Suomessa oli vuoden 2025 lopussa yli 20 000 julkista latauspistettä henkilö- ja pakettiautoille, ja niistä yli 4 000 latasi vähintään 150 kW:n teholla (Traficom, 20.4.2026). Suurteholatausverkko on siis kasvanut nopeasti. Silti yhtä suurteholatauspistettä kohti oli vuoden lopussa jo 32 täyssähköautoa, kun vuotta aiemmin luku oli 28. Tässä analyysissä käymme läpi, kuinka paljon Suomen pikalatausverkko laajenee 2026, ketkä rakentavat ja mitä se tarkoittaa sähköautoilijalle, jolla ei ole omaa latauspistettä.
Suomen pikalatausverkko 2026: uudet asemat vs. kasvava autokanta
Suomen pikalatausverkko laajenee 2026 vahvasti, mutta sähköautokanta kasvaa vielä nopeammin. K-Lataus, Faast Point ja Mussalon megawattiasema – mitä laajennus tarkoittaa autoilijalle.

Pikalatausverkko numeroina 2026
Julkinen latausinfra vahvistui Suomessa vuonna 2025 nopeasti. Traficomin 20.4.2026 julkaisemien tietojen mukaan henkilö- ja pakettiautojen julkisia latauspisteitä oli vuoden 2025 lopussa yli 20 000, kun niitä vuotta aiemmin oli alle 16 000. Kasvu painottui nimenomaan suuritehoiseen päähän verkkoa. Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut ja asettaa ne rinnakkain sähköautokannan kasvun kanssa, mikä on koko analyysin kannalta olennaista.
| Mittari | 2024 lopussa | 2025 lopussa | Lähde |
|---|---|---|---|
| Julkiset latauspisteet | alle 16 000 | yli 20 000 | Traficom |
| Niistä vähintään 150 kW | noin 3 200 | yli 4 000 | Traficom |
| Täyssähköautoja Suomessa | 285 146 | 351 744 | Sähköinen liikenne ry |
| Autoa / suurteholatauspiste (CCS yli 22 kW) | 28 | 32 | Sähköinen liikenne ry |
Julkinen latausinfra ylitti 20 000 pistettä
Julkisten latauspisteiden määrä on noussut tasaisesti useita vuosia. Suuri osa pisteistä on edelleen hitaita Type 2 -peruslatauspisteitä kauppojen ja työpaikkojen pihoilla. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut yhä enemmän DC-pikalatausta, joka ratkaisee pitkien matkojen ja kotilatauksettomien autoilijoiden tarpeen.
Sähköinen liikenne ry:n mukaan pelkästään julkisia Type 2 -latauspisteitä (enintään 22 kW) oli vuoden 2025 lopussa 5 104, kun niitä vuotta aiemmin oli noin 2 300. Verkko siis yli kaksinkertaistui myös perustehoisessa päässä. Pisteet keskittyvät kasvukeskuksiin ja pääväylien varteen. Harvaan asutuilla alueilla pikalataus on edelleen ohuempaa, mikä näkyy etenkin pohjoisen ja itäisen Suomen pitkillä reiteillä.
Raskaalle liikenteelle julkisia latauspisteitä on vielä vähän. Täyssähkökuorma-autoja oli vuoden 2025 lopussa reilut 200, ja ensimmäiset megawattiluokan laturit otettiin käyttöön vasta vuoden 2025 aikana. Tämä on verkon seuraava rakennusvaihe, jossa Suomi on vasta alkumetreillä.
Suurteholataus kasvaa nopeimmin
Suurteholataus eli vähintään 150 kW:n DC-lataus on verkon nopeimmin kasvava osa. Traficomin mukaan 150–350 kW:n pisteiden määrä kolminkertaistui kahdessa vuodessa, ja yli 350 kW:n pisteiden määrä yli nelinkertaistui yhdessä vuodessa noin 700 pisteeseen. Vuoden 2025 lopussa vähintään 150 kW:n pisteitä oli jo yli 4 000.
Suurteholataus on tärkeä juuri kesän ajosesongissa, kun pääväylien liikenne kasvaa. Teho ratkaisee, kuinka nopeasti tauko sujuu: 150 kW:n laturilla tyypillinen akku latautuu 10–80 prosenttiin noin 20–30 minuutissa, kun taas 50 kW:n laturilla sama vie reilun tunnin.
Korkea nimellisteho ei kuitenkaan aina toteudu käytännössä. Lataus hidastuu akun täyttyessä ja kylmällä säällä, joten 150 kW:n asema ei lataa kaksinkertaisella vauhdilla 75 kW:n asemaan verrattuna koko latauksen ajan. Ilmiön mekaniikkaa avaa tarkemmin juttumme miksi pikalataus hidastuu. Aseman korkea huipputeho hyödyttää siis eniten silloin, kun akku on lähes tyhjä ja lämmin.
Kolme konkreettista laajennusta 2025–2026
Pikalatausverkon kasvu ei ole pelkkää tilastoa. Vuosille 2025 ja 2026 ajoittuu kolme konkreettista hanketta, jotka yhdessä kertovat, mihin suuntaan verkko kehittyy: suuret kauppakeskusasemat, valtaväylien ketjut ja raskaan liikenteen megawattilataus.
| Hanke | Laajennus | Teho | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| K-Lataus (Kesko) | lähes 50 uutta asemaa | jopa 400 kW/piste | 2025–2026 |
| Faast Point (Virta-verkko) | 20–30 uutta asemaa | vähintään 150 kW/piste | 2025–2026 |
| Mussalon MCS, Kotka (Plugit ja Kempower) | rekkojen megawattiasema | 1 800 kW / 1,2 MW per liitin | avattu 12/2025 |
K-Lataus: lähes 50 uutta asemaa
Kesko ilmoitti 30.6.2025, että K-Lataus-verkostoon tulee lähes 50 uutta asemaa vuosien 2025 ja 2026 aikana (Autotoday, 30.6.2025). Verkostossa oli kesäkuussa 2025 jo yli 350 asemaa Hangosta Ivaloon ja lähes 1 000 pikalatauspistettä. Kokonaisteho kasvaa laajennuksen myötä noin 20 MW.
Vuodelle 2026 ajoittuvia kohteita ovat muun muassa Kuopion Haapaniemi (18 pikalatauspistettä, jopa 400 kW), Järvenpään Pajala (6 pistettä, 300 kW) ja Vantaan Kivistö. Vuoden 2025 puolella avattiin tai laajennettiin useita suuria asemia, esimerkiksi Lempäälän Ideapark, Pirkkala, Espoon Mankkaa, Tampereen Nekala, Helsingin Lauttasaari, Mikkeli, Pori, Kouvola, Hyvinkää ja Riihimäki. Monessa kohteessa on 18 pikalatauspistettä, jolloin asema toimii kuin moottoritien levähdysalue.
Kesko ja Kempower sopivat jo keväällä 2024 yli sadan suurteholatauspisteen lisäyksestä, ja vuosien 2025–2026 laajennus jatkaa samaa linjaa. Uudemman erän laitetoimittajaa Kesko ei ole julkistanut, joten sitä ei kannata olettaa samaksi. Olennaista kuluttajalle on, että asemat sijaitsevat kauppakeskusten yhteydessä, jolloin lataus ja asiointi tapahtuvat samalla pysähdyksellä.
Faast Point: 20–30 asemaa, 150 kW per piste taattuna
Faast Point kertoi 18.3.2025 laajentavansa verkostoaan 20–30 uudella asemalla vuosina 2025–2026 (Faast Point, 18.3.2025). Ketjun lupaus on, että jokainen latauspiste tarjoaa vähintään 150 kW:n tehon riippumatta siitä, montako autoa lataa samaan aikaan.
Laitteet ovat Kempowerin Lahdessa valmistamia Station Charger -ratkaisuja, ja asemat kuuluvat Virta-verkkoon. Ensimmäinen asema avattiin helmikuussa 2025 Joroisissa. Asemien käyttöönotosta vastaa Eltel ja akkuvarastot toimittaa Cactos. Akusto tasaa kulutuspiikkejä ja vähentää tarvetta vahvistaa paikallista sähköliittymää.
Taattu vähimmäisteho on tärkeä etu. Monella vanhemmalla asemalla teho jaetaan autojen kesken, jolloin ruuhkassa lataus hidastuu jopa puoleen. Koska Faastin asemat kuuluvat Virta-verkkoon, niitä voi käyttää myös roaming-sopimuksilla useiden eri operaattorien sovelluksista, mikä helpottaa satunnaiskäyttäjää.
Mussalon megawattiasema: ensimmäinen rekkojen MCS
Kotkan Mussaloon valmistui joulukuussa 2025 Suomen ensimmäinen julkinen sähkörekkojen MCS-latausasema (Megawatt Charging System). Kempower ja Plugit tiedottivat hankkeesta 27.1.2026 (Kempower, 27.1.2026). Aseman kokonaisteho on 1 800 kW, ja se koostuu kolmesta 600 kW:n yksiköstä.
Megasatelliitti syöttää jopa 1,2 MW yhteen liittimeen. Se on Suomen suurin latausteho yhtä liitintä kohti tähän mennessä. Idea on ladata rekka sen lakisääteisen 45 minuutin tauon aikana, mikä tekee pitkän matkan sähkörekoista käytännöllisiä. HaminaKotkan sataman alue on luonteva sijainti, koska siellä raskas liikenne on tiheää.
Sähköinen liikenne ry:n mukaan raskaan liikenteen latausasemien määrä kaksinkertaistui Suomessa vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Mussalo on tästä näkyvin esimerkki, sillä satama-alueen rekkaliikenne tarjoaa megawattilataukselle heti kysyntää. Henkilöautoilijaa MCS ei suoraan palvele, mutta se vapauttaa muiden asemien tehoa, kun rekat eivät enää kilpaile samoista pikalatureista.

Mitä luvut kertovat: kysyntä kiristää tahtia
Latauspisteitä rakennetaan ennätystahtia, mutta sähköautojen määrä kasvaa vielä nopeammin. Tämä on analyysin ydin: verkko ei laajene tyhjiössä vaan kilpajuoksussa autokannan kanssa. Kysymys ei siis ole vain siitä, montako asemaa rakennetaan, vaan siitä, ehtiikö kapasiteetti kasvaa yhtä nopeasti kuin tielle tulee uusia ladattavia autoja.
32 autoa yhtä suurteholatauspistettä kohti
Sähköinen liikenne ry:n 28.1.2026 julkaiseman tilannekatsauksen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa 351 744 täyssähköautoa, kun vuotta aiemmin niitä oli 285 146 (Sähköinen liikenne ry, 28.1.2026). Yhtä suurteholatauspistettä (CCS, yli 22 kW) kohti oli 32 autoa, kun luku vuotta aiemmin oli 28.
Suhde siis kiristyi, vaikka pisteitä rakennettiin paljon. Tämä selittää, miksi K-Lataus, Faast Point ja muut operaattorit panostavat juuri suuritehoiseen DC-lataukseen: kapasiteettia tarvitaan lisää nopeammin kuin sitä ehditään asentaa.
Pelkkä autojen ja pisteiden suhdeluku ei kerro käyttökokemusta, sillä lataus jakautuu epätasaisesti. Arkisin ruuhka-aikoina ja kesälomakausina kysyntä keskittyy harvoille suurtehoasemille pääväylien varrella, kun taas öisin ja taajamien Type 2 -pisteillä on tilaa. Verkon todellinen pullonkaula on siis ajallinen ja paikallinen, ei pelkkä pisteiden kokonaismäärä.
Täyssähköautot 46,9 % uusrekisteröinneistä
Autoalan tiedotuskeskuksen 1.4.2026 julkaisemien tietojen mukaan täyssähköautojen osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli tammi–maaliskuussa 2026 jo 46,9 % (Autoalan tiedotuskeskus, 1.4.2026). Ladattavien hybridien osuus oli 14,4 %, joten ladattavia autoja oli yhteensä 61,3 %.
Henkilöautoja ensirekisteröitiin Q1 2026 yhteensä 17 200, mikä oli 3,0 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Joka neljännes tuo siis kymmeniätuhansia uusia latausta tarvitsevia autoja tielle. Osalla niistä ei ole omaa latauspistettä, jolloin julkisen verkon merkitys korostuu. Tarkemmin markkinaa avaa sähköautojen markkina-analyysimme Q1 2026.
Taustatekijä: EU:n AFIR-asetus pakottaa rakentamaan
Rakentamisvauhdin takana ei ole pelkkä kysyntä vaan myös sääntely. EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infra-asetus AFIR (EU 2023/1804) tuli voimaan 13.4.2024, ja se asettaa Suomelle sitovat vähimmäistavoitteet julkisen pikalatauksen rakentamiselle.
Pikalataus 60 km välein valtaväylillä
AFIR velvoittaa rakentamaan TEN-T-ydinverkon valtaväylille pikalatauskentän vähintään 60 kilometrin välein kumpaankin ajosuuntaan. Vuoden 2025 loppuun mennessä kentän kokonaistehon on oltava vähintään 400 kW ja sisällettävä vähintään yksi 150 kW:n piste. Vuoteen 2027 mennessä vaatimus nousee 600 kW:iin ja kahteen 150 kW:n pisteeseen (Virta, AFIR-opas).
Vuoteen 2030 mennessä TEN-T-verkon on oltava kattavasti latauksen piirissä. Lisäksi autokantaan sidottu sääntö edellyttää vähintään 1,3 kW julkista latauskapasiteettia jokaista rekisteröityä täyssähköautoa kohti. Tämä sitoo verkon kasvun suoraan autokannan kasvuun, eli mitä enemmän sähköautoja, sitä enemmän kapasiteettia on rakennettava.
Suomessa latausinfran kehitystä seuraa Traficom, joka julkaisee tilastot julkisista latauspisteistä. Asetus tarkoittaa, että valtaväylien varteen tulee jatkossa entistä tasaisemmin pikalatausta, mikä vähentää latausautiomaita pohjoisen ja itäisen Suomen reiteillä. AFIR koskee kaikkia EU-maita, mutta Suomen haaste on erityinen: pitkät etäisyydet ja pakkanen. Kylmä laskee lataustehoa ja kasvattaa kulutusta, joten 60 kilometrin välein sijoitetut pikalaturit ovat pohjoisessa vielä tärkeämpiä kuin Keski-Euroopassa.
Korttimaksu pakolliseksi 2027
AFIR parantaa myös maksamisen helppoutta. Vuoteen 2027 mennessä kaikissa vähintään 50 kW:n latureissa on oltava maksukortinlukija, jolloin lataaminen onnistuu ilman operaattorin sovellusta tai jäsenyyttä. Tämä on iso parannus satunnaiskäyttäjälle, jolle nykyinen sovellusviidakko on ollut este.
Suurteholatausasemat kuormittavat paikallista sähköverkkoa, ja siksi monet uudet asemat varustetaan akustolla. Esimerkiksi Faast Pointin asemilla akusto tasaa kulutuspiikkejä. Kantaverkon näkökulmasta latauskuorma on toistaiseksi pieni suhteessa Fingridin hallinnoimaan kokonaiskulutukseen, mutta paikallisesti liittymätehon riittävyys ratkaisee. Siksi monet uudet suurtehoasemat sijoitetaan kohteisiin, joissa on jo valmiiksi vahva sähköliittymä, kuten kauppakeskuksiin ja teollisuusalueille, ja akusto auttaa loput.
Mitä tämä tarkoittaa autoilijalle ilman kotilatausta
Iso osa uusista sähköautoilijoista asuu kerros- tai rivitalossa, jossa omaa latauspistettä ei ole. Heille julkisen verkon kasvu on ratkaiseva kysymys. Hyvä uutinen on, että verkko on jo riittävän tiheä arkikäyttöön suurissa kaupungeissa ja valtaväylien varrella. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja muissa kasvukeskuksissa pikalataus löytyy yleensä muutaman kilometrin säteeltä, ja kauppakeskusten asemat sopivat hyvin viikoittaiseen täydennyslataukseen asioinnin lomassa.
Pikalatauksen hinta 2026
Pikalataus on kotilatausta kalliimpaa, mutta hinnat ovat asettuneet. K-Lataus laskuttaa DC-pikalatauksesta noin 0,33 €/kWh päivällä ja 0,29 €/kWh yöllä, minkä lisäksi peritään aikamaksu 45 minuutin jälkeen. Lidlin asemilla hinta on noin 0,29 €/kWh ja halvimmillaan Motonetilla noin 0,18 €/kWh (fiksukuluttaja.fi, tammikuu 2026). Muita vertailukohtia samalta ajalta olivat ABC noin 0,32 €/kWh, McDonald's 0,33 €/kWh ja Helen 0,38 €/kWh.
Vertailun vuoksi 77 kWh:n akun lataaminen lähes tyhjästä täyteen maksaa pikalaturilla noin 14–25 € operaattorista riippuen. Hinnat heittelevät, joten kannattaa varmistaa hinta operaattorin omasta sovelluksesta ennen lataamista. Moni operaattori tarjoaa lisäksi jäsen- tai kuukausialennuksen, joka laskee kilowattituntihintaa muutaman sentin.
Hinnat vaihtelevat operaattoreittain ja vuorokaudenajan mukaan, joten vertailu kannattaa. Olemme koonneet hinnat ja kattavuudet erilliseen julkisen latauksen operaattorivertailuun 2026 sekä syventävään pikalatausoperaattorien vertailuun.
Kannattaako sähköauto ilman omaa latauspistettä?
Pelkän julkisen latauksen varassa ajaminen on täysin mahdollista, mutta vuosikustannus nousee selvästi kotilatausta korkeammaksi. Kotona ladattu kilowattitunti maksaa pörssisähköllä usein alle 0,10 €, kun pikalataus maksaa kolmesta neljään kertaa enemmän. Paljon ajavalle ero kertyy nopeasti.
Kotilatauksettomalla on käytännössä kolme vaihtoehtoa: julkinen pikalataus, työpaikkalataus tai taloyhtiön yhteinen latauspiste. Työpaikkalataus on usein edullisin, koska auto seisoo paikallaan koko työpäivän ja teho voi olla maltillinen. Taloyhtiön latauspiste taas tuo kotilatauksen edut myös kerros- ja rivitaloasujalle, jos yhtiö päättää asennuksesta. Asunto-osakeyhtiölaki ja kustannusten jako vaikuttavat lopputulokseen, joten aiheeseen kannattaa perehtyä erikseen lukemalla taloyhtiön latausratkaisut 2026.
Käytännössä ratkaisu riippuu ajomääristä ja siitä, löytyykö työpaikalta tai lähistöltä edullista latausta. Kävimme kannattavuuden tarkasti läpi artikkelissa kannattaako sähköauto ilman kotilatausta 2026.
GRIVOLT-analyysin johtopäätös
Verkko kasvaa vahvasti: K-Lataus rakentaa lähes 50 uutta asemaa, Faast Point 20–30, ja Kotkaan avattiin maan ensimmäinen rekkojen megawattiasema.
Pullonkaula: Autokanta kasvaa nopeammin kuin suurteholatauspisteet (32 autoa per piste, ennen 28).
Kuluttajan kannalta: Ilman kotilatausta sähköauto on jo arjessa toimiva, mutta hinta ja ruuhkat ratkaisevat.
Yhteenveto
Suomen pikalatausverkko laajenee 2026 vahvasti. K-Lataus rakentaa lähes 50 uutta asemaa, Faast Point 20–30 uutta asemaa Virta-verkkoon, ja Kotkan Mussaloon avattiin maan ensimmäinen rekkojen megawattiasema. Samaan aikaan täyssähköautojen kanta kasvaa nopeammin kuin suurteholatauspisteiden määrä, ja AFIR-asetus pitää rakentamisvauhdin yllä ainakin vuoteen 2030.
Autoilijalle ilman kotilatausta verkko on jo käyttökelpoinen suurissa kaupungeissa ja valtaväylillä. Arjen ratkaisevat hinta ja ruuhkat, eivät niinkään pisteiden kokonaismäärä. Seuraava merkkipaalu on raskaan liikenteen megawattilataus, jonka Mussalo aloitti. Verkon kehitystä kannattaa seurata neljännesvuosittain, sillä sekä asemamäärä että autokanta päivittyvät nopeasti, ja tilanne voi muuttua jo yhden ajokauden aikana.
Lue myös sähköautojen Q1 2026 -markkina-analyysimme ja seuraa GRIVOLTin uutisia, niin pysyt kärryillä latausverkon kehityksestä.
Julkaistu: 20.5.2026 18:00 EET. Päivitetty: 20.5.2026 18:00 EET.
Lähteet:
- Traficom: Sähköajoneuvojen julkinen latausinfra vahvistuu (20.4.2026)
- Autoalan tiedotuskeskus: ensirekisteröinnit Q1 2026 (1.4.2026)
- Autotoday: K-Lataukseen lähes 50 uutta asemaa (30.6.2025)
- Faast Point: uusi latausketju Virta-verkostossa (18.3.2025)
- Kempower ja Plugit: Mussalon MCS-latausasema (27.1.2026)
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



