Pistorasiaan kytkettävä parvekevoimala on Suomessa laiton. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kielsi sen käytön jo 24.7.2023, koska tällainen laite ohittaa sulakkeen ylivirtasuojauksen ja voi sytyttää tulipalon. Kerrostaloasujalle ja vuokralaiselle jää silti kaksi laillista reittiä aurinkosähköön: sähköasentajan kytkemä kiinteä pienjärjestelmä (noin 800–2 500 €) tai kannettava virta-asema ja siirrettävä paneeli (noin 600–1 500 €). Vertailimme molemmat laillisuuden, hinnan ja todellisen hyödyn kautta – ja kerromme, kumpi sopii kenellekin.
Aurinkopaneeli parvekkeelle 2026 – pistoke laiton, mikä toimii?
Pistorasiaan kytkettävä parvekevoimala on Suomessa laiton (Tukes). Vertailimme kerrostaloasujan kaksi laillista reittiä aurinkosähköön: asentajan kytkemä kiinteä pienjärjestelmä ja kannettava virta-asema.

- Vertailtavat: 3 reittiä kerrostaloasujan aurinkosähköön, valittu sen mukaan, mitkä ovat Suomessa 2026 oikeasti saatavilla ja laillisia (asentajan kiinteä pienjärjestelmä, kannettava virta-asema, pistokevoimala).
- Painotetut kriteerit: laillisuus 30 %, soveltuvuus vuokralaiselle ilman lupia 20 %, todellinen hyöty sähkölaskuun 20 %, hankintahinta 15 %, takaisinmaksu 15 % (yhteensä 100 %).
- Pois jätetty: taloyhtiön yhteinen kattovoimala (oma hankintareittinsä, ei laitevertailua – käsitellään lopussa), tontti- ja maa-asennus (ei sovellu kerrostaloon), 230 V:n itsekytkentä ilman asentajaa (= sama laiton kytkentä kuin reitti C).
- Lähteet: Tukes (tiedote 24.7.2023 + aurinkosähköohje), sähköturvallisuuslaki 1135/2016, Motiva (tuotto), Vero (kotitalousvähennys), jälleenmyyjien hinnastot Q2 2026.
- Päivitetty: 14.6.2026. Hinnat tarkistettu Q2 2026 -hinnastoista.
Vertailun lähtökohdat ja kriteerit
Omakotitaloasuja asentaa paneelit katolle ilman lupaa, jos ne eivät ulotu julkisivun yli. Kerrostalossa tilanne on toinen. Parveke ja julkisivu kuuluvat taloyhtiön päätösvaltaan, oma asunto on harvoin sopiva katto, ja moni asukas on vuokralainen, joka ei saa muuttaa kiinteistöä lainkaan. Siksi kysymys ei ole "mikä paneeli", vaan "mikä reitti aurinkosähköön on minulle laillinen ja järkevä".
Miksi juuri nämä kolme reittiä
Suomen markkinoilla kerrostaloasujalle tarjotaan käytännössä kolmea laitetta. Ensimmäinen on kiinteä, talon sähköverkkoon kytketty pienjärjestelmä, jonka asentaa sähköurakoitsija. Toinen on kannettava virta-asema, jota ladataan siirrettävällä paneelilla ja joka ei koske talon verkkoon. Kolmas on pistorasiaan kytkettävä "pistokevoimala", jota myydään aktiivisesti verkossa – mutta jonka käyttö on Suomessa kielletty. Otimme kaikki kolme mukaan, koska lukija törmää niihin kaikkiin ostohetkellä ja tarvitsee tietää, mikä niistä on edes laillinen.
Painotetut kriteerit
Painotimme laillisuuden korkeimmalle (30 %), koska laiton ratkaisu ei ole vaihtoehto hinnasta riippumatta. Toiseksi tärkein on soveltuvuus vuokralaiselle ilman lupia (20 %): suuri osa kerrostaloasujista ei omista asuntoaan eikä voi tehdä kiinteää asennusta. Todellinen hyöty sähkölaskuun (20 %) erottaa aidon pientuotannon pelkästä varavoimasta. Hankintahinta (15 %) ja takaisinmaksu (15 %) painavat vähemmän, koska parvekemittakaavassa kumpikaan reitti ei ole varsinainen sijoitus. Painot kuvaavat lukijan tarvetta, eivät myyjän etua.
Mitä jätimme pois
Jätimme pois taloyhtiön yhteisen kattovoimalan. Se on aurinkosähkön vaikuttavin reitti kerrostalossa, mutta se on hankinta- ja yhtiökokouspäätös, ei yksittäisen asukkaan laite, joten se ei kuulu tähän laitevertailuun. Käsittelemme sen erikseen lopussa. Jätimme pois myös tontti- ja maa-asennuksen (ei sovellu kerrostaloon) sekä 230 voltin itsekytkennän ilman asentajaa, koska se on teknisesti sama laiton kytkentä kuin reitti C.
Vertailutaulukko: kolme reittiä rinnakkain
Taulukko kokoaa erot yhteen näkymään. Luvut on selitetty tarkemmin kunkin reitin omassa osiossa, ja tuottoarviot perustuvat pystyasennukseen Helsingin leveysasteella (katso tuotto-osio).
| Kriteeri | Reitti A: kiinteä pienjärjestelmä | Reitti B: virta-asema + paneeli | Reitti C: pistokevoimala |
|---|---|---|---|
| Laillisuus Suomessa | Laillinen (sähköurakoitsija kytkee + pientuotantoilmoitus) | Laillinen (kuka tahansa, myös vuokralainen) | Laiton (Tukes 24.7.2023) |
| Kuka voi toteuttaa | Osakkeenomistaja + taloyhtiön lupa + S2-asentaja | Vuokralainenkin, ei lupia | – |
| Kytkeytyy talon verkkoon | Kyllä, mikroinvertterillä | Ei, täysin erillinen | Kyllä, pistorasian kautta (kielletty) |
| Pienentää kiinteää sähkölaskua | Kyllä (omakäyttö + ylijäämä verkkoon) | Ei kiinteitä kuormia, vain aseman pistokkeisiin kytketyt laitteet | Periaatteessa kyllä, mutta laiton |
| Hankintahinta | ~800–2 500 € | ~600–1 500 € | ~150–400 € (älä osta) |
| kotitalousvähennys | Kyllä, asennustyön osuudesta (35 %) | Ei (ei asennustyötä) | Ei |
| Tuotto, 2 paneelia pystyssä | ~480–560 kWh/v talon verkkoon | ~0,3–0,8 kWh hyvänä kesäpäivänä aseman akkuun | – |
| Takaisinmaksu | Yli 12–20 v, usein paneelin elinkaaren rajoilla | Ei maksa itseään takaisin (varavoima) | – |
| Monikäyttö (mökki, vene, sähkökatko) | Ei, kiinteä | Kyllä | Ei |
Lähteet luvuille: hinnat jälleenmyyjien Q2 2026 -hinnastoista, tuotto Motivan ja PVGIS:n laskennasta, laillisuus Tukesin ohjeista (linkit lopussa).
Reitti A: asentajan kytkemä kiinteä pienjärjestelmä
Reitti A on lähinnä "oikeaa" aurinkosähköä. Yksi tai muutama paneeli kiinnitetään parvekkeen kaiteeseen tai seinään, ne kytketään mikroinvertteriin (esimerkiksi Hoymiles HMS-800 tai HMS-1000), ja sähköurakoitsija liittää järjestelmän asunnon sähköpiiriin. Tuotto kuluu ensin asunnon omaan kulutukseen, ja ylijäämä siirtyy verkkoon. Tämä on ainoa vertailun reitti, joka oikeasti pienentää kiinteää sähkölaskua.
Vahvuudet
Sähkö menee suoraan asunnon kulutukseen, joten jokainen tuotettu kilowattitunti korvaa ostosähköä noin 15,5 senttiä kilowattitunnilta. Mikroinvertteri tuottaa jokaiselle paneelille oman ohjauksen, joten yhden paneelin varjostus ei romahduta koko tuottoa – etu, joka korostuu varjoisalla kaupunkiparvekkeella. Asennus on Tukesin vaatimusten mukainen, ja sen tekee rekisteröity ammattilainen, joka tekee myös pientuotantoilmoituksen jakeluverkkoyhtiölle.
Heikkoudet ja luvat
Reitti A vaatii kaksi lupaa. Ensin tarvitaan taloyhtiön lupa, koska parvekkeen kaide ja julkisivu kuuluvat asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön päätösvaltaan. Näkyvä muutos julkisivuun edellyttää hallituksen hyväksyntää ja usein kunnan rakennusvalvonnan kannan. Toiseksi kytkennän saa tehdä vain sähkötöihin oikeutettu: Tukesin mukaan "aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittäminen edellyttää aina oikeutta sähkötöihin", käytännössä vähintään S2-pätevyyden urakoitsija. Maallikko ei saa kytkeä järjestelmää itse. Vuokralaiselle reitti on käytännössä suljettu, koska hän tarvitsisi sekä vuokranantajan että taloyhtiön luvan rakenteelliseen muutokseen.
Hinta ja kenelle sopii
Realistinen hinta pienelle, 1–4 paneelin kiinteälle järjestelmälle on noin 800–2 500 €. Erittely: paneelit noin 200–350 € kappaleelta, mikroinvertteri noin 280–410 €, kiinnikkeet ja kaapelointi joitakin satoja euroja, sekä sähköasentajan työ ja pientuotantoilmoitus noin 300–800 €. Huomaa, että Suomessa kukaan ei myy parvekkeelle valmista "avaimet käteen" -pakettia kiinteällä listahinnalla, joten kokonaishinta on arvio ja vaihtelee asentajan mukaan. Reitti A sopii osakkeenomistajalle, jolla on etelään avautuva parveke ja jonka taloyhtiö suhtautuu myönteisesti pientuotantoon.

Reitti B: kannettava virta-asema ja siirrettävä paneeli
Reitti B on laitteistoa, ei pientuotantoa. Kannettava virta-asema on iso litiumakku (yleensä turvallisempi LFP-kemia), jota ladataan taittuvalla tai jäykällä paneelilla parvekkeella. Asema ei koske talon sähköverkkoon: se syöttää virtaa vain omien pistorasioidensa ja USB-porttiensa kautta laitteille, jotka kytket siihen. Juuri tämä erottavuus tekee siitä laillisen kenelle tahansa, myös vuokralaiselle.
Vahvuudet
Mitään ei kiinnitetä julkisivuun eikä kytketä asunnon piiriin, joten lupia ei tarvita ja maallikko saa tehdä asennuksen itse. Tukesin sähköturvallisuuslain poikkeus koskee nimenomaan verkosta erillistä pienjännitejärjestelmää, eli juuri tätä. Laite on monikäyttöinen: sama asema toimii mökillä, veneessä ja sähkökatkon varavoimana. Hyvä virta-asema käynnistää reitittimen, lataa puhelimet ja kannettavat, pyörittää pientä jääkaappia muutaman tunnin ja pitää valot päällä katkon aikana. Reitti B:n laitteet ja syklit on käyty läpi tarkemmin artikkelissa kannettava virta-asema mökille 2026.
Heikkoudet
Suurin heikkous on, että reitti B ei pienennä kiinteää sähkölaskua. Valaistus, liesi, lämmin käyttövesi ja muut kiinteät kuormat pysyvät verkossa, koska et voi syöttää aseman tuottoa asunnon piiriin – se olisi sama laiton kytkentä kuin reitti C. Käytännössä maksat aseman kautta otetusta sähköstä enemmän kilowattitunnilta kuin verkkosähköstä, kun lasket laitteen hinnan mukaan. Parvekkeen paneeli kerää hyvänä kesäpäivänä vain noin 0,3–0,8 kilowattituntia akkuun, mikä riittää puhelimiin ja reitittimeen, ei talouden peruskulutukseen.
Hinta ja kenelle sopii
Hinta riippuu aseman koosta. Esimerkkejä Q2 2026 -hinnoista: EcoFlow Delta 2 (1 024 Wh) noin 799,99 €, EcoFlow Delta 3 (1 024 Wh) noin 835–850 €, pienempi EcoFlow River 3 (245 Wh) selvästi halvempi. Siirrettävä paneeli maksaa lisää: EcoFlow'n 110–160 W taittuvat paneelit noin 170–235 €, ja tehokkaampi Anker SOLIX PS200 (200 W) noin 625 €. Kokonaisuus asettuu tyypillisesti 600–1 500 euroon. Reitti B sopii vuokralaiselle, varavoimaa haluavalle ja sille, joka käyttää samaa asemaa mökillä tai veneessä. Sijoituksena se ei maksa itseään takaisin.
Reitti C: pistorasiaan kytkettävä paneeli on laiton
Reitti C tarkoittaa paneelia, jonka mukana tulee tavallinen sukopistoke ja jonka mainostetaan toimivan "plug and play" suoraan parvekkeen pistorasiaan. Saksassa tällainen on arkea. Suomessa se on laiton, ja syy on tekninen, ei byrokraattinen.
Miksi Tukes kieltää sen
Tukes julkaisi 24.7.2023 tiedotteen otsikolla "Älä käytä pistorasiaan kytkettävää aurinkopaneelia". Ylitarkastaja Sakari Hatakka muotoili sen suoraan: "Älä osta tällaista laitetta, koska sitä ei saa käyttää Suomessa." Tiedotteen mukaan "pistotulppaliitännän käyttö aurinkosähköjärjestelmissä on suomalaisen asennusstandardin turvallisuusvaatimusten ja sähköturvallisuuslain vastaista".
Ongelman ydin on ylivirtasuojaus. Pistorasia on suunniteltu ottamaan sähköä, ei syöttämään sitä takaisin. Kun paneeli syöttää virtaa pistokkeen kautta, virta tulee asunnon sähköpiiriin sulakkeen "väärältä" puolelta. Tukesin sanoin: "jos piiriä syötetään suojalaitteen ohi esimerkiksi pistorasiasta, ei turvallisuuden kannalta olennainen ylivirtasuojaus toimi suunnitellusti." Käytännössä johdotus voi ylikuormittua ilman, että sulake laukeaa – mistä seuraa tulipalon vaara. Lisäksi pistokkeen piikit voivat jäädä jännitteisiksi, kun laite irrotetaan tuotannon aikana, mikä on sähköiskun riski. Oikein kytketyssä järjestelmässä on turvakytkin ja merkinnät, joiden avulla verkkoasentaja tai pelastaja voi tehdä asennuksen jännitteettömäksi. Pistokevoimalasta ne puuttuvat.
Saksassa sama laite on laillinen
Saksan Balkonkraftwerk-buumi on kiinnostava vastakohta. Solarpaket I -lakipaketti tuli voimaan 16.5.2024 ja nosti pistokevoimalan invertterirajan 600 watista 800 wattiin, paneelitehon ollessa enintään 2 000 Wp. Asennukseen ei tarvita sähköasentajaa, sukopistoke on sallittu, ja rekisteröinti hoituu yhdellä ilmoituksella Marktstammdatenregister-rekisteriin. Ero Suomeen ei johdu siitä, että Saksa ottaisi turvallisuuden kevyemmin, vaan siitä, että Saksan verkkoonliittymisstandardi VDE-AR-N 4105 sisältää nimenomaisen poikkeuksen pienille pistokevoimaloille. Suomen vastaavassa standardissa SFS 6000 tällaista poikkeusta ei ole. Suomi ei ole 2026 mennessä avannut pistokevoimaloita Saksan tapaan, eikä lakimuutosta ole tiedossa vireillä.
Älä sekoita laillista ja laitonta paneelia
Kaikki "plug and play" -paneelit eivät ole laittomia. Ratkaisevaa on, mihin paneeli kytkeytyy. Veneeseen, asuntoautoon tai mökille tarkoitettu 12 voltin paneeli, joka lataa erillistä akkua eikä syötä 230 voltin verkkoon, on täysin laillinen – se on käytännössä reitti B. Laiton on vain paneeli, joka syöttää 230 volttia talon pistorasiaan. Jos myyjä lupaa, että laite "tuottaa sähköä suoraan pistorasiaan" ja pienentää sähkölaskua ilman asentajaa, kyseessä on Suomessa kielletty laite.

Paljonko parveke oikeasti tuottaa?
Tämä on kysymys, johon myyjät vastaavat harvoin rehellisesti. Paneelin tuotto riippuu kallistuskulmasta ja suunnasta, ja parveke on molemmissa epäoptimaalinen. Vertailukohtana katolle 40 asteen kulmaan etelään asennettu paneeli tuottaa Helsingin leveysasteella noin 985 kilowattituntia asennettua kilowattia kohti vuodessa (Motiva, PVGIS). Pystyyn kaiteeseen asennettu paneeli jää tästä selvästi.
| Asennustapa | Suhde 40° optimiin | Tuotto (kWp/v) Helsinki |
|---|---|---|
| 40° etelä, katto (vertailukohta) | 100 % | ~985 kWh/kWp |
| Pysty etelä, parvekekaide | −25…−30 % | ~600–740 kWh/kWp |
| Pysty itä tai länsi | −45…−55 % | ~450–550 kWh/kWp |
| Pysty pohjoinen | Heikko | Ei kannata |
| Parvekelasitus tai yläpuolinen varjostus | Lisävähennys | Usein alle yllä olevien |
Pystyasennuksella on yksi etu: lumi ei kerry paneelille, ja matalalla paistava kevät- ja syysaurinko osuu pystypintaan hyvin. Silti kokonaisuus jää vaatimattomaksi. Kaksi paneelia (noin 0,8 kWp) pystyssä etelään tuottaa noin 480–560 kilowattituntia vuodessa. Omakäyttöön kohdistuvana se vastaa noin 75–90 euron vuosisäästöä. Jos parveketta varjostaa yläpuolinen parveke tai naapuritalo – kaupungissa tavallista – todellinen tuotto jää usein tämän alle. Rehellinen johtopäätös: parvekeaurinko on Suomessa marginaalinen. Se on harrastus ja periaatekysymys, ei vaurastumiskeino.
Suositus käyttötapauksen mukaan
Yhtä voittajaa ei ole, koska reittien tarkoitus on eri. Reitti A on ainoa, joka pienentää kiinteää sähkölaskua, mutta se vaatii omistusasunnon ja luvat. Reitti B on ainoa, jonka vuokralainen voi tehdä ilman lupia, mutta se ei pienennä laskua. Reitti C ei ole kenellekään, koska se on laiton.
| Käyttötapaus | Suositus | Miksi |
|---|---|---|
| Vuokralainen, ei lupia, haluaa aurinkosähköä | Reitti B | Ainoa laillinen reitti ilman taloyhtiön ja vuokranantajan lupaa |
| Osakkeenomistaja, etelä-parveke, taloyhtiön lupa järjestyy | Reitti A | Ainoa, joka pienentää sähkölaskua – vaikka talous jää heikoksi |
| Haluat varavoimaa katkoon + käyttöä mökille tai veneeseen | Reitti B | Monikäyttöinen ja siirrettävä |
| Haluat pienentää laskua eniten | Taloyhtiön yhteishankinta / aurinkosähkösopimus | Mittaluokka on aivan toinen kuin parvekepaneelilla |
| Pistokevoimala verkkokaupasta | Älä osta | Laiton käyttää, palo- ja sähköiskuvaara |
Entä jos haluat oikeasti pienentää laskua?
Parvekepaneeli on pieni teko. Jos tavoitteena on aidosti pienempi sähkölasku tai pienempi hiilijalanjälki, kerrostaloasujalla on kaksi selvästi vaikuttavampaa reittiä, jotka eivät vaadi omaa kattoa.
Taloyhtiön yhteinen aurinkovoimala
Taloyhtiö voi asentaa katolleen yhteisen aurinkovoimalan, jonka tuotto hyvitetään asuntojen sähkönkäyttöön hyvityslaskennalla. Tämä on mittaluokaltaan aivan eri asia: koko katto tuottaa moninkertaisesti yhteen parvekkeeseen verrattuna, ja kustannus jaetaan osakkaiden kesken. Päätös tehdään yhtiökokouksessa. Eteneminen kannattaa, koska kattopinta-ala on jo olemassa ja hyödyntämättä. Aurinkopaneelien merkkien ja tuottojen vertailu löytyy artikkelista Top 5 aurinkopaneelimerkit Suomessa 2026.
Aurinkosähkösopimus
Jos oma tuotanto ei ole mahdollista, voit ostaa sähkösi alkuperätakuullisena aurinko- tai uusiutuvana sähkönä. Se ei tee sinusta tuottajaa, mutta ohjaa kysyntää puhtaaseen tuotantoon ilman laiteinvestointia, ja pörssisähkösopimuksella voit lisäksi ajoittaa kulutusta halvoille, aurinkoisille keskipäivän tunneille. Sopimustyyppien erot on käyty läpi artikkelissa pörssisähkö 2026 – 8 sopimuksen vertailu.
GRIVOLT-vertailun suositus
Laillinen ja vuokralaiselle sopiva: Reitti B – kannettava virta-asema ja siirrettävä paneeli
Paras sähkölaskun pienennys (omistajalle, luvan kanssa): Reitti A – asentajan kytkemä kiinteä pienjärjestelmä
Vaikuttavin reitti aurinkosähköön kerrostalossa: Taloyhtiön yhteinen kattovoimala
Ei suositella kenellekään: Reitti C – pistorasiaan kytkettävä pistokevoimala (laiton)
Usein kysytyt kysymykset
Onko aurinkopaneelin asentaminen parvekkeelle laitonta?
Ei lähtökohtaisesti. Laiton on vain paneeli, joka kytketään tavallisella pistokkeella 230 voltin pistorasiaan ja syöttää sähköä talon verkkoon. Sähköurakoitsijan kiinteästi kytkemä järjestelmä (reitti A) ja verkosta erillinen virta-asema (reitti B) ovat laillisia. Kiinteä asennus parvekkeen kaiteeseen tai julkisivuun vaatii lisäksi taloyhtiön luvan.
Saanko kytkeä parvekepaneelin itse pistorasiaan?
Et. Tukes kielsi pistorasiaan kytkettävän aurinkopaneelin käytön 24.7.2023, koska se ohittaa sulakkeen ylivirtasuojauksen ja voi aiheuttaa tulipalon ja sähköiskun. Verkkoon liittäminen edellyttää aina sähkötöihin oikeutettua, vähintään S2-pätevyyden urakoitsijaa.
Voiko vuokralainen hankkia aurinkopaneelin parvekkeelle?
Vuokralaiselle realistinen vaihtoehto on reitti B eli kannettava virta-asema siirrettävällä paneelilla. Se ei vaadi kiinnitystä julkisivuun eikä kytkentää asunnon sähköpiiriin, joten lupia ei tarvita. Kiinteä asennus (reitti A) edellyttäisi sekä vuokranantajan että taloyhtiön luvan, mikä on käytännössä harvinaista.
Paljonko parvekepaneeli säästää vuodessa?
Vähän. Kaksi pystyyn asennettua paneelia (noin 0,8 kWp) tuottaa Helsingin leveysasteella noin 480–560 kilowattituntia vuodessa, mikä vastaa omakäyttönä noin 75–90 euron säästöä. Varjostus pudottaa lukua usein lisää. Virta-asema (reitti B) ei pienennä sähkölaskua lainkaan, koska se ei syötä kiinteitä kuormia.
Miksi Saksassa pistokevoimala on sallittu mutta Suomessa ei?
Saksan verkkoonliittymisstandardi VDE-AR-N 4105 sisältää nimenomaisen poikkeuksen pienille pistokevoimaloille, ja Solarpaket I -laki (voimaan 16.5.2024) nosti rajan 800 wattiin. Suomen standardi SFS 6000 ei sisällä vastaavaa poikkeusta, vaan vaatii ylivirtasuojauksen säilymisen ja ammattilaisen tekemän kytkennän. Suomi ei ole muuttamassa linjaansa 2026.
Yhteenveto
Kerrostaloasujan kysymys ei ole "mikä paneeli", vaan "mikä reitti on laillinen ja järkevä". Pistorasiaan kytkettävä pistokevoimala (reitti C) putoaa heti pois: se on Suomessa laiton, koska se ohittaa ylivirtasuojauksen. Jäljelle jää kaksi. Reitti A, asentajan kytkemä kiinteä pienjärjestelmä, on ainoa joka pienentää sähkölaskua, mutta se vaatii omistusasunnon, taloyhtiön luvan ja maksaa 800–2 500 €, ja parvekemittakaavassa takaisinmaksu venyy yli 12 vuoden. Reitti B, kannettava virta-asema, on ainoa jonka vuokralainen voi tehdä ilman lupia, mutta se on varavoimaa ja monikäyttöä, ei laskunpienennystä. Jos tavoite on oikeasti pienempi lasku, vaikuttavin reitti on taloyhtiön yhteinen kattovoimala tai aurinkosähkösopimus. Parvekeaurinko itsessään on Suomessa enemmän periaate kuin sijoitus – mutta laillisen reitin valinta kannattaa silti tehdä tietoisesti.
Lähteet
- Tukes: Älä käytä pistorasiaan kytkettävää aurinkopaneelia, 24.7.2023
- Tukes: Aurinkosähköjärjestelmät (kuka saa kytkeä, S2-pätevyys, SFS 6000)
- Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 (Finlex)
- Motiva: Aurinkosähköjärjestelmän tuotto ja mitoitus
- Vero: kotitalousvähennys
- Tukesin sähköurakoitsijoiden rekisteri
- Hinnat: jälleenmyyjien Q2 2026 -hinnastot (Verkkokauppa.com, Clas Ohlson, Ralos)
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



