Tukesin varoitus pistorasiaan kytkettävistä aurinkopaneeleista on edelleen voimassa toukokuussa 2026 (Tukes-tiedote 24.7.2023). Käyttö on Suomessa laitonta, vaikka Saksan uusi VDE-AR-N 4105 -normi (voimaan 1.3.2026) sallii vastaavat parveke-aurinkopaneelit jopa 7 000 Wp paneeliteholla. Parveke- ja terassikauden alkaessa some-mainokset houkuttelevat 99–399 € hinnoilla, mutta Suomessa kytkentä tavalliseen pistorasiaan rikkoo sähköturvallisuuslakia 1135/2016.
Pistorasia-aurinkopaneeli Suomessa 2026 – Tukes kieltää, miksi
Tukesin varoitus pistorasiaan kytkettävistä aurinkopaneeleista pysyy voimassa 5/2026. Saksan 1.3.2026 voimaan tullut VDE-AR-N 4105 sallii Balkonkraftwerkit, Suomi pitää ne laittomina.

- Pistorasiaan kytkettävän aurinkopaneelin käyttö Suomessa: laiton
- Peruste: sähköturvallisuuslaki 1135/2016 + SFS 6000 -standardi
- Tukes-varoitus julkaistu 24.7.2023 ja edelleen voimassa 5/2026
- Saksassa sallittu: 800 VA invertterillä, jopa 7 000 Wp paneeliteholla (VDE-AR-N 4105:2026-03)
- Laillinen vaihtoehto Suomessa: S2-pätevä sähköurakoitsija + DSO-ilmoitus
Tausta: miksi pistorasiaan kytkentä on Suomessa laiton
Pistorasiaan kytkettävä aurinkopaneeli, kansainvälisesti "plug-in PV" tai saksalaisittain "Balkonkraftwerk", on laite, jossa pieni paneeli ja mikroinvertteri syöttävät tuotetun sähkön suoraan tavallisen kotitalouspistorasian kautta talon sähköverkkoon. Saksassa tällaisia laitteita on rekisteröity yli 975 000 keskellä 2025 (Bundesnetzagentur, MaStR-rekisteri). Suomessa Tukes on linjannut toisin.
Tukesin argumentti: ylivirtasuoja ohitetaan
Tukesin ylitarkastaja Sakari Hatakka totesi alkuperäisessä tiedotteessa: «Älä osta tällaista laitetta, koska sitä ei saa käyttää Suomessa.» Argumentti on tekninen: kiinteistön sähköverkko on rakennettu niin, että sähkö tulee jakokeskuksen ja sulakkeiden kautta. Kun aurinkopaneeli syöttää sähköä pistorasian kautta, sulake ja ylivirtasuoja jäävät pois piiristä. Tukesin sanoin: «johto ja piiri saattavat ylikuormittua».
Riskit ovat konkreettiset. Tukes nimeää neljä erillistä vaaraa: tulipalon vaara kiinteistössä, sähköiskun riski asukkaalle, vaara sähköasennuksia tekevälle ammattilaiselle ja vaara pelastushenkilöstölle vikatilanteessa. Pistotulppakytkentä on myös vastoin SFS 6000 -standardin osaa 7-712 (aurinkosähköjärjestelmät) ja sähköturvallisuuslain 1135/2016 perusvaatimusta siitä, ettei sähkölaitteisto saa aiheuttaa vaaraa hengelle tai omaisuudelle.
Vakuutus voi vedota turvallisuusvaatimuksiin
Vakuutusten näkökulmasta laittomuus on toinen riski. Vaikka itse tulipalon syy olisi muu, kotivakuutusyhtiö voi vedota turvallisuusvaatimusten vastaiseen sähköasennukseen vähentäessään korvausta. Yhtäkään selvää oikeustapausta ei toistaiseksi ole julkaistu, mutta riski on dokumentoitu vakuutusalan ohjeistuksissa.
Lukuesimerkki: 16 A:n piiri ylikuormittuu
Tekninen ydinongelma on yksinkertainen. Tyypillisessä kerrostalossa parvekkeen pistorasia on osa keittiön tai olohuoneen ryhmää, jonka pääsulake on 10 tai 16 ampeeria. Sulake suojaa sitä johtoa, joka kulkee jakokeskukselta pistorasialle. Kun pistorasiaan kytketään 800 watin invertteri, tuotettu virta syötetään johtoon väärältä puolelta. Sulake ei näe tuota virtaa, koska se virtaa toiseen suuntaan. Jos samaan ryhmään liitetään samanaikaisesti esimerkiksi pesukone (2 000 W) ja vedenkeitin (2 200 W), pesukoneen tarvitsema 2 800 wattia tulee verkon kautta sulakkeen läpi, mutta loput 1 400 wattia tulee aurinkopaneelilta. Sulake näkee 12 ampeeria ja pysyy päällä, vaikka johdossa kulkee 18 ampeeria. Tämä on Tukesin mainitsema ylikuormitustilanne, joka pitkään jatkuessaan voi sytyttää johdon eristyksen.
EU-vertailu: Saksa hyväksyy, Suomi ei
Saksan VDE on päivittänyt parveke-aurinkopaneeleita koskevan teknisen normin VDE-AR-N 4105, joka astui voimaan 1.3.2026 (VDE FNN PV-Stecker). Uusi versio kasvattaa sallitun invertteritehon 600 W:sta 800 VA:han ja antaa käyttää jopa 7 000 Wp paneelitehoa, kun invertteri rajoittaa lähdön mekaanisesti 800 wattiin. Käyttöönotto tapahtuu pelkällä rekisteröinnillä liittovaltion verkonhaltijan MaStR-rekisteriin. Erillistä DSO-ilmoitusta ei tarvita Solarpaket I -lain (5/2024) jälkeen.
Solar Europe -järjestön maaliskuussa 2025 julkaiseman selvityksen mukaan plug-in-aurinkopaneelit ovat laillisia 24:ssä EU-maassa 27:stä. Suomi, Ruotsi ja Unkari ovat ainoat, jotka kieltävät ne kokonaan. Saksan sääntelyä on kopioitu pienin muunnoksin Itävaltaan, Belgiaan, Alankomaihin ja Espanjaan.
Suomessa laillistamista on yritetty. Saksalainen Balkon.solar lähetti 24.5.2025 kirjeen SFS Finnish Standardsille, SESKO ry:lle ja ympäristöministeriölle. Vaatimus: muuttaa SFS 6000 ja SFS 6002 -standardeja siten, että pistotulppaliitäntä sallittaisiin pienille järjestelmille. Toukokuuhun 2026 mennessä standardointielimet eivät ole julkistaneet aikataulua muutokselle, eikä Tukes ole muuttanut linjaansa.
GRIVOLT analyysi: laillinen vaihtoehto parvekkeelle Suomessa
Suomalaiselle, joka haluaa pienen aurinkojärjestelmän parvekkeelle tai terassille, on toimiva laillinen reitti. Se vaatii enemmän työtä kuin Saksan plug-and-play-mallin, mutta tulos täyttää sähköturvallisuusvaatimukset eikä uhkaa vakuutuskorvauksia.
Käytännön askeleet ovat selvät. Tilaa Tukesin urakoitsijarekisteristä S2-pätevyyden omaava sähköurakoitsija. Hän mitoittaa 1–4 paneelin järjestelmän (400–1 600 Wp), kytkee sen mikroinvertterillä kiinteällä johdotuksella jakokeskukseen, tekee pientuotantoilmoituksen alueen jakeluverkkoyhtiölle (Caruna+, Helen Sähköverkko Online tai Elenia Aina), suorittaa käyttöönottotarkastuksen ja antaa SFS-EN 62446-1 -standardin mukaisen tarkastuspöytäkirjan. DSO asentaa kahdensuuntaisen mittarin 150–250 euron kustannuksella, ja prosessi vie kokonaisuudessaan 1–3 työpäivää sähkönsiirtoyhtiön päässä.
Avaimet käteen -hinta tällaiselle järjestelmälle on 5/2026 noin 1 200–3 500 € ennen kotitalousvähennystä. Asennustyön osuudesta saa 35 % kotitalousvähennyksen (Verohallinnon ohje 2026), ja vähennys voi olla 200–600 € järjestelmän koosta riippuen. Ero saksalaiseen 99–399 € plug-in-laitteeseen syntyy S2-asentajan työtunneista, DSO-prosessista ja tarkastuspöytäkirjasta, eli juuri niistä turvallisuusmekanismeista, jotka Tukes vaatii.
Jos järjestelmää ei haluta kytkeä lainkaan kiinteistön sähköverkkoon, kolmas reitti on aito off-grid: erillinen akku ja invertteri esimerkiksi mökille tai puutarhamajalle. Tukesin vaatimukset ovat tällöin kevyemmät, koska kytkentää yleiseen verkkoon ei tehdä. Lue lisää: Off-grid aurinkopaneelit mökille 2026.
Mitä seuraavaksi
SESKO ry ja SFS Finnish Standards eivät ole julkistaneet plug-in-laillistamisen aikataulua. Saksan 1.3.2026 voimaan tullut uusi normi voi kuitenkin nopeuttaa suomalaista keskustelua, erityisesti siitä syystä että EU-vertailussa Suomi alkaa olla yhä yksinäisempi kieltäjä Ruotsin ja Unkarin rinnalla. Tukes valvoo Aliexpress- ja Amazon.de-tuontia tullin kautta, ja varoitus pysyy aktiivisena niin kauan kuin standardit ja laki eivät ole muuttuneet.
Suomalaiselle ostajalle viesti on kevään 2026 osalta selvä: saksalainen 99 euron Balkonkraftwerk-tarjous parvekkeelle ei ole vain harmaata tuontia, vaan käytössä sähköturvallisuuslain vastainen. Laillinen reitti maksaa kymmenkertaisesti, mutta täyttää SFS 6000 -standardin ja säilyttää kotivakuutuksen ehdot. Tarkemmat vertailut järjestelmäkokovaihtoehtoihin löytyvät GRIVOLTin aurinkopaneelien hintaoppaasta 2026.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



