- R-410A-laite ei ole kielletty, mutta kylmäaineen hinta nousee, joten vuotavaa laitetta ei kannata paikata loputtomiin.
- Lämpöpumpulle ei makseta romutuspalkkiota, mutta kotitalousvähennys 35 % (mahdollisesti nouseva 40 %:iin) leikkaa asennustyön kustannusta.
- Vaihda mieluiten keväällä tai alkukesästä, ja varmista asentajan pätevyydet sekä vanhan laitteen oikea kierrätys.
Kun luvut ovat selvät, päätös on yleensä helppo. Uusi laite ei ole vain uudempi, vaan se lämmittää kylmemmässä ja pienemmällä sähköllä, ja tuo vuosittaisen säästön, jota vanhaan laitteeseen tehty korjaus ei koskaan tuo.
Pyydä ilmainen tarjous Tukes-rekisteröidyltä asentajalta GRIVOLT-verkostosta ja vertaa useita tarjouksia ennen vaihtopäätöstä. Tutustu myös oppaisiimme ilmalämpöpumpun keväthuollosta ja siitä, kannattaako uudessa laitteessa valita R32 vai R290.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



