25 kW aurinkopaneelijärjestelmä taloyhtiön katolle maksaa 2026 noin 25 000 – 37 500 € avaimet käteen. Ilman energiayhteisöä takaisinmaksu on samalle katolle noin 18 vuotta, hyvityslaskennalla 13 vuotta – viisi vuotta lyhempi. Lisäksi EU:n ENERCOM Facility -avustushaku 45 000 €:lle on auki 5.5.–5.7.2026: taloyhtiöllä on enää alle kaksi kuukautta aikaa saada hakemus sisään. Tässä oppaassa käymme läpi koko polun: yhtiökokouksen päätös, hinnat, hyvityslaskennan kaksi mallia, DSO-prosessi, kotitalousvähennyksen rajat, ENERCOM-haku ja todelliset asukassäästöt – kaikki vahvistetuilla Tukes-, Motiva-, Vero- ja Fingrid-lähteillä.
Taloyhtiön energiayhteisö 2026 – datahub-hyvityslaskenta + EU-avustus
25 kW aurinkopaneelijärjestelmä taloyhtiölle 25 000–37 500 €. Hyvityslaskenta lyhentää takaisinmaksun 18 vuodesta 13 vuoteen. ENERCOM 45 000 € haku 5.5.–5.7.2026.

Mitä energiayhteisö taloyhtiölle tarkoittaa 2026
Energiayhteisö on lain tasolla varsin uusi käsite Suomessa. Sähkömarkkinalain muutos (laki 891/2021) mahdollisti pientuotannon netotuksen ja kiinteistön sisäisen energiayhteisön 1.1.2021 alkaen, mutta toteutus jäi alkuvuosina verkkoyhtiöiden valmiuden varaan. Valtakunnallisesti malli on ollut käytössä vuoden 2023 alusta, kun Fingridin Datahub otti vastuun tiedonvaihdosta.
Taloyhtiölle energiayhteisö merkitsee yhtä asiaa: aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö jakautuu kahteen virtaan saman sähköliittymän takana. Ensin se kuluu taloyhtiön omaan kiinteistösähköön – ilmanvaihtokoneisiin, pesutuvan kuivausrumpuihin, porrasvaloihin ja hisseihin. Sen jälkeen yli jäävä osa jaetaan osakkaiden omille mittareille ennalta sovitun jakotaulukon mukaisesti, useimmiten osakkeiden omistusosuuden mukaan. Lopuksi mahdollinen ylijäämä menee verkkoon myyntiin.
Kiinteistön sisäinen energiayhteisö vs. paikallinen energiayhteisö
Suomessa on käytössä kaksi rinnakkaista mallia. Kiinteistön sisäinen energiayhteisö tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki kulutus- ja tuotantokäyttöpaikat ovat saman sähköliittymän takana – käytännössä yhden taloyhtiön rakennuksessa tai rakennusryhmässä. Tämä on se malli, joka koskee tavallista kerros- tai rivitaloyhtiötä, ja se on Suomessa selvästi yleisin.
Paikallinen energiayhteisö taas voi yhdistää useita käyttöpaikkoja eri liittymien takaa – esimerkiksi taloyhtiön viereisen rivitalon tai päiväkodin. Paikalliset yhteisöt ovat määritelty valtioneuvoston asetuksessa 767/2021, mutta käytännön toteutuksia on Suomessa vasta vähän. Tässä oppaassa keskitymme kiinteistön sisäiseen malliin, koska se on se, jonka taloyhtiö perustaa omalle katolleen.
Hyvityslaskenta kahdella mittarilla
Hyvityslaskennan käytännön toteutus tapahtuu DSO:n eli jakeluverkonhaltijan toimesta automaattisesti. Älymittarit lähettävät 15 minuutin tuotanto- ja kulutustiedot Datahubiin, ja jakeluverkonhaltija laskee kunkin käyttöpaikan kohdalle hyvityksen jako-osuuksien mukaisesti. Osakas näkee laskullaan pelkän nettokulutuksen: jos hyvityslaskenta toi hänen mittarilleen 80 kWh tuotantoa kuukauden aikana ja kokonaiskulutus oli 250 kWh, hän maksaa sähköenergiasta 170 kWh:n osuuden.
Tärkeää ymmärtää: hyvitys koskee vain energiamaksua, ei perusmaksua eikä siirtomaksua. Asukkaan sähkölasku koostuu kolmesta osasta: kiinteä perusmaksu (noin 4–8 €/kk), siirtomaksu (mitatun kulutuksen mukaan, 4–7 c/kWh) ja energiamaksu (joko pörssisähkö tai kiinteä, tyypillisesti 5–15 c/kWh). Hyvityslaskenta vaikuttaa siis vain noin puolet sähkölaskusta muodostavaan osaan. Tämä on syytä tehdä selväksi asukkaille jo infotilaisuudessa, jotta lopullinen säästö ei tunnu pienemmältä kuin asukas oli kuvitellut.
Voimaan kansallisesti 1.1.2023 – mikä muuttui
Ennen 2023 osa verkkoyhtiöistä tarjosi kiinteistön sisäistä netotusta omilla järjestelyillään, osa ei lainkaan. Datahubin myötä prosessi yhtenäistyi: sama lomake, sama tasejakso (15 min), sama jakologiikka. Pohjoismainen taseselvitysjakso lyheni tunnista 15 minuuttiin 22.5.2023 alkaen, mikä tehosti hyvityslaskennan tarkkuutta entisestään (Fingrid 22.5.2023). Lukijan kannattaa muistaa, että varttitase tarkoittaa nimenomaan tasejakson lyhenemistä – ei sitä, että lasku tehtäisiin 15 minuutin pörssihinnoilla. Pörssikaupan varttihinta tuli vasta 1.10.2025.
Energiavirasto valvoo sähkömarkkinalain noudattamista ja julkaisee päivitetyt ohjeet aina kun lainsäädäntö muuttuu. Vuoden 2025 puolivälissä tuli voimaan kuluttajansuojaa koskeva päivitys (1.7.2025), ja vuoden 2026 alussa joustavia liittymissopimuksia koskevat muutokset (1.1.2026). Loppuvuotta 2026 koskee markkinapohjainen kuormanohjaus, joka tulee jakeluverkossa porrastetusti voimaan 1.9.2026 alkaen (Energiavirasto 26.1.2026). Taloyhtiölle nämä eivät vaikuta hyvityslaskentaan, mutta ne avaavat tulevia tuoteideoita, kuten taloyhtiön yhteinen kysyntäjousto-osallistuminen Fingridin reservimarkkinoille.
AOYL-uudistus 8.3.2023 – miten päätös tehdään
Yksi syy siihen, että taloyhtiöt ovat alkaneet siirtyä energiayhteisöihin vasta nyt, on hyvin konkreettinen: ennen maaliskuuta 2023 yksittäinen vastustaja saattoi käytännössä blokata päätöksen. Hallituksen esityksellä HE 250/2022 vp muutettiin asunto-osakeyhtiölakia (1599/2009) siten, että kestävää asumista merkittävästi edistävien uudistusten päätökseen riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös.
Lakitekstissä on nimetty esimerkkiluettelo. Listalla ovat nimenomaisesti aurinkopaneelit, sähköautojen latausinfra, älylukot, älypostijärjestelmä ja yhteiskäyttöauton tukirakenteet. Muutos tarkoittaa, että yksittäinen vastustava osakas ei voi enää estää hanketta – riittää kun yli puolet annetuista äänistä yhtiökokouksessa kannattaa.
Hallitus valmistelee, yhtiökokous päättää
Käytännössä prosessi etenee seuraavasti. Hallitus pyytää 2–3 vertailtavaa tarjousta, hankkii kuntoselvityksen katon kantavuudesta ja varjostuksesta, valmistelee rahoitusvaihtoehdot ja kirjoittaa esityksen yhtiökokoukselle. Yhtiökokous päättää sekä investoinnista että rahoitustavasta. Rahoitus voi olla yhtiölaina, osakaslaina tai vuokrakorotus – jokaisen taloyhtiön kannattaa katsoa oma rakenteensa.
Aurinkopaneelit nimenomaisesti listalla
Kuhanen Asikainen Kanerva -lakimiestoimisto on käynyt läpi muutoksen seuraukset blogissaan (kak-laki.fi): aiemmin riitatilanteissa argumentoitiin, että aurinkopaneeli muuttaa rakennuksen ulkonäköä niin oleellisesti, että se vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen. Uudistus poisti tämän kynnyksen. Vastustajalla on edelleen oikeus valittaa kunnan rakennusvalvonnasta tai vaatia kustannusperusteista vastustamista, mutta hän ei voi yksinään estää päätöstä.
Käytännön äänestysohje hallitukselle
Suositus: pidä yhtiökokouksessa nimenomainen erillinen äänestys investoinnin määrästä, paneelimäärästä ja jako-osuuksien periaatteesta. Älä yhdistä päätöstä muihin investointeihin. Näin pöytäkirja on yksiselitteinen ja DSO hyväksyy energiayhteisön rekisteröintihakemuksen ongelmitta.
Jakotaulukon perustan valinta – miksi omistusosuus on paras valinta
Hallituksen ja yhtiökokouksen on valittava, millä perusteella aurinkosähkö jaetaan osakkaiden mittareille. Vaihtoehtoja on käytännössä neljä:
- Osakkeiden omistusosuus – suosituin malli, jota käyttää valtaosa Suomen taloyhtiöistä. Päivittyy automaattisesti omistajanvaihdoksissa.
- Huoneiston pinta-ala – yksinkertainen, mutta saattaa tuottaa epäoikeudenmukaisia tuloksia, jos pinta-ala ei vastaa todellista sähkönkulutusta (esim. pienessä asunnossa asuva perhe kuluttaa enemmän kuin yksin asuva senioripariskunta isossa).
- Edellinen vuosikulutus – tasapuolisin tuotannon hyödyn suhteen, mutta vaatii vuosittaisen päivityksen ja on hallinnollisesti raskas.
- Tasajako – kaikille sama osuus tuotannosta. Helpoin, mutta epäreilu kerrostaloissa, joissa huoneistot eroavat kokoluokaltaan merkittävästi.
Suositus: käytä osakkeiden omistusosuutta. Se on yksiselitteinen, päivittyy automaattisesti, ja vastaa sitä periaatetta, jolla taloyhtiön muutkin kustannukset jaetaan. Asukkaalle näkyvä logiikka on tällöin selkeä: "Maksat kustannuksista oman osuutesi, saat hyödyistä oman osuutesi."
Hinnat ja takaisinmaksu 2026 – konkreettiset luvut
Taloyhtiön aurinkopaneelin hinta riippuu kolmesta tekijästä: paneelien määrästä (kWp), katon vaativuudesta (tasakatto vs harjakatto, läpiviennit, kantavuus) ja sähköliittymän kapasiteetista. Motivan ohjeellinen haarukka 20–30 kW asennettuna on 15 000 – 30 000 €, eli noin 750 – 1 500 €/kWp (Motiva). Tyypillinen 25 kW järjestelmä asettuu 25 000 – 37 500 € haarukkaan, kun mukaan lasketaan tarvittavat kattokorjaukset ja invertterivalinta.
Vuosituotto Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa
Motivan mittausaineiston mukaan optimaalisesti suunnattu paneeli tuottaa Etelä-Suomessa 900–1 100 kWh/kWp/v, Keski-Suomessa noin 850–950 kWh/kWp/v ja Pohjois-Suomessa 800–950 kWh/kWp/v. 25 kW järjestelmä tuottaa siis Etelä-Suomessa noin 22 500–27 500 kWh vuodessa ja Pohjois-Suomessa noin 20 000–23 750 kWh.
Finsolarin ankkurifakta – 10 kW vs 25 kW samalla katolla
Finsolar-hankkeen (Aalto-yliopisto) keskeinen löydös on selkeä lukuvertailu, joka kertoo hyvityslaskennan merkityksen tiivistettynä (finsolar.net):
- Ilman hyvityslaskentaa taloyhtiön kannattavin järjestelmäkoko on noin 10 kW – sen verran kiinteistösähkö pystyy itse kuluttamaan. Takaisinmaksu on luokkaa 18 vuotta.
- Hyvityslaskennalla kannattavin koko nousee noin 25 kW:aan, kun ylijäämä saadaan tuottavasti osakkaille. Takaisinmaksu putoaa noin 13 vuoteen – viisi vuotta lyhempi samalla katolla, samalla €/kWp-hinnalla.
Ero ei tule itse paneeleista vaan siitä, kenelle tuotettu sähkö menee. Pelkän kiinteistösähkön kuluttamisesta saadaan vastinetta noin verkkosähkön ostohinnan verran, mutta osakkaille jaettu sähkö korvaa heidän omaa ostosähköään – sama korvausarvo, ilman verkkoon myynnin marginaalitappiota.
| Skenaario (25 kW, kerrostalo, 18 huoneistoa) | Etelä-Suomi | Keski-Suomi | Pohjois-Suomi |
|---|---|---|---|
| Vuosituotto, kWh | ~25 000 | ~22 500 | ~21 000 |
| Hinta avaimet käteen, € | 25 000 – 37 500 | 25 000 – 37 500 | 26 000 – 38 000 |
| Takaisinmaksu ilman energiayhteisöä, v | 16 – 20 | 17 – 21 | 18 – 22 |
| Takaisinmaksu hyvityslaskennalla, v | 11 – 14 | 12 – 15 | 13 – 16 |
| ENERCOM-avustus huomioituna, v | 6 – 9 | 7 – 10 | 8 – 11 |
Taulukon luvut ovat ohjeellisia ja perustuvat Finsolarin ja Motivan julkaisemiin lähtöoletuksiin. ENERCOM-avustus on kehittämistuki, ei suoraa investointitukea – sen vaikutus laskelmaan riippuu siitä, miten taloyhtiö käyttää tuen suunnittelukustannusten kattamiseen. Tarkka takaisinmaksu lasketaan aina kohdekohtaisesti.

Säästön suuruus riippuu myös siitä, kuinka aktiivisesti asukkaat ohjaavat omaa kulutustaan päiväsaikaan, jolloin aurinkosähköä on tarjolla. Lämpöpumppu, pyykinpesukone ja astianpesukone kannattaa ajastaa puolenpäivän tunneille touko-elokuussa – tällöin hyvityslaskenta tuo maksimaalisen hyödyn ilman, että ylijäämää tarvitsee myydä halvalla verkkoon. Asukastiedotteissa on hyvä käydä läpi yksinkertaiset ajastusvinkit, koska tutkimusten mukaan tiedottaminen yksinään nostaa keskimääräistä päiväkulutuksen osuutta 5–10 prosenttiyksikköä.
Asukkaalle näkyvä säästö on Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistutkimuksen mukaan merkittävä. Energy and Buildings -lehdessä huhtikuussa 2026 julkaistun artikkelin mukaan energiayhteisön muodostaminen aurinkopaneelien rinnalle nosti aurinkosähkön arvoa 10–12 % rakennustasolla ja toi asukkaille 18–26 % säästön vuotuiseen sähkölaskuun – verrattuna siihen, että sama paneelimäärä olisi asennettu ilman energiayhteisöä (UTU mediatiedote 27.4.2026).
Hyvityslaskennan kaksi mallia – SMA vs SMB
Datahubissa hyvityslaskenta voidaan rekisteröidä kahdella jakotavalla. Valinta vaikuttaa siihen, mitä sopimuksia asukkaalta vaaditaan ja kuka käytännössä saa ylijäämän myyntitulot.
SMA – yksinkertaisempi, käytetyin malli
SMA-mallissa (Single Master A) aurinkosähkö jaetaan energiayhteisön jäsenille jakotaulukon mukaan, ja kaikki ylijäämä siirtyy verkkoon taloyhtiön nimissä. Vain taloyhtiöllä tarvitsee olla ylijäämäsopimus sähköyhtiön kanssa. Asukkaiden ei tarvitse tehdä mitään uutta sopimusta – heidän olemassa oleva sähkösopimuksensa toimii ennallaan, vain ostosähkön määrä laskee. Tämä on selvästi yleisin malli Suomessa, koska se ei vaadi asukkailta toimenpiteitä eikä tee taloyhtiön päätöksentekoa monimutkaisemmaksi (Tampereen Energia Sähköverkko).
SMB – kun asukkaat haluavat oman tuotto-osuuden
SMB-mallissa (Single Master B) tuotettu sähkö ja sen myynnistä saatavat tulot jaetaan kaikille jäsenille suoraan. Tämä vaatii jokaiselta jäseneltä oman ylijäämäsopimuksen ja oman sähkösopimuksen valintaperiaatteen. SMB on raskaampi hallinnollisesti mutta voi olla osakkaiden kannalta houkutteleva, jos halutaan että aurinkosähkön myyntitulot näkyvät jokaisen omilla tileillä.
| Ominaisuus | SMA (Single Master A) | SMB (Single Master B) |
|---|---|---|
| Ylijäämäsopimus | Vain taloyhtiöllä | Jokaisella jäsenellä |
| Asukkaan toimet | Ei mitään uutta | Oma ylijäämäsopimus + sähkösopimus |
| Myyntitulot | Taloyhtiölle | Suoraan asukkaille |
| Hallinnollinen taakka | Kevyt | Raskaampi |
| Soveltuu | Useimpiin kerrostaloihin | Pienempi yhteisö, sitoutuneet asukkaat |
Helen Sähköverkon, Carunan ja Elenian portaaleissa molemmat mallit ovat tarjolla. Käytännössä yli 90 % rekisteröidyistä taloyhtiöistä on valinnut SMA:n, koska se ei vaadi asukkailta erillistä päätöksentekoa.

Asentamisen prosessi vaiheittain
Energiayhteisön perustaminen kestää tyypillisesti 4–8 kuukautta hallituksen ensimmäisestä keskustelusta hyvityslaskennan käynnistymiseen. Aika riippuu eniten siitä, milloin yhtiökokous saadaan pidettyä ja kuinka nopeasti DSO käsittelee pientuotantoilmoituksen. Alla on tyypillinen järjestys.
1. Hallituksen valmistelu ja kuntoselvitys
Ennen tarjouspyyntöjä hallituksen kannattaa tilata katon kuntoselvitys. Selvitys vastaa kolmeen kysymykseen: kestääkö katto paneelien lisäkuorman, onko vesieristys kunnossa seuraavaksi 25 vuodeksi (paneelien tyypillinen käyttöikä) ja onko katolla riittävästi varjostamaton pinta-ala paneeleille. Jos katto vaatii tiivistämistä tai uusimista, se on syytä tehdä samassa yhteydessä.
2. Yhtiökokouksen päätös
Hallitus esittää yhtiökokoukselle investoinnin, paneelimäärän, jakotaulukon perusteen (yleensä osakkeiden omistusosuus) ja rahoituksen. Yhtiökokous päättää enemmistöllä. Pöytäkirjasta tulee ilmetä selvästi sekä investoinnin määrä että jakotapa, koska DSO tarvitsee tiedot rekisteröintihakemukseen.
3. Tarjouspyynnöt – Tukes-rekisteröity sähköurakoitsija
Aurinkojärjestelmän asennus on sähkötyö, joka edellyttää Tukes-rekisteröidyltä sähköurakoitsijalta vähintään S2-pätevyyttä. S2-pätevyys riittää tyypilliseen taloyhtiöasennukseen (1 000 V AC, 1 500 V DC), kun taas S1 on kaikkein laajin pätevyys. Vaadi tarjouspyynnössä asentajalta nimi, Tukes-rekisterinumero ja referenssejä vastaavista taloyhtiökohteista (tukes.fi).
Vertaile tarjouksista vähintään seuraavat: paneelien teho ja tuotearvio (esim. Trina, JA Solar, REC), invertterin merkki ja tehohäviöt (tyypillisesti SMA tai Sungrow), kiinnitysratkaisu kattomateriaaliin sopivaksi, takuuajat (paneelit 25 v tuotto, invertteri 5–10 v), käyttöönottopöytäkirja standardin SFS-EN 62446-1 mukaisena ja hinnan jakautuminen materiaaliin ja työhön.
Erityisesti suuremmissa taloyhtiöissä (yli 30 huoneistoa) kannattaa pyytää tarjoukseen mukaan myös kymmenen vuoden ylläpitosopimus: vuosittainen tarkastus, paneelien tehon mittaus, hälytyksiin reagointi. Hinta tyypillisesti 200–400 €/v 25 kW järjestelmälle.
Asentajan tarjouksessa kannattaa myös vaatia tarkka erittely paneelien ja invertterin tuotemerkeistä, asennustyön kestosta ja kattorakenteen vahvistustöistä – jos näitä ei eritellä, tarjoukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tukes-rekisteröidyn urakoitsijan kannattaa antaa myös takuusitoumus omasta työstään kirjallisesti, ei pelkästään suullisesti. Kymmenen vuoden työtakuu on yleinen, viiden vuoden minimi.
4. Toimenpidelupa kunnasta tarvittaessa
Toimenpidelupa vaaditaan vain, jos paneelit muuttavat rakennuksen ulkonäköä merkittävästi tai vaikuttavat kaupunkikuvaan. Käytännössä useimmissa kerrostalokohteissa riittää toimenpideilmoitus, ja joissakin kunnissa ei vaadita edes sitä. Tarkista kunnan rakennusvalvonnasta – tieto näkyy useimpien kuntien Lupapiste-palvelussa (Motiva: lupa-asiat).
5. Pientuotantoilmoitus DSO:lle
Sähköurakoitsija tekee pientuotantoilmoituksen taloyhtiön puolesta. DSO:n käsittelyaika on tyypillisesti 1–2 viikkoa. Ennen tätä järjestelmää ei saa kytkeä verkkoon. Helen Sähköverkolla, Carunalla ja Elenialla on omat lomakkeensa portaaleissa.
6. Asennus, käyttöönotto ja pöytäkirjat
Asennustyö kestää tyypillisesti 3–7 työpäivää 25 kW järjestelmälle, kattomateriaalista ja kiinnitysratkaisusta riippuen. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjan tekee sama urakoitsija. Pöytäkirja perustuu SFS 6000 -pienjännitestandardiin ja SFS-EN 62446-1 aurinkosähkön käyttöönotto-standardiin. Vaadi pöytäkirjan kopio – sitä tarvitaan vakuutusyhtiön ja DSO:n suuntaan.
7. Datahub-rekisteröinti energiayhteisönä
Tämä on vaihe, jonka moni hallitus aluksi unohtaa: pelkkä paneelijärjestelmän verkkoon kytkentä ei vielä tarkoita energiayhteisöä. Hyvityslaskenta käynnistyy vasta, kun DSO on rekisteröinyt taloyhtiön energiayhteisöksi Datahubiin ja jakotaulukko on syötetty järjestelmään. Helen Sähköverkon palvelu on maksuton sekä taloyhtiölle että asukkaille (Helen Sähköverkko), ja sama pätee useimpiin Suomen DSO:hin.
8. Hyvityslaskennan käynnistyminen
Yhteisö aktivoituu seuraavan tasejakson alusta. Asukkaat saavat ensimmäisellä laskullaan näkyviin hyvityslaskennan vaikutuksen omana riviinään – joko vähennetyllä kWh-määrällä tai eriteltynä hyvityksenä. Jos jakotaulukkoa joudutaan myöhemmin muuttamaan (esimerkiksi osakehuoneiston pinta-alan muuttuessa), hallitus ilmoittaa siitä DSO:lle erikseen.
Rahoitus ja kassavirta – kolme realistista vaihtoehtoa
Investoinnin rahoittaminen on usein se kohta, jossa hallitus ja yhtiökokous joutuvat eniten vertailutyöhön. 25 000–37 500 € on harvalle taloyhtiölle suora kassasta nostettava summa. Käytännössä rahoitusvaihtoehtoja on kolme, ja ne voidaan myös yhdistää.
Yhtiölaina – yleisin malli kerrostalossa
Taloyhtiö ottaa hankerahoituslainan pankista, ja kustannus jaetaan osakkaille hoitovastikkeen lisäerinä laina-ajan keston ajan. Suomen kerrostalokannassa yhtiölaina-pohjainen rahoitus on selvästi yleisin – noin 60–70 % aurinkopaneelihankkeista rahoitetaan näin. Etu: osakkaan ei tarvitse maksaa kerralla, ja lainaerä jakautuu mukaan osakkeen omistusosuuden mukaan. Haittapuoli: osakas ei voi vähentää korkomenoja omasta verotuksestaan, koska kyse on taloyhtiön lainasta.
Tyypilliset ehdot pankeilta 2026: laina-aika 10–15 v, korkomarginaali 1,0–1,8 % päälle euriborin (3 kk tai 6 kk). 25 000 € lainalla 12 vuoden takaisinmaksulla vastikenousu on noin 2,30 €/osake/kk – pieni rasitus, joka näkyy lähes täysin pienemmässä sähkölaskussa hyvityslaskennan ansiosta.
Osakaslaina – kun osakkailla on varallisuutta valmiina
Osakas voi lainata taloyhtiölle oman osuutensa hankintahinnasta, ja taloyhtiö maksaa lainan takaisin ennalta sovitulla korolla. Tämä on yleisempi malli pienissä, hyvinvoivissa taloyhtiöissä, joissa osakkailla on käyttämätöntä säästövarallisuutta ja pankin korot ovat sijoittamiseen liian matalia. Korko sovitaan tyypillisesti markkinakoron tasolle, mikä tekee siitä osakkaalle kohtuullisen tuoton ja taloyhtiölle edullisemman kuin pankkilainan.
Vuokrakorotus – kun taloyhtiö omistaa vuokra-asuntoja
Jos taloyhtiössä on vuokra-asuntoja (esimerkiksi yhtiön omistamia "varastoasuntoja" tai talkkarihuoneistoja), niiden vuokraa voidaan käyttää investoinnin rahoittamiseen. Tämä on harvinaisempi malli, mutta toimiva niille yhtiöille, joilla on jatkuvaa vuokratuloa muun toiminnan kautta.
DSO-kohtaiset erot – Caruna, Helen, Elenia, Lahti Energia
Hyvityslaskenta toimii samalla periaatteella koko Suomessa, mutta käytännön työ tehdään aina kunkin alueen DSO:n eli jakeluverkonhaltijan portaalissa. Käsittelyajat, lomakkeet ja palvelutaso vaihtelevat. Alla on yhteenveto neljästä suurimmasta DSO:sta, jotka kattavat yli kaksi kolmasosaa Suomen liittymistä.
| DSO | Alue | Pientuotantoilmoitus | Käsittelyaika | Erityispiirteet 2026 |
|---|---|---|---|---|
| Caruna | Uusimaa, Lounais-Suomi, osa Pohjanmaata | Yleistietolomake portaalissa | 1–2 vk | Siirtohintojen korotus 1.1.2026 (+4,4 % Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) |
| Helen Sähköverkko | Helsinki | Urakoitsija tekee ilmoituksen | ~1–2 vk | Maksuton hyvityslaskentapalvelu, SMA/SMB-valinta |
| Elenia | Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa | Yleistietolomake + Elenia Aina -tunnukset | ~2 vk | Energiayhteisö osa Elenia Aina -palvelua |
| Lahti Energia / Vantaan Energia | Lahti, Vantaa | Pientuotantoilmoitus omilla lomakkeilla | Vaihtelee | Datahub-pohjainen toteutus |
Erityisesti Caruna-alueen taloyhtiölle on hyvä huomata, että siirtohinnan korotus 1.1.2026 nostaa ostosähkön kokonaiskustannusta noin 4 % – tämä tarkoittaa, että aurinkosähköllä korvattu ostosähkö on jatkossa hieman arvokkaampaa, mikä lyhentää takaisinmaksuaikaa muutamalla kuukaudella verrattuna aikaisempaan laskelmaan (Espoon Sanomat 12.11.2025). Pienempien DSO:iden kanssa (Kokkolan Energia, Järvi-Suomen Energia, Vaasan Sähköverkko) kannattaa varata aikaa hieman pidempään, koska prosessit eivät ole yhtä rutiininomaisia kuin suurilla.
ENERCOM Facility 2nd call – 45 000 € avustus 5.5.–5.7.2026
EU:n LIFE Clean Energy Transition -ohjelman alainen European Energy Communities Facility (ENERCOM Facility) avasi toisen hakukierroksensa 5.5.2026. Hakuaikaa on 5.7.2026 saakka – kirjoitushetkellä alle kaksi kuukautta. Tuettavia energiayhteisöjä valitaan koko EU27:n alueelta vähintään 140, ja jokaiselle myönnetään 45 000 € kertaluonteinen lump-sum-avustus (energycommunitiesfacility.eu).
45 000 € on kehittämistuki, ei investointituki
Tämä on tärkein ymmärrettävä rajaus. ENERCOM-avustusta ei käytetä paneelien ostamiseen tai asennukseen. Sen tarkoituksena on rahoittaa liiketoimintasuunnitelman kehittämistä, asiantuntijakonsultointia, oikeudellista neuvontaa, taloudellista mallinnusta ja capacity building -työtä. Hyöty taloyhtiölle on, että rahaa vapautuu paneelien itse rahoitukseen, kun suunnitteluvaihe maksetaan EU-rahalla. Käytännössä 45 000 € voi kattaa 1–2 vuoden suunnittelukustannukset, mukaan lukien teknisen mitoituksen, juridiset selvitykset ja rahoituslaskennan.
Onko suomalainen asunto-osakeyhtiö "similar organisation"?
Kelpoisuusehdoissa todetaan, että hakijan tulee olla rekisteröity oikeudellisena yksikkönä kuten osuuskunta, yhdistys, osakeyhtiö tai vastaava organisaatio. Suomen asunto-osakeyhtiö on lähtökohtaisesti osakeyhtiö (1599/2009), joten se on perustellusti tulkittavissa kelpoisuusehtoihin. ENERCOM Facilityn virallisessa kelpoisuuslistauksessa asunto-osakeyhtiötä ei kuitenkaan nimetä erikseen, joten hakijan kannattaa varmistaa kelpoisuutensa ENERCOM-helpdeskistä ennen hakulomakkeen lähettämistä. Helpdeskin yhteystiedot löytyvät hakuportaalin yhteydestä.
Hakuprosessi step-by-step
- Eligibility self-check: kelpoisuustesti avautuu hakuportaalissa. Vie 10–15 min.
- Rekisteröitymistodistus: taloyhtiön kaupparekisteriote (Y-tunnus + yhtiöjärjestys) liitteenä.
- Hakulomake: kuvaus suunnitellusta energiayhteisön rakenteesta, paneelitehosta, asukasmäärästä ja aikataulusta.
- Capacity-building -ohjelman suunnitelma: miten taloyhtiö osallistuu webinaareihin, peer-to-peer -vaihtoihin ja kansalliseen verkostotoimintaan.
- Lähetys: 5.7.2026 mennessä portaalin kautta.
Hakemuksen valmisteluun kannattaa varata 4–6 viikkoa, jos taloyhtiöllä ei ole aiempaa kokemusta EU-hauista. Kannattaa harkita ulkopuolisen hakukonsultin käyttöä – sellainen palkkio voidaan myöhemmin kuitata avustuksesta, kun hakemus menee läpi.
Capacity building -ohjelma valituille
Valituille taloyhtiöille ENERCOM Facility tarjoaa pakollisena osana online-moduuleja, webinaareja ja kansallista peer-to-peer -vaihtoa. Tämä on osa ohjelman tavoitetta rakentaa EU-laajuista energiayhteisön osaamisverkostoa. Ohjelma kestää 6–18 kk hakemuksen hyväksymisestä, ja sen aikana taloyhtiö raportoi liiketoimintasuunnitelman edistymisestä ENERCOM-tiimille.
Mitä, jos hakemus ei mene läpi?
ENERCOM Facilityn ensimmäisellä hakukierroksella 2024 hakemusten hyväksymisaste oli noin 35 %, joten merkittävä osa hakijoista jäi tukematta. Toisen kierroksen ehdot ovat vastaavat. Vaikka hakemus ei menisi läpi, valmistelutyö ei mene hukkaan: liiketoimintasuunnitelma, kuntoselvitys, tarjousvertailu ja yhtiökokouspäätös ovat kaikki taloyhtiön omassa käytössä jatkossakin. Investointi voidaan toteuttaa myös ilman EU-tukea, vain hieman alemmalla kassan-virtaan-vaikuttavalla budjetilla. Suositus: aloita haku, mutta älä rakenna investointipäätöstä sen varaan – pidä taloyhtiön rahoitus toimivana myös ilman ENERCOM-tukea.
Verotus ja kotitalousvähennys – mihin osakkaalla on oikeus
Aurinkopaneelien verotus taloyhtiössä on toinen alue, jolla väärinkäsityksiä kuulee paljon. Käydään läpi olennaiset kohdat 2026 tasolla.
Sähkövero – alle 100 kVA pientuotanto on vapautettu
Jos taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmän nimellisteho on enintään 100 kVA, taloyhtiöllä ei ole sähköverovelvollisuutta. Yli 100 kVA mutta alle 800 000 kWh/v tuottava järjestelmä raportoi sähköveron vuosittain, ja sitä suuremmat kuukausittain (Vero.fi). Käytännössä lähes kaikki taloyhtiön kerrostalokokoluokan järjestelmät jäävät tämän alarajan alle – 100 kVA on noin 100 kWp, eli isompi kuin valtaosa Suomen taloyhtiöiden katoista mahduttaisikaan.
Arvonlisävero – vähäinen ja satunnainen myynti on vapautettu
Korkein hallinto-oikeus on linjannut päätöksellä KHO:2021:20, että taloyhtiön aurinkosähköstä syntyvän vähäisen ja satunnaisen ylijäämän myynti ei tee taloyhtiötä arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on 20 000 € liikevaihtoa vuodessa 1.1.2025 alkaen. Hyvityslaskenta auttaa pitämään verkkoon myydyn ylijäämän pienenä, koska iso osa tuotannosta kuluu kiinteistössä – tämä on yksi lisäsyy valita riittävän iso järjestelmä (jossa hyvityslaskenta toimii) eikä pelkkää kiinteistösähkön mittaista paneelia.
Kotitalousvähennys 2026 – 35 % työstä, max 1 600 €/hlö
Tämä on kohta, jossa taloyhtiön hallituksen kannattaa olla erityisen tarkka. Verohallinnon nykyiset rajat 2026 ovat:
- 35 % ostetun työn osuudesta (ei materiaaleista)
- Enimmäismäärä 1 600 € per henkilö, aviopuolisoilla yhteensä 3 200 €
- Omavastuu 150 € per vuosi
Lähteet: Vero.fi – kotitalousvähennyksen määrä ja Veronmaksajain Keskusliitto.
Business Finland ja ARA – mitä tukia ei ole tarjolla 2026
Kahta usein kysyttyä tukimekanismia ei ole taloyhtiön käytettävissä 2026:
- Business Finlandin energiatuki: asunto-osakeyhtiöt ja asuinkiinteistöt on nimenomaisesti rajattu pois (Business Finland).
- ARAn energia-avustus: ohjelma päättyi vuoden 2023 lopussa, uusia hakemuksia ei oteta vastaan. Mahdolliset uudet kansalliset tukimekanismit ovat valmistelussa 2026, mutta niistä ei ole vielä julkaistu tarkkoja ehtoja.
ENERCOM Facility on käytännössä ainoa merkittävä rahallinen tuki, jota tavallinen suomalainen kerrostaloyhtiö voi 2026 hyvityslaskennan rinnalla hyödyntää.
Real-world esimerkit – Haapalahdenkatu ja UTU-tutkimus
Suomessa hyvityslaskennan käytännön toimivuudesta on jo useita vahvistettuja esimerkkejä. Kolme keskeisintä:
As.Oy Haapalahdenkatu 11 (Helsinki) – Finsolar-pilotti 2017–2019
Lauttasaarelainen kerrostaloyhtiö osallistui Aalto-yliopiston Finsolar-hankkeen pilottiin, jossa hyvityslaskennan käytännön toimivuutta testattiin laajamittaisesti ennen lainsäädännön muutosta. Pilotin keskeinen havainto: oikein mitoitetussa järjestelmässä yli 80 % aurinkosähköstä kului kiinteistösähköön (ilmanvaihtokoneet, pesutupa, porraskäytävät, säilytystilat), alle 20 % asukkaille (finsolar.net). Hallituksen puheenjohtaja totesi pilotin lopussa, että vuosittainen kiinteistösähkölasku oli pudonnut lähes puoleen aikaisemmasta.
Turun yliopisto + Aalto -tutkimus, Energy and Buildings 27.4.2026
Tuoreessa Energy and Buildings -lehdessä julkaistussa artikkelissa Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat 5-kerroksisen 18-huoneistoisen kerrostalon energiavirtoja. Lopputulos oli selkeä: pelkkä aurinkopaneelien asentaminen ilman energiayhteisön muodostamista jätti merkittävän osan hyödystä käyttämättä. Energiayhteisöllä aurinkosähkön arvo nousi rakennustasolla 10–12 % ja asukkaiden vuotuiset sähkölaskusäästöt olivat 18–26 %. Tutkimuksen johtopäätös oli, että "aurinkopaneelit asentavan taloyhtiön kannattaa muodostaa energiayhteisö" (UTU mediatiedote 27.4.2026).
Pienempien DSO:iden kanssa varaa aikaa
Yhteenvetona prosessista: 25 kW kerrostalokokoluokan järjestelmälle aikataulu kuntoselvityksestä hyvityslaskennan käynnistymiseen on tyypillisesti 4–8 kuukautta. Hallituksen kannattaa varata ensimmäiset 4–6 viikkoa kuntoselvitykseen ja tarjouspyyntöihin, sitten 6–8 viikkoa yhtiökokouksen valmisteluun ja päätökseen, ja lopuksi 4–8 viikkoa asentajalle plus DSO-käsittelyyn. ENERCOM-haun valmistelu kannattaa aloittaa rinnakkain heti yhtiökokouspäätöksen jälkeen – hakemus voi mennä sisään ennen paneelien fyysistä asennusta, koska kyseessä on suunnittelutuki.
Pohjois- ja Itä-Suomen pienempien verkkoyhtiöiden (Kemin Energia, Köyliön Sähkö, Kuoreveden Sähkö ja vastaavat) kanssa hyvityslaskennan rekisteröintiprosessi on Datahubin osalta sama, mutta käytännön käsittelyaika voi olla pidempi yksinkertaisesti siitä syystä, että pientuotantoilmoituksia tulee harvemmin – henkilökunnan rutiini ei ole yhtä syvällä kuin Carunan tai Helenin kohdalla. Suositus: varaa Pohjois-Suomen sähköverkkoyhtiöille 3–4 viikkoa käsittelyaikaa pientuotantoilmoitukseen ja energiayhteisön rekisteröintiin. Pyydä DSO:lta kirjallinen vahvistus käyttöönottopäivästä, ennen kuin sopii asentajan kanssa loppusähköistystä.
Helsingin Helen Sähköverkko – tukijärjestelmä taloyhtiöille
Helen Sähköverkko on tehnyt energiayhteisön rekisteröinnistä Helsingin alueella ilmeisen rutiinin – portaali ohjaa hallitusta kysymys kerrallaan jakotaulukon syöttämiseen, ja DSO toteuttaa hyvityslaskennan automaattisesti seuraavan kuukauden tasejaksolta. Hyvityslaskentapalvelu on maksuton sekä taloyhtiölle että asukkaille, eikä erillistä palvelumaksua peritä DSO:n suuntaan. Sama palvelutaso löytyy nyt Carunan, Elenian ja Tampereen Energia Sähköverkon portaaleista – Suomen DSO-kenttä on yhdenmukaistunut nopeasti vuoden 2023 jälkeen.
Seuranta ja raportointi asukkaille
Kun hyvityslaskenta on käynnistynyt, hallituksen kannattaa tehdä asukkaille kuukausittain (tai vähintään kvartaalin välein) lyhyt raportti, jossa kerrotaan tuotettu sähkö, säästetty ostosähkö ja säästö euroissa. Tämä rakentaa luottamusta ja motivoi asukkaita osallistumaan myöhempiin energiaratkaisuihin, kuten ehkä yhteiseen latauspistehankintaan. Helen Sähköverkon ja Elenian portaaleissa raporttipohjat löytyvät valmiina – pelkkä kopio liitteeksi seuraavalle yhtiökokouskutsulle riittää.
Pohjois-Karjalan tilanne – yli 90 % aurinkopaneelitaloyhtiöistä
Karelia-ammattikorkeakoulun selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan alueen aurinkopaneelitaloyhtiöistä yli 90 % oli kiinteistön sisäisen hyvityslaskennan piirissä jo 2023 (Karelia-amk). Luku kertoo, että kun hyvityslaskenta on kerran tehty rutiiniksi alueella, sen omaksuminen leviää nopeasti taloyhtiöstä toiseen.
Mitä esimerkit yhdessä kertovat
Kolme erityyppistä esimerkkiä – yksittäinen pilottitaloyhtiö pääkaupunkiseudulta, akateeminen tutkimus tyypillisestä 18-huoneistoisesta kerrostalosta ja alueellinen tilasto – piirtävät samansuuntaisen kuvan. Hyvityslaskenta toimii käytännössä siellä, missä DSO on rutiinilla, ja sen taloudellinen vaikutus on toistuvasti samaa luokkaa: noin 10–12 % rakennustason arvonlisä paneeleille ja 18–26 % vuosittainen sähkölaskusäästö asukkaille. Asukasta huolettavat alkukysymykset (sopimukset, siirtomaksut, vastuut) ratkeavat SMA-mallissa ilman uusia toimia heidän puoleltaan, mikä selittää, miksi omaksumistaso on ollut nopeaa.
Lisätietoa kotitalouden vastaavan kokoluokan ratkaisuista löytyy myös GRIVOLT:n omasta omakotitalo-analyysistä – aurinko + akku + pörssisähkö -kolminaisuuden taloudellinen toimivuus noudattaa samaa logiikkaa pienemmässä mittakaavassa.
Yleiset virheet ja miten ne vältetään
Hallitukset ja isännöitsijät ovat raportoineet seuraavat virheet kierrätettävinä oppimisina. Käy lista läpi ennen yhtiökokousta.
Mokа 1: liian pieni järjestelmä ilman hyvityslaskentaa
Tämä on yleisin virhe. Hallitus mitoittaa paneelijärjestelmän vain kiinteistösähkön mittaiseksi (esim. 10 kW), koska "asukkaat eivät ehkä halua sekaantua hyvityslaskentaan". Lopputulos: takaisinmaksu venyy 18 vuoteen, ja iso osa kattopinta-alasta jää käyttämättä. Oikea polku on tehdä yhtiökokouspäätös, jossa sekä paneelimäärä että hyvityslaskennan periaate hyväksytään samalla kerralla.
Moка 2: päätös ilman muodollista yhtiökokouspöytäkirjaa
DSO ei rekisteröi energiayhteisöä ilman yhtiökokouspöytäkirjaa, jossa jakotaulukon perusta on yksiselitteisesti kirjattu. Pelkkä hallituksen sähköpostipäätös ei riitä. Vaadi pöytäkirjaan tarkka kirjaus: "Aurinkopaneelijärjestelmän tuottama sähkö jaetaan jakeluverkonhaltijan toteuttamana hyvityslaskentana siten, että ylijäämä jaetaan osakkeenomistajille heidän osakkeidensa omistusosuuden mukaisesti."
Mокa 3: ENERCOM-haku liian myöhään
Toinen hakukierros sulkeutuu 5.7.2026. Jos hallitus aloittaa hakuprosessin vasta toukokuun lopussa, aikaa jää alle kuukausi – eikä se riitä kunnolliseen valmisteluun. Käytännössä haun valmistelu kannattaa aloittaa heti yhtiökokouspäätöksen jälkeen, jopa ennen tarjouspyyntöjen lopullista vertailua. ENERCOM ei vaadi valmista paneeliasennusta hakuvaiheessa.
Moка 4: asukkaiden tiedottamatta jättäminen
Vaikka AOYL:n uudistus poisti yksimielisyysvaatimuksen, hyvin tiedotettu hanke kohtaa vähemmän vastustusta. Lähetä asukkaille tiedote vähintään kuukautta ennen yhtiökokousta, järjestä infotilaisuus ja vastaa kysymyksiin etukäteen sähköpostilla. Yleisin asukasta huolestuttava kysymys koskee siirtomaksua: hyvityslaskenta ei poista siirtomaksua, vaan vähentää ostosähkön määrää, jolta siirtomaksu peritään.
Moка 5: jakotaulukon kirjaamatta jättäminen pöytäkirjaan
DSO vaatii jakotaulukon perustan kirjattuna yhtiökokouspöytäkirjaan. Pelkkä "tuotanto jaetaan osakkaille" ei riitä – pöytäkirjasta tulee ilmetä, perustuuko jako osakkeiden omistusosuuteen, huoneiston pinta-alaan vai johonkin muuhun sovittuun mittariin. Suositus: käytä omistusosuutta, koska se on yksiselitteinen ja päivittyy automaattisesti, kun huoneistoja vaihtaa omistajaa.
Moка 6: invertterin valitseminen pelkän hinnan perusteella
Invertteri on aurinkojärjestelmän eniten rikkoutuva komponentti – paneelit kestävät usein 25 v, invertterit tyypillisesti 8–12 v. Halvin invertteri säästää 2 000–4 000 € investointivaiheessa mutta voi maksaa 3 000–6 000 € uudistustyössä 8 vuoden päästä. Useimmissa taloyhtiöissä järkevä valinta on keskihintainen invertteri (SMA Sunny Tripower, Sungrow SG-CX, Fronius Symo) 10 vuoden täystakuulla. Vaadi tarjouksessa invertterin takuuajat erikseen näkyviin.
Moка 7: vakuutuksen päivittämättä jättäminen
Aurinkopaneelijärjestelmä on osa taloyhtiön kiinteistöä ja sen kuuluu olla mukana kiinteistövakuutuksessa. Käytännössä monet taloyhtiöt unohtavat ilmoittaa muutoksesta vakuutusyhtiölle, mikä voi johtaa puutteellisiin korvauksiin myrsky- tai tulipalovahingoissa. Vakuutusyhtiöt eivät juurikaan nosta vuosipremiota (tyypillisesti 50–150 €/v lisämaksua 25 kW järjestelmälle), mutta ilmoittamatta jättäminen voi heikentää korvauskelpoisuutta. Tee päivitys saman päivän aikana käyttöönottotarkastuksen kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko taloyhtiön hallitus päättää aurinkopaneelien hankinnasta yksin?
Ei. Investoinnista päättää aina yhtiökokous, jossa AOYL-uudistuksen jälkeen (8.3.2023) riittää enemmistöpäätös. Hallitus valmistelee asian, pyytää tarjoukset ja esittelee rahoituksen yhtiökokoukselle.
Voiko vuokralainen hyötyä energiayhteisöstä?
Kyllä, jos vuokralaisella on oma sähkösopimus käyttöpaikalle. Hyvityslaskenta jakaa tuotannon mittarille ja sitä kautta sähkösopimuksen haltijalle – ei välttämättä omistajalle. Vuokralainen saa hyödyn niin kauan kuin hän asuu huoneistossa ja maksaa sähköstään itse.
Voiko osakas jäädä energiayhteisön ulkopuolelle?
Käytännössä kyllä, mutta harva niin tekee. Sähkömarkkinalain mukaan jäsenellä on oikeus erota ja vaihtaa sähkönmyyjää vapaasti. Jakotaulukosta voidaan jättää käyttöpaikka pois yhteisön ulkopuolelle, mutta koska hyöty näkyy automaattisesti alemmassa ostosähkön määrässä, asukkaalla ei yleensä ole syytä kieltäytyä.
Maksaako osakas hyvityslaskennan jälkeenkin siirtomaksun?
Kyllä. Hyvityslaskenta vähentää ostosähköenergian määrää (kWh) mutta ei koske siirtomaksua erikseen. Siirtohinnat peritään mitatun kulutuksen, eivät netotetun, perusteella – vaikka aurinkosähkö tuotetaan saman liittymän takana, se siirretään silti energiakanavaa pitkin osakkaan mittariin asti. Säästö syntyy nimenomaan energiakomponentista.
Onko kotitalousvähennys mahdollinen taloyhtiön yhteisestä aurinkopaneeli-investoinnista?
Ei taloyhtiön maksamasta osuudesta. Kotitalousvähennys on mahdollinen vain siltä osin kuin osakas itse tilaa erikseen työn ja maksaa sen suoraan urakoitsijalle. Yhteishankinta yhtiöltä → ei vähennystä osakkaalle.
Joutuuko taloyhtiö arvonlisäverovelvolliseksi aurinkopaneeleista?
Ei, jos ylijäämäsähkön myynti pysyy vähäisenä ja satunnaisena (KHO:2021:20) ja taloyhtiön kokonaisliikevaihto jää alle 20 000 € vuodessa (alv-velvollisuuden alaraja 1.1.2025 alkaen). Hyvityslaskenta auttaa pitämään myydyn ylijäämän pienenä, koska iso osa tuotannosta kuluu kiinteistössä.
Mitä jos taloyhtiössä on osakkaita, joilla ei ole omaa sähkösopimusta?
Heidän osuutensa siirtyy joko verkkoon myyntiin (SMA-mallissa) tai jää käyttämättä. Jakotaulukko voidaan päivittää DSO:lle, kun käyttöpaikka taas aktivoituu uuden asukkaan myötä.
Mitä eroa on SMA- ja SMB-jakotavalla?
SMA: ylijäämä kulkee taloyhtiön ylijäämäsopimuksen kautta verkkoon, asukkaille ei tarvita uusia sopimuksia. SMB: jokaisella jäsenellä on oma ylijäämäsopimus ja myyntitulot menevät suoraan asukkaille. SMA on käytetympi ja hallinnollisesti kevyempi.
Vaaditaanko sähköliittymän suurentaminen 25 kW paneeleille?
Ei yleensä, jos taloyhtiössä on tyypillinen 3×63 A tai 3×80 A liittymä. DSO arvioi liittymisilmoituksessa, riittääkö nykyinen pääsulake. Pieneen 3×35 A liittymään voidaan vaatia tehon rajoitusta invertterillä tai liittymän muutosta – muutos maksaa tyypillisesti 1 500–4 500 €.
Voiko olemassa olevaan paneelistöön lisätä energiayhteisön jälkikäteen?
Kyllä, jos järjestelmä on jo Datahubissa rekisteröity ja kiinteistön sisäinen mittausrakenne kestää hyvityslaskennan. Tällöin DSO päivittää käyttöpaikkojen tiedot ja jakotaulukon. Hyvitys käynnistyy seuraavan tasejakson alusta. Tämä on yleinen polku taloyhtiöille, jotka asensivat paneelit ennen 2023 mutta eivät vielä ole perustaneet energiayhteisöä.
Voiko paneeleihin yhdistää myöhemmin kotiakun tai latauspisteet?
Kyllä. Aurinkojärjestelmä on luonnollinen ensimmäinen askel, johon voidaan myöhemmin liittää joko taloyhtiön yhteinen kiinteistöakku (kiinteistösähkön huipun leikkaamiseen) tai sähköautojen latausinfra. Akku voidaan kytkeä joko AC-puolelle olemassa olevaan järjestelmään tai DC-puolelle uutta hybridi-invertteriä käyttäen – jälkimmäinen on tehokkaampi mutta vaatii suunnittelua. Yksityiskohtaisesti tämä yhdistelmä on kuvattu omakotitalokokoluokassa helsinkiläisperheen 13 kWh kotiakku + pörssisähkö -case-tutkimuksessa, jossa investointi maksoi 11 100 € ja säästö oli 820 €/v. Saman logiikan skaalaaminen taloyhtiöön on suoraviivaista. Latauspisteet kuuluvat saman AOYL-uudistuksen piiriin: yhtiökokouksen enemmistöpäätös riittää.
Voiko hyvityslaskennan jakotapaa muuttaa myöhemmin?
Kyllä. Hallitus voi esittää yhtiökokoukselle jakotaulukon muutoksen, ja päätös vaatii enemmistön. Käytännössä muutoksia tehdään harvoin, koska osakkeiden omistusosuus on luonnollinen ja oikeudenmukainen perusta. Jos taloyhtiössä tehdään esimerkiksi linjasaneeraus, joka tarpeellistaa investointien jakamisen uudella perusteella, sama yhtiökokous voi käsitellä molemmat asiat samassa kokouksessa.
Yhteenveto
Taloyhtiön energiayhteisö 2026 ei ole erikoistapaus – se on kustannustehokkain tapa hyödyntää aurinkopaneeli-investointia silloin, kun katto antaa myöten ja asukkaita on enemmän kuin pelkkä kiinteistösähkö pystyisi kuluttamaan.
- AOYL-uudistuksen (8.3.2023) jälkeen yhtiökokouksen enemmistöpäätös riittää aurinkopaneelien hankintaan – yksittäinen vastustaja ei voi enää estää hanketta.
- Hyvityslaskenta lyhentää takaisinmaksuajan tyypillisesti 18 vuodesta 13 vuoteen samalla katolla, ja asukkaiden sähkölaskusäästö on 18–26 %.
- 25 kW järjestelmä taloyhtiölle maksaa avaimet käteen 25 000–37 500 €. Asennus kestää 3–7 työpäivää, ja koko prosessi (päätöksestä hyvityslaskennan käynnistymiseen) tyypillisesti 4–8 kk.
- ENERCOM Facility 2nd call sulkeutuu 5.7.2026. 45 000 € avustus on tarkoitettu liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen, ei paneelien ostoon.
- Kotitalousvähennys (1 600 €/hlö, 35 % työstä) ei koske taloyhtiön yhteishankintaa – tärkeä rajaus pitää selvänä yhtiökokouksessa.
Jos taloyhtiössäsi suunnitellaan vasta investoinnin alkuvaihetta, kannattaa varmistaa myös kotiakku- ja varttisähkö-näkökulmat. Lue myös: varttisähkö-mekanismin perusteet, kotiakkujen vertailu 2026 ja Shelly + pörssisähkö DIY-ohjaus – nämä rakentavat samalle Datahub-perustalle, jolla taloyhtiön hyvityslaskenta toimii.
Aikatauluikkuna on käytännössä seuraava: jos taloyhtiösi haluaa hyödyntää ENERCOM Facilityn 45 000 € avustushaun, hallituksen kannattaa pitää tämä viikko aloituspalaveri, varata kuntoselvitys kuukauden sisällä, kutsua ylimääräinen yhtiökokous kesäkuun alussa ja lähettää ENERCOM-hakemus viimeistään 30.6.2026 – jättää viikon puskurin viimeiselle päivälle 5.7.2026. Jos haku jää tällä kertaa hankkimatta, vastaava avustuskierros saattaa avautua syksyllä tai vuonna 2027, mutta ehdot voivat muuttua. Hyvityslaskenta itsessään on käytettävissä koko ajan – siihen liittyminen ei ole sidoksissa ENERCOM-hakuun.
Pyydä ilmainen tarjous Tukes-rekisteröidyltä aurinkopaneeliasentajalta GRIVOLT-verkostosta – saat kolme vertailtavaa tarjousta 24 tunnin sisällä, ja voit aloittaa hallituksen valmistelutyön heti tarjousten saavuttua.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



