24-asuntoinen taloyhtiö, kahdeksan osakasta tilaa latauspisteet, kokonaisinvestointi 80 000 €. 1.10.2026 jälkeen jokainen osallistuva osakas maksaa 10 000 € tasajaolla – ei pinta-alaperusteisesti, ei kaikkien 24 osakkaan kesken. Hallituksen esitys HE 34/2026 (annettu eduskunnalle 26.3.2026) lisää asunto-osakeyhtiölakiin uuden olettamasäännön taloyhtiön sähköauton latauspistehankkeiden kustannusjakoon. Pääsääntö pysyy ennallaan: jos yhtiöjärjestyksessä on vastikeperuste, sen mukaan jaetaan. Mutta useimmissa 1990- ja 2000-lukujen yhtiöjärjestyksissä erillistä autopaikkavastiketta ei ole määrätty, ja juuri näille taloyhtiöille 1.10.2026 muuttaa pelisäännöt.
Taloyhtiön EV-latauspisteen kustannusjako muuttuu 1.10.2026 (AOYL)
Hallituksen esitys HE 34/2026 muuttaa taloyhtiön latauspistehankkeen kustannusjakoa 1.10.2026 alkaen. Yhtiöjärjestyksen hiljaiset tilanteet siirtyvät tasajako-olettamaan hankkeeseen osallistuvien osakkaiden kesken.
Tämä on käytännön opas yhtiökokouksen valmisteluun, jossa luetaan rivi riviltä auki: mikä laissa muuttuu, mikä ei muutu, ja miten omakohtainen lasku saadaan tehtyä jo nyt – ennen kuin osakekokouksessa yritetään äänestää väärällä jakoperusteella. Aiheessa on yksityiskohtia, jotka näyttävät pieniltä mutta voivat tarkoittaa 3 000 €:n eroa omassa kustannuksessasi. Esimerkiksi se, kenelle "hankkeeseen osallistuva" tarkoittaa lain mukaan – ja onko sinun yhtiöjärjestyksesi todella hiljainen, vai sisältääkö se tulkittavissa olevan kohdan vastikkeenjaosta. Käymme läpi nämä yksityiskohdat ja annamme tarkistuslistan, jonka avulla sinä voit puolustaa omaa kustannusosuuttasi yhtiökokouksessa todennettavin perustein.
Mikä muuttuu 1.10.2026 – yhdellä silmäyksellä
Hallituksen esitys HE 34/2026 lisää asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) uuden kustannusjako-olettaman. Esityksen ydinlauseke kuuluu lyhyesti: "Jakoperusteeksi ehdotetaan tasajakoa hankkeeseen osallistuvien kesken." Sanamuoto löytyy oikeusministeriön ja valtioneuvoston yhteisestä tiedotteesta 26.3.2026, jossa kuvataan myös voimaantulopäivä 1.10.2026 (Valtioneuvosto 26.3.2026).
Esityksen lakihankkeen tunnus on OM119:00/2023 ja viite Finlexissä HE 34/2026 vp. Esitys eteni eduskuntakäsittelyyn keväällä 2026, ja tavoitteena on saada laki hyväksyttyä ennen kesän istuntotaukoa, jotta voimaantulopäivä 1.10.2026 säilyy. Tämän oppaan julkaisuhetkellä (11.5.2026) eduskuntakäsittely on kesken, joten lopullinen pykälänumero ja sanamuoto vahvistuvat valiokunnan mietinnössä – pääsisältö on kuitenkin selvä jo hallituksen esityksen vaiheessa.
Käytännössä muutos tarkoittaa kolmea asiaa:
- Pääsääntö pysyy: Jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty vastikeperuste latauspisteille tai autopaikoille, sen mukaan kustannukset jaetaan. Pääsääntö ei muutu.
- Uusi olettama: Jos yhtiöjärjestys on hiljainen, kustannukset jaetaan tasan hankkeeseen osallistuvien osakehuoneistojen kesken – ei kaikkien osakkaiden, ei pinta-alaperusteisesti.
- Päätöksenteko ei muutu: Yhtiökokouksen enemmistösäännöt latauspistehankkeissa pysyvät ennallaan.
Tämä yksi pieni muutos ratkaisee pitkään riitautetun kysymyksen taloyhtiöiden yhtiökokouksissa: maksavatko kaikki vai vain ne, joille latauspiste hyödyttää? 1.10.2026 alkaen vastaus on automaattisesti jälkimmäinen – jollei yhtiöjärjestyksessä toisin ole määrätty.
Aiempi käytäntö – kolme reittiä latauspisteen toteuttamiseen
Ennen 1.10.2026 ja edelleenkin sen jälkeen taloyhtiön latauspistehanke voi edetä kolmea reittiä. Käytetyt reitit on määritelty asunto-osakeyhtiölain 5 ja 6 luvuissa, ja niiden valinta vaikuttaa sekä päätöksenteon enemmistöön että kustannusten kohdentumiseen.
Yhtiön hankkeena – yksinkertainen enemmistö (AOYL 6:31)
Yhtiökokous voi päättää latauspistehankkeesta yhtiön hankkeena yksinkertaisella enemmistöllä. Tällöin kustannukset jaetaan lähtökohtaisesti vastikeperusteen mukaan kaikkien osakkaiden kesken – samalla tavalla kuin esimerkiksi piha-asfaltin uusiminen. Vanhassa lakitilassa juuri tämä reitti aiheutti tyypillisesti kiistelyä yhtiökokouksissa: autottomat osakkaat kokivat maksavansa autollisten naapurien latauspisteistä.
Osakasvähemmistön hankkeena – 2/3 määräenemmistö (AOYL 6:33)
Jos yksinkertaista enemmistöä ei saada eikä asia ole yhtiölle välttämätön kunnossapitotoimi, latauspistehanke voidaan päättää 2/3 määräenemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 33 §:n nojalla. Tällöin kustannukset kohdentuvat vain hankkeessa mukana oleville osakkaille – periaatteessa täysin sama lopputulos kuin uudessa tasajako-olettamassa, mutta vaatii 2/3 määräenemmistön. Useat asianajajatoimistot (mm. Kuhanen, Asikainen, Kanerva) ovat suositelleet juuri tätä reittiä taloyhtiöille, joissa autottomien osakkaiden vastustus on ollut näkyvää (Kuhanen, Asikainen, Kanerva: Näin taloyhtiössä päätetään latauspisteistä).
Osakkaan muutostyönä – yksittäisen osakkaan oma hanke (AOYL 5 luku)
Yksittäinen osakas voi rakentaa oman latauspisteensä omalle autopaikalleen omalla kustannuksellaan, kunhan taloyhtiön hallitus myöntää muutostyöluvan asunto-osakeyhtiölain 5 luvun nojalla. Tämä on usein nopein reitti yhdelle osakkaalle, mutta vaatii että autopaikkasi on hallinnassasi (omistat osakkeen) ja että sähköinfrastruktuuri kestää lisäkuorman. Sähköverkonhaltijan (Helen Sähköverkko Helsingissä, Caruna Etelä-Suomessa, Elenia Pirkanmaalla, Lahti Energia Päijät-Hämeessä) kapasiteettitilanne ratkaisee, voiko tähän reittiin ryhtyä.
Kaksoisenemmistö osakashallinnassa olevilla autopaikoilla (AOYL 6:32.5)
Erikoistapaus: kun uudistus hyödyttää vain niitä osakkaita, joiden hallinnassa autopaikat ovat, päätös vaatii yhtiökokouksen enemmistön lisäksi sen osakeryhmän, jota uudistus koskee, enemmistön. Tätä kutsutaan kaksoisenemmistöksi. Kustannukset kohdentuvat autopaikkaosakkaille heidän vastikeperusteidensa mukaisessa suhteessa (Kiinteistöliitto: Sähköautojen latauspisteet taloyhtiössä).
| Reitti | Lain pykälä | Päätösenemmistö | Kustannukset kohdistuvat |
|---|---|---|---|
| Yhtiön hanke | AOYL 6:31 | Yksinkertainen enemmistö | Kaikki osakkaat vastikeperusteen mukaan |
| Osakasvähemmistön hanke | AOYL 6:33 | 2/3 määräenemmistö | Vain hankkeessa mukana olevat osakkaat |
| Osakkaan muutostyö | AOYL 5 luku | Hallituksen lupa | Yksittäinen osakas itse |
| Kaksoisenemmistön hanke | AOYL 6:32.5 | Yhtiökokouksen enemmistö + autopaikkaosakeryhmän enemmistö | Autopaikkaosakkaat vastikeperusteen mukaan |
Uusi olettamasääntö – mitä tasajako tarkoittaa käytännössä
Hallituksen esityksen sanamuoto on tarkka: "Säädetään kustannustenjaossa noudatettavasta perusteesta silloin, kun yhtiöjärjestyksessä ei määrätä yhtiövastikeperusteesta latauspisteiden asentamisesta hyötyvien osakehuoneistojen osalta." Jakoperusteeksi ehdotetaan "tasajakoa hankkeeseen osallistuvien kesken" (Oikeusministeriö 26.3.2026).
Tämä on lainsäädäntöteknisesti niin kutsuttu olettamasääntö. Olettamasääntö tarkoittaa: laki astuu sovellettavaksi vain, kun yhtiöjärjestys ei muuta määrää. Pääsääntö pysyy: yhtiöjärjestys on aina ensisijainen. Mutta jos yhtiöjärjestys on hiljainen tämän erityisaiheen suhteen – ja useimmat 1990- ja 2000-luvulla rakennettujen taloyhtiöiden yhtiöjärjestykset ovat – uusi tasajako-olettama kytkeytyy automaattisesti voimaan.
"Hankkeeseen osallistuvat" – mukaan luettavat osakkaat
Hallituksen esityksen ja sen perustelujen pohjalta käsite "hankkeeseen osallistuvat" tarkoittaa niitä osakehuoneistoja, joiden hallintaan kuuluvalle autopaikalle latauspiste asennetaan – siis niitä, joille hanke tuottaa konkreettista hyötyä. Käytännössä:
- Jos osakas omistaa autopaikkaosakkeen (esim. autopaikka on omana huoneistonumeronaan yhtiöjärjestyksessä) ja saa latauspisteen → kustannukset jaetaan tasan näiden osakkaiden kesken.
- Jos osakas vuokraa autopaikan taloyhtiöltä erillisellä sopimuksella → tilanteen tulkinta on osin avoin, mutta käytännössä hankkeeseen osallistuminen näkyy yhtiökokouksen päätöspöytäkirjassa nimettyinä osakkaina.
- Jos taloyhtiö asentaa esimerkiksi vain joka kolmannelle autopaikalle latauspisteen "yhteiseksi ratkaisuksi" → osakkaat, joiden autopaikkoja ei sisälly hankkeeseen, jäävät kustannusten ulkopuolelle.
Latauspisteistä hyötyvät vs. teoreettiset hyötyjät
Tärkeä rajaus: laki puhuu nimenomaan hyötyvistä osakehuoneistoista, ei kaikista autopaikkaosakkaista. Jos taloyhtiössä on 12 autopaikkaa mutta vain 8 osakasta haluaa latauspisteen omalle paikalleen, kustannukset kohdistuvat noihin 8 osakkaaseen – eivät kaikille 12:lle, vaikka teknisesti kaikki autopaikat olisivat saman kuormakaapin takana.
Lasku-esimerkki – 24 asunnon taloyhtiö, 80 000 €:n hanke
Käytetään konkreettista mallia. Kuvitellaan 24-asuntoinen pääkaupunkiseudun taloyhtiö, jossa autopaikat ovat yhteisessä kannella sijaitsevassa autohallissa. Kahdeksan osakasta haluaa latauspisteen omalle autopaikalleen. Hanke sisältää 8 Type 2 -latauslaitetta, keskitetyn kuormanhallinnan ja maakaapelointia pääkeskukselta autohalliin. Kokonaisinvestointi sisältäen arvonlisäveron: 80 000 €. Luku on realistinen Kiinteistöliiton julkaisemilla hintatasoilla (yksittäinen lataustolppa 1 500–4 000 € asennettuna + keskitetty kuormanhallintajärjestelmä 15 000–50 000 € + maakaapelointi).
Vanha malli (ennen 1.10.2026) – yhtiön hanke, pinta-alaperusteinen vastike
Jos yhtiökokous päättää yksinkertaisella enemmistöllä yhtiön hankkeesta (AOYL 6:31) ja vastikeperuste on pinta-alaperusteinen, 80 000 € jaetaan kaikkien 24 osakkaan kesken. Keskimäärin tämä on noin 3 333 €/asunto – mutta käytännössä jako painottuu pinta-alan mukaan, joten isommat asunnot maksavat enemmän. Autottomat osakkaat osallistuvat kustannuksiin, mikä on yhtiökokouksissa yleisin riita-aihe.
Vanha malli – osakasvähemmistön hanke (AOYL 6:33)
Jos yhtiökokouksen 2/3 enemmistö päättää, että hanke toteutetaan osakasvähemmistön hankkeena, kustannukset kohdistuvat vain 8:lle latauspisteen tilanneelle osakkaalle. Jakoperuste on edelleen vastikeperuste – mutta jos kaikki 8 ovat suunnilleen samanmittaisia, lopputulos on käytännössä 10 000 €/osakas. Sama euroluku kuin uudessa mallissa, mutta vaatii 2/3 määräenemmistön yhtiökokouksessa.
Uusi malli (1.10.2026 alkaen) – tasajako-olettama
Kun yhtiöjärjestys ei sisällä latauspisteille omaa vastikeperustetta, uusi olettamasääntö astuu voimaan automaattisesti. Hankkeessa mukana 8 osakasta → tasajako: 10 000 €/osakas. Pinta-aloja ei painoteta. Päätöksenteon enemmistö (yksinkertainen vai 2/3) ei muutu, vaan ratkaistaan edelleen samojen pykälien mukaan kuin ennen.
| Malli | Päätösvaatimus | Osakkaiden määrä | Kustannus/osakas | Riski riitautuksesta |
|---|---|---|---|---|
| Yhtiön hanke (vanha) | 1/2 enemmistö | 24 | ~3 333 € | Korkea (autottomat) |
| Osakasvähemmistö 6:33 (vanha) | 2/3 määräenemmistö | 8 | 10 000 € | Keskitaso |
| Tasajako-olettama (1.10.2026) | Säilyy ennallaan | 8 | 10 000 € | Matala |
Päätöksenteko ei muutu – yhtiökokouksen prosessi vaihe vaiheelta
HE 34/2026 ei muuta yhtiökokouksen päätösenemmistöjä eikä prosessia. Tämä on aktiivisesti vahvistettu Isännöintiliiton lausunnoissa: muutos kohdistuu vain kustannusjako-olettamaan (Isännöintiliitto 2026). Itse päätöksentekoprosessi etenee viidessä vaiheessa, jotka jokaisen taloyhtiön kannattaa valmistella huolella ennen yhtiökokousta.
Vaihe 1: Hallitus valmistelee hankkeen
Hallitus tilaa kapasiteettitarkistuksen sähkösuunnittelijalta tai sähköverkonhaltijalta. Tarkistus selvittää, riittääkö nykyinen liittymäteho 8–16 latauspisteen lisäykseen ilman pääkeskuksen suurennusta. Hallitus pyytää 3 tarjousta Tukes-rekisteröidyiltä urakoitsijoilta ja valmistelee hankesuunnitelman.
Vaihe 2: Yhtiökokouksen päätös oikealla enemmistöllä
Yhtiökokouksessa esitetään hankesuunnitelma, kustannusarvio ja kustannusjako. Päätös vaatii:
- Yhtiön hanke (kaikki osakkaat osallistuvat) → yksinkertainen enemmistö
- Osakasvähemmistön hanke (vain hyötyvät maksavat) → 2/3 määräenemmistö
- Osakashallinnassa olevien autopaikkojen erikoistapaus → kaksoisenemmistö
Pöytäkirjaan kirjataan ne osakehuoneistot, jotka osallistuvat hankkeeseen. Tämä nimeämislista on uudessa mallissa kustannusjaon perusta.
Vaihe 3: Vastikepäätös tai tasajako-olettama
Jos yhtiöjärjestyksessä on vastikeperuste latauspisteille, sen mukaan jaetaan. Jos ei ole, 1.10.2026 jälkeen sovelletaan tasajako-olettamaa. Yhtiökokous voi myös samassa kokouksessa muuttaa yhtiöjärjestystä (2/3 määräenemmistö, AOYL 6:34) ja määrätä toisen vastikeperusteen – jos osakkaiden suostumukset siihen löytyvät.
Vaihe 4: Urakoitsijan valinta – Tukes-pätevyys pakollinen
Hallitus valitsee urakoitsijan voitetusta tarjouksesta. Sähköasennukset edellyttävät aina Tukes-pätevyyttä (sähköturvallisuuslaki 1135/2016 § 8). Tarkista urakoitsija ennen sopimusta osoitteesta Tukesin asentajahausta. Vakavarainen asennusvirhe ilman pätevää asentajaa ei kuulu vakuutuksen piiriin, vaikka työ olisi maksanut 50 000 €.
Vaihe 5: Sähköverkonhaltijan ilmoitus
Urakoitsija tekee verkkoyhtiön edellyttämän ilmoituksen ennen kytkentää. Helsingissä asiointi tapahtuu Helen Sähköverkon kautta, Espoossa ja Vantaalla pääosin Caruna Plusin kautta, Tampereen seudulla Elenian, ja Päijät-Hämeessä Lahti Energian. Käsittelyaika vaihtelee 1–3 työpäivästä useaan viikkoon, jos liittymätehoa joudutaan kasvattamaan. Suurempi liittymäteho voi lisätä taloyhtiön kuukausimaksua, ja tämä jää usein huomioimatta hankkeen kustannusarviossa.
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen – milloin se kannattaa
Jos taloyhtiössäsi halutaan eri jakoperuste kuin tasajako, yhtiöjärjestystä voi muuttaa. Muutos vaatii yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistön (AOYL 6:34 §) – ja lisäksi yksittäisen osakkaan suostumuksen, jos muutos kasvattaa hänen maksuvelvollisuuttaan vastikeperustetta muuttamalla. Tämä on käytännössä tiukka edellytys, sillä yksikin vastustava osakas voi estää muutoksen.
Erillinen latausvastike – mitattuun kulutukseen perustuva malli
Yksi vaihtoehto on lisätä yhtiöjärjestykseen erillinen latausvastike, jossa kukin latauspisteen käyttäjä maksaa kuukausittain todelliseen mitattuun kulutukseen perustuvan summan. Tämä on jaettuna kahteen osaan:
- Kiinteä perusvastike (esim. 8 €/kk/latauspiste) kattaa kuormanhallintajärjestelmän ylläpidon ja huollon.
- Muuttuva kWh-vastike (esim. spot-hinta + 1,5 c/kWh marginaali) kattaa sähköenergian sekä siirtomaksun.
Tällainen yhtiöjärjestysmääräys voidaan päättää 2/3 määräenemmistöllä ilman yksittäisen osakkaan suostumusta, koska maksuvelvollisuus syntyy vasta käytön perusteella (Kiinteistöliitto Uusimaa on käsitellyt tätä mallia ohjeissaan).
Pinta-alaperusteinen latausvastike – harvoin perusteltu
Pinta-alaperusteinen vastike latauspisteille on harvoin perusteltavissa, koska latauspisteen hyöty ei korreloi asunnon pinta-alan kanssa. Tämä jakomalli oli aiemmin yleinen yksinkertaisesti siksi, että se oli yhtiön vakiopohja kaikille investoinneille. Uusi tasajako-olettama tarjoaa lainsäädäntötekoisen vaihtoehdon, joka ei vaadi yhtiöjärjestyksen muuttamista.
Autopaikkojen tyyppi vaikuttaa kustannusjakoon – kolme mallia
Asunto-osakeyhtiölain mukaan autopaikkojen omistus- tai hallintamuoto vaikuttaa siihen, miten latauspistehanke päätetään ja kustannukset jaetaan. Suomalaisissa taloyhtiöissä on käytössä kolme yleistä mallia, ja oma taloyhtiösi sijoittuu lähes aina yhteen näistä.
Malli A – Autopaikkaosakkeet
Yhtiöjärjestyksen mukaan autopaikat ovat omia osakkeitaan. Osakas omistaa varsinaisen asuntonsa lisäksi yhden tai useamman autopaikkaosakkeen. Tämä on tyypillistä uudemmissa pääkaupunkiseudun kerrostaloissa, joissa autopaikat on hinnoiteltu erikseen. Kustannusjako koskee tällöin niitä autopaikkaosakkaita, joiden osakkeille latauspisteet asennetaan – pinta-alalla ei ole merkitystä autopaikkaosakkeen tapauksessa, sillä autopaikkaosakkeen "pinta-ala" yhtiöjärjestyksessä on usein nimellinen.
Malli B – Yhtiön hallinnassa olevat autopaikat (vuokrasopimuksilla)
Autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa ja vuokrataan osakkaille tai vuokralaisille erillisillä sopimuksilla. Tämä on tyypillistä 1970–2000-lukujen kerros- ja rivitaloissa. Latauspistehanke koskee niitä autopaikkoja, joiden vuokralle ottanut osakas haluaa latauspisteen. Kustannusjako uudessa tasajako-olettamassa kohdistuu hankkeeseen osallistuviin osakkaisiin, joiden nimissä on autopaikkavuokrasopimus ja jotka pyytävät latauspistettä. Vuokrasopimuksiin saatetaan tehdä muutos: autopaikkavuokra korottuu latauspisteen ylläpitokuluja vastaavalla summalla.
Malli C – Pysyvästi yhden osakkaan käytössä oleva autopaikka
Pienemmissä rivitaloyhtiöissä jokaisella asunnolla on usein oma piha-autopaikka, joka on yhtiöjärjestyksen tai osakekirjan mukaan pysyvästi tietyn huoneiston käytössä. Tällöin autopaikka on tosiasiallisesti osakkaan hallinnassa, vaikka tekninen omistus jää yhtiölle. Tämä on usein paras malli kotitalousvähennyksen näkökulmasta, sillä Vero hyväksyy "osakkaan hallitsemalla alueella huoneiston vieressä" -ehdon tyypillisesti rivitaloissa.
| Malli | Autopaikan luonne | Tyypillinen taloyhtiötyyppi | Kotitalousvähennys mahdollinen? |
|---|---|---|---|
| A – Autopaikkaosake | Oma osake yhtiöjärjestyksessä | Uudet pääkaupunkiseudun kerrostalot | Yleensä ei (yhteisautohalli) |
| B – Yhtiön hallinta + vuokrasopimus | Autopaikka vuokrattu osakkaalle | 1970–2000-luvun kerros- ja rivitalot | Yleensä ei (yhteisautohalli) |
| C – Pysyvä käyttöoikeus huoneiston yhteydessä | Yhtiöjärjestyksen liitteenä huoneistolle | Pienet rivitalot ja luhtitalot | Tyypillisesti mahdollinen |
Kotitalousvähennys taloyhtiön latauspisteasennukseen – Veron rajoitus
Kotitalousvähennys on 2026 alkaen 40 % asennustyön osuudesta, maksimi 2 100 €/henkilö, omavastuu 100 € – nämä luvut vahvistettiin hallituksen kehysriihessä 22.4.2026 takautuvasti 1.1.2026 alkaen ja ovat voimassa 31.12.2027 saakka. Pariskunta voi saada yhteensä 4 200 €/v. Yksityiskohdat ja muut sovellettavat työt on käsitelty erillisessä oppaassa (Kotitalousvähennys 2026 nousi 40 prosenttiin).
Mutta tässä tulee tärkeä ero taloyhtiön latauspisteasennukseen: Verohallinto ei pääsääntöisesti myönnä kotitalousvähennystä, jos asennustyö tehdään taloyhtiön yhteisessä autohallissa. Vähennyksen ehto on, että työ tehdään osakkaan omassa asunnossa, sen pihapiirissä tai osakkaan hallitsemalla alueella huoneiston vieressä. Taloyhtiön yhteinen autohalli ei täytä tätä ehtoa silloin, kun se on pihapiirin ulkopuolella.
Verojuristin tulkinta
Verohallinnon verojuristi Juha Salmikivi on tulkinnut asian Veronmaksajain Keskusliiton neuvojassa selkeästi: "Tästä työstä ei saa kotitalousvähennystä, koska sitä ei tehty asunnossasi, asuntosi pihapiirissä tai hallitsemallasi alueella huoneistosi vieressä." (Veronmaksajat: Latauslaite osakkaan autopaikalle).
Poikkeus – pihaan asennettu lataus omalla autopaikalla
Poikkeus on rakennettu sanamuotoon "hallitsemalla alueella huoneiston vieressä". Jos osakkaalla on yhtiöjärjestyksen mukaan omaan käyttöön merkitty autopaikka taloyhtiön pihapiirissä, ja latauspiste asennetaan siihen, vähennys voi olla mahdollinen. Mutta katukuvasta poikkeavasti tilanne harvoin täyttää Veron tulkintarajaa, kun kyse on taloyhtiön rivitaloista tai pienkerrostalon yhteisestä piha-autopaikasta.
Lasku-esimerkki vähennyksen kanssa
Oletetaan tilanne, jossa Vero hyväksyy vähennyksen (esim. taloyhtiön rivitalossa, osakkaan oma piha-autopaikka): osakkaan osuus 10 000 €:n hankkeesta, työn osuus arviolta 60 % eli 6 000 €. Vähennys 40 % × 6 000 € = 2 400 €, mutta yksilön katto on 2 100 € ja omavastuu 100 €, joten kotitalousvähennys on 2 000 €/hlö. Pariskunta saa yhteensä 4 000 €. Käytännössä asia ratkaistaan tapauskohtaisesti, joten kannattaa lähettää Verolle ennakkoratkaisupyyntö ennen sopimuksen allekirjoittamista, jos summa on merkittävä.
Latausvalmius vs. latauspiste – eri sääntelyt
Suomessa erotellaan kaksi käsitettä, joiden sekoittaminen on yleinen virhe yhtiökokouksen valmistelussa. Eduskunnan säätämä laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla (733/2020) koskee latausvalmiutta, ei valmiita latauslaitteita.
Latausvalmius – kaapelointi ja sulaketila
Latausvalmius tarkoittaa, että rakennuksen sähköjärjestelmään on varattu kaapelointi, putkitus ja sulaketila tulevia latauslaitteita varten. Velvoite koskee asuinrakennuksia, joissa on vähintään viisi autopaikkaa, jos rakennukseen tai sen pysäköintialueeseen tehdään merkittävä korjaus. "Velvoitetta ei ole latauspisteiden asentamiseen, vaan valmiuden toteuttamiseen." (Kiinteistöliitto). EU:n EPBD-direktiivin (2024/1275) Suomen toimeenpano tuo lisävaatimuksia 29.5.2026 alkaen.
Latauspiste – varsinainen latauslaite
Latauspiste taas on varsinainen latauslaite (esim. Type 2 -seinätelakka tai pollarilataaja), joka asennetaan valmiuteen. HE 34/2026 koskee nimenomaan latauspistehanketta – siis hanketta, jossa rakennetaan tai laajennetaan varsinaista latausjärjestelmää. Latausvalmiuden rakentaminen rakennushankkeen yhteydessä ei kuulu tämän tasajako-olettaman soveltamisalaan.
- Latausvalmius: kaapelointi + sulaketila, ei vielä laitetta. Velvoittava laki 733/2020 + EU EPBD 29.5.2026 alkaen.
- Latauspiste: varsinainen Type 2 -laite, johon auto kytketään. HE 34/2026 koskee tätä hanketta.
- Kuormanhallinta (DLM): järjestelmä, joka säätää latausvirtaa pääsulakkeen mukaan. Pakollinen useammalle kuin yhdelle latauspisteelle.
Jos taloyhtiössä on rakennusvaiheen latausvalmius mutta ei vielä latauspisteitä, latauspisteiden asennus on uusi hanke, johon HE 34/2026 sovelletaan. Vastaavasti latauspisteiden lisääminen olemassa olevaan järjestelmään on uusi hanke. Vain alkuperäisen latausvalmiuden rakentaminen rakennushankkeen yhteydessä on rakennuskustannus, johon ei kohdistu erillistä jakoperusteolettamaa.
Tukes-pätevyydet käytännössä – mitä urakoitsijalta vaaditaan
Latauspistehanke on aina sähköasennustyö, ja siihen kuuluvat sähköturvallisuuslain 1135/2016 sekä Tukesin pätevyysvaatimukset. Pätevyydet on porrastettu kolmeen tasoon, ja taloyhtiön latauspisteurakkaan vaadittavat pätevyydet riippuvat hankkeen laajuudesta.
S1-pätevyys – pääurakoitsijan vaatima taso
S1 on laajin sähköurakointipätevyys. Se kattaa rajoituksetta sähkölaitteistojen rakentamisen ja kunnossapidon. Taloyhtiön latauspistehankkeessa, jossa rakennetaan keskitetty kuormanhallinta ja maakaapelointi, S1-pätevyys on käytännössä pakollinen pääurakoitsijalle. Useimmat keskisuuret asennusliikkeet, jotka kilpailevat näistä urakoista, ovat S1-rekisterissä.
S2-pätevyys – pienempien hankkeiden taso
S2-pätevyys riittää rajatumpiin hankkeisiin, kuten yksittäisen latauspisteen asennukseen omakotitalossa tai rivitalon yksittäiseen osakaspaikkaan. Suuressa taloyhtiöhankkeessa pelkkä S2-pätevyys ei riitä, mutta osa työvaiheista voidaan suorittaa S2-asentajalla, jos S1-luokan vastuuhenkilö vastaa kokonaisuudesta.
S3-pätevyys – kapeampi soveltamisala
S3-pätevyys on suunnattu erikoistehtäviin, kuten huolto- ja ylläpitotöihin. Se ei kata uuden latausjärjestelmän rakentamista. Jos urakoitsijasi ilmoittaa "Tukes-pätevyys" mutta lisätarkennusta ei anneta, kysy nimenomaan S1- tai S2-rekisteröintiä.
| Pätevyys | Soveltamisala | Sopiva taloyhtiön latauspistehankkeelle |
|---|---|---|
| S1 | Rajoittamaton sähköurakointi | Kyllä – suositeltu pääurakoitsijalle |
| S2 | Pienjännitteisten enintään 1 000 V järjestelmien rakentaminen rajatuilla osa-alueilla | Osatoimijana mahdollinen, ei pääurakoitsijaksi laajaan hankkeeseen |
| S3 | Huoltoa ja ylläpitotyötä | Ei – soveltuu vain ylläpitoon, ei uuden järjestelmän rakentamiseen |
Tukes ylläpitää julkista asentajahakua, josta hakemalla yrityksen Y-tunnuksella tai nimellä saa luettelon yrityksen sähköisistä pätevyyksistä. Hakutulos näyttää myös pätevyyden voimassaolopäivän ja vastuuhenkilön nimen. Älä tilaa urakkaa yritykseltä, jota et löydä hausta tai jonka pätevyys on vanhentunut.
Vastuuvakuutus ja takuuajan kesto
Pätevyysvaatimusten lisäksi taloyhtiön kannattaa tarkistaa urakoitsijan toiminnanvastuuvakuutus (riittävä taso on tyypillisesti 1–2 milj. €) ja takuuajan kesto. Markkinastandardi on viiden vuoden takuuaika sähköasennustyölle, mutta laitteille (latauslaitteet, kuormanhallinta) valmistajan takuu vaihtelee yleensä 2–5 vuoden välillä. Pyydä urakoitsijaa erittelemään takuuehdot tarjouksessa.
Hankkeen valmisteluun liittyy myös ymmärrys siitä, millaista lataustehoa kotona oikeasti tarvitaan – ja milloin latausvalmius riittää, milloin tarvitaan täysi latauspiste. Omakotitalon latauspisteen valintaopas käsittelee samoja teemoja yksittäisen osakkaan näkökulmasta (Sähköauton latauspiste omakotitaloon – hinta ja opas 2026).
Rahoitusvaihtoehdot – ei tarvitse maksaa kerralla
80 000 €:n hanke ja 10 000 €/osakas on iso kertaerä – ymmärrettävää, että monessa taloyhtiössä päätös viivästyy juuri rahoitushuolesta. Käytännössä taloyhtiön latauspistehanketta voi rahoittaa kolmella tavalla, ja oikealla mallilla osakas maksaa kuukausittaista vastiketta saman verran kuin nykyisestäkin autopaikastaan.
Vaihtoehto 1 – Kertasuoritus omasta säästöstä
Yksinkertaisin malli: osakas maksaa oman 10 000 €:n osuutensa yhdellä kertaa yhtiön ilmoituksen perusteella. Tämä on yleisin lähtökohta yhtiön hankkeessa, mutta vaatii osakkaalta likviditeettiä. Etu: ei korkokuluja, ei vuosittaista vastikekorotusta. Haitta: 10 000 € on monelle suuri kertameno.
Vaihtoehto 2 – Taloyhtiölaina
Taloyhtiö ottaa pankista yhteisen lainan (esim. 80 000 €, 10–15 vuoden maksuaika). Hankkeeseen osallistuvat osakkaat maksavat oman osuutensa kuukausittaisena pääomavastikkeena. Pankkien viitekorot ovat 2026 keväällä laskeneet, ja taloyhtiölainan korko on tyypillisesti 12 kk Euribor + 0,6–1,2 prosenttiyksikön marginaali. Esimerkkilasku: 10 000 € / 15 v / 4,5 % korko ≈ 77 €/kk pääomavastiketta osakkaalle. Vastike kytkeytyy hankkeeseen osallistuvien osakkaiden vastikkeisiin, ei muiden.
Vaihtoehto 3 – Latausoperaattorin investointimalli (CPO-as-a-Service)
Useat suomalaiset operaattorit (Plugit, Liikennevirta, Recharge, Kempower) tarjoavat mallin, jossa operaattori asentaa, ylläpitää ja omistaa latauspisteet, ja taloyhtiö maksaa kuukausittaista palvelumaksua. Investoinnin alkuhinta on lähellä nollaa, mutta kuukausimaksu on korkeampi (yleisesti 25–45 €/kk/latauspiste, riippuen sopimuksesta). Pitkällä aikajänteellä omistusmalli on tyypillisesti edullisempi, mutta operaattorimalli voi olla järkevin niissä taloyhtiöissä, joissa investointipääoma on tiukka. HE 34/2026:n tasajako-olettama soveltuu silloinkin, kun palvelumaksu jaetaan – jakoperuste määräytyy samoin kuin kertainvestoinnissa.
Vuokralaisen oikeus – voiko vaatia latauspistettä?
Vuokralainen ei voi suoraan vaatia taloyhtiöltä latauspistettä. Käytännön reitit ovat:
- Pyydä vuokranantajaa (osakasta) edistämään asiaa yhtiökokouksessa. Osakas voi esittää ponsiesityksen latauspistehankkeesta, ja yhtiökokous päättää enemmistöllä.
- Suora vuokrasopimus taloyhtiöltä. Jos vuokralainen on vuokrannut autopaikan suoraan taloyhtiöltä (ei osakkaan kautta), taloyhtiön kanssa voidaan neuvotella latauspisteen rakentamisesta vuokrasopimuksen muutoksena – usein korkeampaa autopaikkavuokraa vastaan.
- Yhdenvertaisuusperiaate auttaa epäsuorasti. Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 § edellyttää yhdenvertaista kohtelua: jos yksi osakas saa luvan latauspisteen rakentamiseen, vastaava lupa on myönnettävä samanlaisissa olosuhteissa muillekin.
HE 34/2026 ei suoranaisesti laajenna vuokralaisen oikeuksia, vaan se koskee osakkaiden välistä kustannusjakoa. Vuokralaisen näkökulmasta keskeisin opas on käsitelty erikseen (Sähköauton lataus taloyhtiössä 2026 – laki, kustannukset ja vuokralaisen oikeudet). Käytännössä vuokralaisen kannattaa keskustella vuokranantajansa kanssa hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta. Hyvä lähestymistapa on antaa vuokranantajalle valmis ponsiesitys, joka sisältää konkreettisen kustannusarvion (esim. uuden tasajako-olettaman mukaan lasketun summan) ja viittauksen siihen, että 1.10.2026 jälkeen kustannukset eivät enää jakautuisi pinta-alaperusteisesti vaan vain hankkeeseen osallistuvien kesken. Tämä konkretisointi nostaa todennäköisyyttä, että osakas vie asian eteenpäin yhtiökokoukseen.
Vuokralaisen kannattaa myös tarkistaa vuokrasopimuksensa autopaikan käyttöehdot. Jos sopimus on tehty taloyhtiön kanssa suoraan (ei osakkaan kautta), vuokralainen voi neuvotella latauspisteen rakentamisesta osana sopimusmuutosta. Tällöin keskustelu käydään taloyhtiön hallituksen kanssa, ja prosessi kestää yleensä 2–6 kuukautta. Korkeampi autopaikkavuokra (esim. 30–60 €/kk:n korotus, joka kattaa kuormanhallinnan ja huoltokulut) on tyypillinen sopimuksellinen vastine. Tämä on edullisempi reitti kuin oman muutostyön rakentaminen, jossa kustannukset osakkaalle kohoavat helposti 3 000–6 000 € yhden latauspisteen osalta.
Markkinatilanne 2025–2026 – mihin laki vastaa
Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK ry) tilastoi vuoden 2025 latauslaitemyynnin kiinteistöihin 26 513 kappaleeseen, mikä on 13 % vähemmän kuin vuonna 2024 (30 382 kpl). Hidaslataus, joka on tyypillinen taloyhtiöratkaisu, pysyi noin 12 200 kappaleessa eli noin 46 %:ssa kokonaismyynnistä. Peruslataus väheni 21 %, ja koko laskua selittävät korkea korkotaso, taloyhtiöiden investointipäätösten lykkääntyminen ja tulkintaepäselvyys kustannusjako-säännöistä (STK ry:n STT-tiedote 2026).
Toimialaliitot, ml. Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto, ovat tukeneet lakimuutosta nimenomaan siksi, että nykyinen tulkintaepäselvyys on aiheuttanut yhtiökokoukseen tuotuihin latauspistepäätöksiin riitautuksia ja viivästyksiä. Uusi tasajako-olettama on rakennettu vähentämään näitä esteitä: kun lain oletussääntö on selkeä ja kustannukset kohdistuvat vain hankkeeseen osallistuviin osakkaisiin, autottomilla osakkailla ei enää ole konkreettista vastustamissyytä yhtiön kannalta riittävän enemmistön löytyessä.
Mitä Helsinki, Espoo, Tampere ja Lahti tarkoittavat käytännössä
Sähköverkonhaltija on aina taloyhtiön kaupungin- tai alueellinen DSO (jakeluverkkoyhtiö). Verkkoyhtiön kapasiteettitilanne ja prosessit vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti hanke etenee ja millaisia liittymäkustannuksia voi tulla:
- Helsingissä Helen Sähköverkko: Käsittelyaika sähköurakoitsijan ilmoituksesta tyypillisesti 1–3 työpäivää. Vanhoissa ydinkeskustan kerrostaloissa pääsulakkeen koko on usein 3 × 35 A, mikä rajoittaa kuormanhallinnan tehoa kahdeksalle latauspisteelle ilman pääsulakkeen suurennusta.
- Espoo, Vantaa, Etelä-Suomi: Caruna Plus. Kapasiteettitarkistus tehdään Caruna Plus -portaalin kautta. Kapasiteettia riittää tyypillisesti uudemmilla asuinalueilla, mutta vanhemmissa lähiöissä voi vaatia muuntopiirikohtaisen tarkastelun.
- Tampere ja Pirkanmaa: Elenia. Elenia on investoinut älyverkkoon, mikä mahdollistaa dynaamisen kuormanhallinnan ilman lisäsulakkeita. Käsittely on yleensä nopeaa, mutta liittymätehon kasvattaminen 25 A → 35 A nostaa kuukausimaksua.
- Lahti ja Päijät-Häme: Lahti Energia. Lahti Energia tarjoaa kiinteistöille latauspisteen ostopalvelumallia, joka voi olla taloyhtiön kannalta yksinkertaisempi vaihtoehto kuin oma urakoitsija. Lahtelaisen taloyhtiön 18 kuukauden käytännön kokemus 8 latauspisteen asennuksesta on dokumentoitu erillisessä oppaassa (Lahtelainen taloyhtiö asensi 8 latauspistettä – 18 kk:n kokemus).
Liittymätehon kasvattaminen on tyypillisin yllätyskustannus, joka jää alkuperäisestä budjetista pois ja näkyy vasta urakoitsijan tarkennetussa tarjouksessa. Pyydä urakoitsijalta erittelyssä kohta "liittymämuutos verkkoyhtiöön" omana kustannuseränään. Mahdolliset lisäerät kannattaa kysyä erikseen: kapasiteettitarkistuksen hinta, mahdollinen pääsulakkeen suurennustyö ja sen vaikutus taloyhtiön kuukausimaksuun seuraavien vuosien ajaksi. Yksinkertainen lähestymistapa on pyytää tarjous kahdessa skenaariossa: nykyiseen liittymätehoon mahtuva minimiratkaisu ja kasvatettuun liittymään perustuva enimmäisratkaisu, jossa kuormanhallinta jakaa tehon useammalle latauspisteelle.
Avoimet tulkintakohdat – mitä HE 34/2026 ei vielä ratkaise
Hallituksen esitys on 26.3.2026 annettu eduskunnalle, ja lopullinen lakiteksti vahvistuu valiokuntakäsittelyssä. Tämän oppaan julkaisuhetkellä avoimina ovat seuraavat tulkintakysymykset, joihin lopullinen pykäläsanamuoto antaa vastauksen:
Siirtymäsäännös – mitä ennen 1.10.2026 päätettyihin hankkeisiin?
Hallituksen esityksen julkisessa tiivistelmässä ei mainita, sovelletaanko tasajakoa hankkeisiin, jotka on päätetty ennen 1.10.2026 mutta jotka toteutetaan vasta sen jälkeen. Käytännössä on todennäköistä, että lakimuutos koskee vain 1.10.2026 jälkeen tehtyjä päätöksiä – mutta tämä vahvistuu valiokunnan mietinnössä. Jos taloyhtiössäsi on käsittelyssä latauspistepäätös syksyllä 2026, kannattaa odottaa lopullista lakitekstiä ennen päätöksen lukitsemista.
Autopaikkavuokrasopimukset – kuka on "hyötyvä osakas"?
Taloyhtiöissä, joissa autopaikat ovat yhtiön hallinnassa ja vuokrattuna osakkaille erillisillä vuokrasopimuksilla, "hankkeeseen osallistuvien" tulkinta ei ole täysin selvä. Käytännössä yhtiökokouksen pöytäkirjaan kirjattu nimilista hankkeeseen osallistuvista osakkaista määrittää kustannusjaon. Riitatapaukset on tähän asti ratkaistu tuomioistuimessa tai sovittelumenettelyssä.
Riitautukset epäselvästä yhtiöjärjestyksestä
Voiko aiempi vastikeperusteen mukainen päätös ennen 1.10.2026 johtaa riitautukseen, jos yhtiöjärjestys on epäselvällä sanamuodolla ja uusi laki olisi automaattisesti johtanut tasajakoon? Käytännön valmistelijoiden suositus: seuraa eduskuntakäsittelyä syksyyn 2026 saakka ja valmistele yhtiökokoukseen viimeisin lakiteksti suoraan Finlexistä, kun se julkaistaan.
Toimi näin ennen yhtiökokousta – tarkistuslista
1. Tarkista yhtiöjärjestyksesi vastikeperusteet
Lue yhtiöjärjestys läpi tarkasti tai pyydä isännöitsijää tulkitsemaan. Etsi maininta autopaikoista, lataukseen liittyvistä vastikkeista tai erillisistä erityisvastikkeista. Jos sellaista ei ole, uusi tasajako-olettama on todennäköisesti se, joka tulee kytkeytymään 1.10.2026 jälkeen.
2. Kysy isännöitsijältä HE 34/2026 -tilanne
Isännöintiliiton kautta saa ajantasaisen tiedon lain etenemisestä. Isännöitsijän tulisi pystyä kertomaan, onko esitys jo hyväksytty ja milloin laki tulee voimaan.
3. Pyydä 3 tarjousta Tukes-rekisteröidyiltä urakoitsijoilta
Vähintään kolme tarjousta on alan käytäntö. Tarkista jokainen tarjoaja Tukes-rekisteristä ennen tilausta. Pyydä tarjous, joka sisältää: latauslaitteet, kuormanhallintajärjestelmän, maakaapeloinnin, sähköverkonhaltijan ilmoituksen, käyttöönoton ja takuun (vähintään 5 v).
4. Selvitä sähköverkonhaltijan kapasiteettitilanne
Helen Sähköverkko Helsingissä, Caruna Plus Espoossa, Vantaalla ja Etelä-Suomessa laajemmin, Elenia Pirkanmaalla, Lahti Energia Päijät-Hämeessä. Verkonhaltija ilmoittaa, riittääkö nykyinen liittymäteho tai joudutaanko sitä kasvattamaan (mikä lisää kuukausimaksua).
5. Laske oma osuus tasajaolla
Kun tarjous on saatu, jaa kokonaisinvestointi hankkeeseen osallistuvien osakkaiden määrällä. Tämä on todennäköisin kustannusosuutesi 1.10.2026 jälkeen, jos yhtiöjärjestys on hiljainen. Vertaile osakkaan vaihtoehtoa: kannattaako asentaa oma latauspiste muutostyönä, jos taloyhtiön hanke ei etene aikataulussa.
6. Tarkista kotitalousvähennyksen mahdollisuus Verolta
Jos summa on merkittävä (yli 5 000 €), kannattaa lähettää Verolle ennakkoratkaisupyyntö ennen sopimuksen allekirjoittamista. Ennakkoratkaisu sitoo Veron lopullisessa verotuksessa ja antaa varmuuden vähennysoikeudesta.
Hankinnan rinnalla on hyvä katsoa myös laitevaihtoehdot ja markkinatilannetta: taloyhtiön latausratkaisujen vertailu ja kustannustasot on käsitelty omassa oppaassa (Taloyhtiön latausratkaisut 2026 – hinta ja vertailu).
Hyvä valmistautuminen yhtiökokoukseen tarkoittaa myös sitä, että osaat esittää kysymyksesi konkreettisesti. Älä kysy isännöitsijältä yleisesti "mitäs nyt", vaan tarkasti: "Onko yhtiöjärjestyksessämme vastikeperustetta autopaikoille tai latauspisteille, ja jos ei, miten 1.10.2026 voimaan tuleva tasajako-olettama vaikuttaa kustannusarvioon?" Tätä konkreettisuutta isännöitsijät arvostavat – se ohjaa heidän vastaustaan suoraan päätöksentekomahdollisuuksiin sen sijaan että käsiteltäisiin yleiskuvausta. Jos isännöitsijä ei osaa vastata, käänny Isännöintiliiton lakineuvonnan tai oman asianajajatoimiston puoleen.
Yhteenveto
Hallituksen esitys HE 34/2026 lisää asunto-osakeyhtiölakiin uuden olettamasäännön taloyhtiön sähköauton latauspistehankkeen kustannusjakoon. Voimaantulopäivä on 1.10.2026. Säännös toimii kolmen periaatteen mukaan:
- Pääsääntö pysyy: yhtiöjärjestyksen vastikeperuste on aina ensisijainen.
- Uusi olettama: jos yhtiöjärjestys on hiljainen, kustannukset jaetaan tasan hankkeeseen osallistuvien osakehuoneistojen kesken.
- Päätöksenteko ei muutu: yhtiökokouksen enemmistösäännöt (1/2, 2/3, kaksoisenemmistö) säilyvät ennallaan.
Käytännön merkitys on suurin niissä taloyhtiöissä, joissa 1990- ja 2000-luvun yhtiöjärjestys ei sisällä erityistä vastikeperustetta latauspisteille. Niitä on enemmistö suomalaisista taloyhtiöistä. Kahdeksan osakkaan tilatessa latauspisteet 24-asuntoisessa talossa kunkin kustannus tasajaolla on käytännössä 10 000 € hankekokonaisuuden ollessa 80 000 € – sama euroluku kuin vanhassa osakasvähemmistön hankkeessa AOYL 6:33 §:n nojalla, mutta uusi sääntö tekee tästä lopputuloksesta lainsäädäntöoletuksen, joka ei vaadi 2/3-määräenemmistöä yhtiökokouksessa.
Voimassa kunnes: laki vahvistuu eduskuntakäsittelyssä keväällä ja kesällä 2026; voimaantulopäivä 1.10.2026 on hallituksen esityksen mukainen. Käytännön kustannusvaikutus alkaa vuoden 2026 lopussa pidettävissä yhtiökokouksissa. Ennen omaa yhtiökokoustasi lue yhtiöjärjestys, laske oma osuutesi tasajaolla, pyydä kolme tarjousta Tukes-rekisteröidyiltä urakoitsijoilta ja varmista Verolta kotitalousvähennyksen edellytykset, jos hankesumma sitä edellyttää.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin uusi laki tulee voimaan?
Hallituksen esitys HE 34/2026 annettiin eduskunnalle 26.3.2026, ja sen mukaan laki tulee voimaan 1.10.2026 – edellyttäen, että eduskunta hyväksyy esityksen suunnitellussa aikataulussa keväällä ja kesällä 2026. Voimaantulopäivä koskee päätöksiä, jotka tehdään 1.10.2026 ja sen jälkeen.
Mitä "tasajako hankkeeseen osallistuvien kesken" tarkoittaa konkreettisesti?
Sääntö tarkoittaa, että latauspistehankkeen kustannukset jaetaan tasan niiden osakehuoneistojen kesken, joiden hallinnassa oleville autopaikoille latauspisteet asennetaan. Pinta-aloja tai vastikeosuuksia ei painoteta. Hyödyn ulkopuolelle jäävät osakkaat eivät osallistu kustannuksiin.
Tuleeko taloyhtiömme automaattisesti tasajakoon 1.10.2026?
Tasajako-olettama astuu voimaan vain niissä taloyhtiöissä, joiden yhtiöjärjestys ei sisällä vastikeperustetta latauspisteille tai autopaikkoja koskevalle erityisvastikkeelle. Jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty jakoperuste, sen mukaan jatketaan. Tarkista yhtiöjärjestyksesi ja pyydä isännöitsijää tulkitsemaan se.
Tarvitaanko 2/3 määräenemmistö enää latauspistehankkeen päätökseen?
Tarvitaan edelleen, jos latauspistehanke päätetään osakasvähemmistön hankkeena (AOYL 6:33). HE 34/2026 ei muuta päätöksenteon enemmistöjä – se koskee vain kustannusjakoa. Yhtiön hanke voidaan päättää yksinkertaisella enemmistöllä (AOYL 6:31), osakasvähemmistön hanke 2/3 määräenemmistöllä, kuten ennenkin.
Saanko kotitalousvähennyksen taloyhtiön latauspisteasennuksesta?
Pääsääntöisesti et, jos asennustyö tehdään taloyhtiön yhteisessä autohallissa, joka on pihapiirin ulkopuolella. Verohallinnon tulkinnan mukaan kotitalousvähennys edellyttää työn tekemistä omassa asunnossa, sen pihapiirissä tai osakkaan hallitsemalla alueella huoneiston vieressä. Poikkeuksia voi olla rivitaloissa, joissa autopaikka on osakkaan oman pihan vieressä. Jos summa on merkittävä, hae ennakkoratkaisua Verolta ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Mitä jos hanke aloitetaan ennen 1.10.2026 mutta toteutuu sen jälkeen?
Hallituksen esityksen tiivistelmässä ei selvästi kerrota siirtymäsäännöksestä – tämä vahvistuu valiokunnan mietinnössä. Käytännössä on todennäköistä, että uutta tasajako-olettamaa sovelletaan vain 1.10.2026 jälkeen tehtyihin yhtiökokouksen päätöksiin. Jos taloyhtiössäsi on käsittelyssä päätös syksyllä 2026, harkitse päätöksen siirtämistä lokakuuhun, jos yhtiöjärjestys on hiljainen.
Mihin pykälään muutos lisätään?
Lopullinen pykälänumero vahvistuu valiokunnan mietinnössä keväällä tai kesällä 2026. Hallituksen esityksen tiivistelmissä ei toistaiseksi mainita pykälänumeroa, joten viittauksena käytetään kokonaisuutta "hallituksen esitys HE 34/2026 asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta". Lakiteksti julkaistaan Finlex-palvelussa hyväksymisen jälkeen.
Mitä jos taloyhtiössämme on jo erilainen vastikejärjestelmä autopaikoille?
Jos yhtiöjärjestys sisältää vastikeperusteen latauspisteille tai autopaikoille, sen mukaan jatketaan. Uusi tasajako-olettama ei astu voimaan, koska se on nimenomaan olettamasääntö – se täyttää aukon vain silloin, kun yhtiöjärjestys on hiljainen. Pääsääntö pysyy aina yhtiöjärjestyksen vastikeperuste.
Voiko vuokralainen vaatia latauspistettä autopaikalleen?
Vuokralainen ei voi suoraan vaatia taloyhtiöltä latauspistettä. Käytännön reitti on pyytää vuokranantajaa (osakasta) edistämään asiaa yhtiökokouksessa. Jos autopaikka on vuokrattu suoraan taloyhtiöltä, neuvottelu latauspisteen rakentamisesta on mahdollista vuokrasopimuksen muutoksena. Asunto-osakeyhtiölain 1:10 §:n yhdenvertaisuusperiaate auttaa epäsuorasti: jos yksi osakas saa luvan, samanlaisissa olosuhteissa muillekin on myönnettävä.
Onko yhtiöjärjestyksen muuttaminen kannattavaa ennen 1.10.2026?
Yleensä ei – uusi tasajako-olettama astuu automaattisesti voimaan, ja se on monille taloyhtiöille selkein malli. Yhtiöjärjestystä kannattaa muuttaa vain, jos halutaan tasajaosta poikkeava jakoperuste (esim. mitattuun kulutukseen perustuva latausvastike), joka palvelee paremmin esim. suurempaa hankekokoa. Muutos vaatii yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistön, ja maksuvelvollisuuden kasvattaminen edellyttää lisäksi yksittäisen osakkaan suostumusta. Käytännössä parempi reitti on usein pitää yhtiöjärjestys hiljaisena ja luottaa uuteen tasajako-olettamaan, joka tuottaa selkeän ja riitautuksia vähentävän lopputuloksen ilman muutoksen tuomaa kompleksisuutta. Yhtiöjärjestyksen muutos on aina iso prosessi, joka vaatii pankkien hyväksynnän olemassa olevien taloyhtiölainojen yhteydessä ja maistraatin rekisteröinnin, joten siihen ei kannata ryhtyä ilman selkeää tarvetta.
Lähteet
- Valtioneuvosto 26.3.2026: Asunto-osakeyhtiölaki muuttuu, hallitus helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista
- Oikeusministeriö 26.3.2026: Asunto-osakeyhtiölaki muuttuu
- Finlex: HE 34/2026 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ajantasainen
- Kiinteistöliitto: Sähköautojen latauspisteet taloyhtiössä
- Isännöintiliitto: AOYL-muutosesitys eteni eduskuntakäsittelyyn
- Veronmaksajat: Sähköauton latauslaite osakkaan autopaikalle – saako asennustyöstä kotitalousvähennyksen
- Taloustaito: Kotitalousvähennys nousee 2 100 euroon 2026
- Kuhanen, Asikainen, Kanerva: Näin taloyhtiössä päätetään sähköautojen latauspisteistä
- Tukes: Asentajahaku
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



