Suomessa toimii noin 376 energiayhteisöä (Fingridin datahub, 2025), mutta lähes kaikki jakavat aurinkosähköä yhden kiinteistön sisällä. Naapuritaloyhtiön kanssa jaettava aurinkovoimala, jossa sähkö kulkee julkisen jakeluverkon yli, ei ole vielä mahdollista kesäkuussa 2026. EU pakottaa Suomen sallimaan tämän energian jakamisen 17.7.2026 mennessä, mutta laki ei ole vielä voimassa. Tässä analyysissä erotamme kolme jakotapaa, näytämme miksi raja pysäyttää naapurijaon ja miksi siirtomaksu syö sen hyödyn, vaikka laki muuttuisi.
Energiayhteisö naapurin kanssa 2026 – kiinteistörajan ylittävä aurinko
Voiko aurinkosähköä jakaa naapuritaloyhtiön kanssa 2026? Julkisen jakeluverkon yli ei vielä, ja siirtomaksu syö hyödyn. Analyysi lakitilanteesta ja EU:n määräajasta 17.7.2026.
Kolme tapaa jakaa aurinkosähköä – vain kaksi toimii 2026
Kun lukija kysyy "voinko jakaa naapurin kanssa", kysymyksen takana on yleensä yksi konkreettinen tilanne: kahdella eri taloyhtiöllä tai rivitaloryhmällä on eri kiinteistöt, ja yksi yhteinen aurinkovoimala kannattaisi jakaa kaikkien kesken. Suomen sähkömarkkinassa tällaisia jakotapoja on neljä, ja ne eroavat yhdestä ratkaisevasta asiasta: kulkeeko sähkö mittarin takana vai yleisen jakeluverkon kautta.
| Jakotapa | Sähkön reitti | Siirto + verot jaetusta sähköstä? | Tilanne 6/2026 |
|---|---|---|---|
| Kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta | Mittarin takana, sama liittymä tai kiinteistöryhmä | Ei | Voimassa koko Suomessa |
| Takamittarointi yhden mittauspisteen sisällä | Mittarin takana | Ei | Voimassa |
| Kiinteistörajan yli erillisellä linjalla | Oma yksityinen linja, ei julkista verkkoa | Ei pääsääntöisesti | Voimassa, kallis ja harvinainen |
| Hajautettu jako julkisen verkon kautta (energian jakaminen) | Yleinen jakeluverkko | Kyllä | Ei vielä mahdollista |
Kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta toimii tänään
Kaksi ensimmäistä riviä toimii nyt. Kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta on ollut mahdollista 1.1.2021 alkaen, ja datahub-palveluna sitä on tarjottu koko maassa 1.1.2023 lähtien. Sen avulla yhden taloyhtiön katolle asennettu aurinkovoimala jaetaan asukkaiden kesken automaattisesti. Tämä on käytännössä paras hinta-laatusuhde, koska jaettu sähkö ei kierrä verkossa. Olemme käsitelleet mallin tarkasti erillisessä oppaassa: Taloyhtiön energiayhteisö 2026 – datahub-hyvityslaskenta ja EU-avustus.
Erillinen linja on laillinen, mutta harvinainen
Kolmas rivi, kiinteistörajan yli vedetty erillinen linja, on laillinen jo nyt. Tällöin voimalalta rakennetaan oma yksityinen kaapeli toiselle kiinteistölle ohi yleisen jakeluverkon. Koska sähkö ei kulje verkossa, siitä ei pääsääntöisesti makseta siirtoa eikä veroa. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista: oma linja maksaa, vaatii rakennusoikeuden naapurikiinteistöjen välillä ja on luvanvaraista. Se sopii lähinnä tilanteisiin, joissa rakennukset ovat lähekkäin saman omistajan hallinnassa.
Julkisen verkon yli jako on se uusi, odotettu malli
Neljäs rivi, eli aito naapurijako yleisen verkon yli, on se mitä useimmat tarkoittavat energiayhteisöllä. Siinä yhden katon voimala syöttäisi sähköä toisen kiinteistön käyttöpaikkaan jakeluverkkoa pitkin. Juuri tämä malli puuttuu Suomesta vielä kesäkuussa 2026, ja juuri sitä EU:n sääntely on tuomassa. Sen este ei ole tekninen vaan lainsäädännöllinen.
Miksi naapurijako julkisen verkon kautta ei vielä onnistu
Naapurijaon tiellä on kolme erillistä estettä: hyvityslaskennan rajaus, EU-direktiivin kansallisen toimeenpanon viive ja datahubin laskennan rakenne. Käydään ne läpi yksitellen.
Hyvityslaskenta pysähtyy kiinteistön rajaan
Hyvityslaskennasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa 767/2021. Asetus rajaa jakamisen tilanteeseen, jossa se tapahtuu samalla kiinteistöllä tai kiinteistöryhmällä. Käytännössä tämä tarkoittaa saman sähköliittymän tai yhtenäisen kiinteistökokonaisuuden sisäistä jakoa. Heti kun tuotanto ja kulutus ovat eri kiinteistöillä ja sähkö siirtyy yleistä jakeluverkkoa pitkin, hyvityslaskennan soveltamisala loppuu. Motivan energiayhteisömallit kuvaavat tämän rajan selkeästi.
Hyvityslaskenta toimii niin, että voimalan tuottama sähkö hyödynnetään ensin täysimääräisesti tuotantoon kytketyssä käyttöpaikassa. Sen ylittävä osa jyvitetään muille käyttöpaikoille ennalta sovittujen jako-osuuksien mukaan. Osuudet ovat tyypillisesti kiinteät prosentit, usein osakeomistusten suhteessa, ja niistä päättää taloyhtiön yhtiökokous. Datahub jakaa tuotannon mittausjaksoittain, ja hyvitys näkyy asukkaan sähkölaskulla automaattisesti ilman erillistä toimenpidettä. Juuri tämä keskitetty laskenta on rakennettu yhden liittymän tai kiinteistöryhmän logiikalle, eikä se ulotu yli kiinteistörajan.
EU 2024/1711 ja energian jakaminen – määräaika 17.7.2026
Oikeus jakaa uusiutuvaa sähköä naapurin kanssa tulee EU:n sähkömarkkinadirektiivistä (EU) 2024/1711, joka annettiin 13.6.2024. Direktiivin yleinen täytäntöönpanon määräaika oli 17.1.2025, mutta energian jakamista koskeva osa sai oman, pidemmän määräajan: 17.7.2026. Siihen mennessä jäsenmaiden on annettava kotitalouksille ja pienille toimijoille oikeus jakaa keskenään uusiutuvaa sähköä aktiivisina asiakkaina. Direktiivi rajaa jaettavan tuotannon enintään 6 MW:n laitoksiin ja vain rajatulle maantieteelliselle alueelle. Komissio muistutti määräajoista tammikuussa 2025 (Euroopan komissio, 17.1.2025).
Laki on valmisteilla, mutta ei vielä voimassa
Suomi panee direktiiviä toimeen työ- ja elinkeinoministeriön hankkeessa TEM040:00/2023. Hallituksen esityksen antamista on tavoiteltu alkuvuodelle 2026. Kesäkuussa 2026 energian jakamisen oikeus ei kuitenkaan ole voimassa eikä hallituksen esityksen tarkkaa vaihetta voi pitää vahvistettuna. Lukijan kannalta tämä tarkoittaa, että naapurijaolle yleisen verkon yli ei vielä ole laillista pohjaa, vaikka EU:n määräaika on aivan ovella. Kun esitys etenee, jakomalli ja sen kustannussäännöt täsmentyvät vasta lakitekstissä.
Datahubin laskenta on rakennettu yhden kiinteistön logiikalle
Este ei ole pelkkä lakipykälä. Hyvityslaskenta ja netotus toteutetaan Fingridin datahubissa, joka yhdistää noin 3,9 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa keskitettyyn järjestelmään. Nykyinen laskenta olettaa, että tuotanto ja sitä hyödyntävät käyttöpaikat ovat saman liittymän tai kiinteistöryhmän takana. Monen osapuolen ja eri verkkoalueiden yli menevän jaon tekninen toteutus, eli mittaus, tiedonvaihto ja laskutus, on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vielä auki. Tämä on yksi syy, miksi energian jakamisen sääntöjä ei voi vain kopioida hyvityslaskennasta vaan ne pitää rakentaa erikseen.
Kustannuskäänne – siirto ja vero syövät naapurijaon hyödyn
Tässä on analyysin tärkein kohta, joka jää usein huomiotta innostuksessa. Vaikka energian jakaminen tulisi lailliseksi, jaetun sähkön talous riippuu siitä, mitä reittiä se kulkee.
Mittarin takana sähkö välttää siirron ja veron
Kiinteistön sisäisessä hyvityslaskennassa sähkö pysyy mittarin takana. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä totesi asian suoraan: tasejakson sisäinen netotus ei koske veroja eikä verkkopalvelumaksuja (TEM 22/2023, 27.3.2023). Netotus tarkoittaa, että saman jakson aikana tuotettu ja kulutettu sähkö kuitataan keskenään ennen laskutusta. Tämä kuittaus ei ulotu veroihin eikä verkkomaksuihin, vaan ainoastaan energiamäärään. Mittarin takana jaettu kilowattitunti korvaa siis kokonaisen ostetun kilowattitunnin: energian, siirron, sähköveron ja arvonlisäveron.
Julkisen verkon yli kilowattitunti maksaa kuin ostosähkö
Julkisen verkon yli jaettu sähkö kulkee verkossa kuin mikä tahansa ostosähkö. Silloin siitä maksetaan sähkönsiirto, joka on Suomessa tyypillisesti 4–6 snt/kWh, ja sähkövero, joka on veroluokassa I 2,917875 snt/kWh sisältäen arvonlisäveron (1.4.2026 alkaen). Motiva toteaa hajautetusta mallista, että hyöty jää saamatta verkkopalvelumaksun ja sähköveron osalta. Säästö rajoittuu silloin pelkkään sähköenergian hintaan, joka on kesällä alimmillaan vain muutaman sentin kilowattitunnilta.
Esimerkki tekee erosta konkreettisen. Oletetaan, että naapurin aurinkovoimalasta riittää sinulle yksi ylijäämäkilowattitunti kesäpäivänä:
| Jaettu 1 kWh | Mistä säästät | Hyöty |
|---|---|---|
| Mittarin takana (sama kiinteistö) | Energia + siirto + sähkövero + ALV | noin 15–20 snt/kWh |
| Julkisen verkon yli (naapurijako) | Vain energiakomponentti | noin 3–6 snt/kWh |
Ero on suuruusluokkaa 7–9 snt/kWh jaettua kilowattituntia kohden. Tämä olettaa, että lainsäätäjä kohtelee verkon yli jaettua sähköä kuten ostosähköä, mikä on nykyinen tulkinta. Lopullinen verokohtelu ratkeaa vasta Suomen laissa. Joka tapauksessa naapurijako julkisen verkon kautta ei rakenteellisesti yllä oman kiinteistön sisäisen hyvityslaskennan tasolle.
Vuositasolla ero kasvaa konkreettiseksi. Jos kotitalous saisi naapurin voimalasta esimerkiksi 1 500 kWh jaettua aurinkosähköä vuodessa, 7–9 sentin ero kilowattitunnilta tarkoittaa noin 105–135 € pienempää hyötyä kuin samasta määrästä oman kiinteistön sisällä. Mitä isompi jaettu osuus, sitä suuremmaksi tämä rakenteellinen vero- ja siirtorasite kasvaa. Tämä ei tarkoita, etteikö naapurijako voisi olla järkevää: se kannattaa silloin, kun oma katto ei riitä tai kun yhteinen suurempi voimala on selvästi edullisempi rakentaa kuin monta pientä. Mutta lähtökohta on syytä tuntea.
Älä sekoita – nämä 2025–2026 lakimuutokset eivät koske naapurijakoa
Uutisotsikoissa on kulkenut kahdenlaisia sähkömarkkinalain muutoksia, jotka on helppo sekoittaa energian jakamiseen. Kumpikaan ei mahdollista naapurijakoa yleisen verkon yli.
1.7.2025 paketti koskee tuotannon ja kuormien integrointia
Ensimmäinen on 1.7.2025 voimaan tullut paketti (lait 201/2025 ja 202/2025, taustalla hallituksen esitys 197/2024 vp), jonka Energiavirasto on koonnut. Se koskee tuotannon ja kuormien integrointia verkkoon, ei kuluttajien välistä jakoa. Osa muutoksista tulee voimaan vasta 1.9.2026.
1.1.2026 muutos koskee yhteisiä liityntäverkkoja
Toinen on 1.1.2026 voimaan tullut sähkömarkkinalain muutos, joka sallii tuottajien yhteiset liityntäverkot ilman erillistä verkkolupaa. Tämäkin liittyy verkkoon liittämiseen, ei sähkön jakamiseen naapurin käyttöpaikkaan. Kun arvioit uutisia kesän aikana, kysy aina yksi kysymys: koskeeko muutos verkkoon liittämistä vai sähkön jakamista loppukäyttäjien kesken. Vain jälkimmäinen on energian jakamista.
Mihin Suomi asettuu – energian jakaminen on EU-laajuinen oikeus
Energian jakaminen ei ole suomalainen erikoisuus vaan koko unionin laajuinen oikeus, jonka jokainen jäsenmaa panee toimeen direktiivin (EU) 2024/1711 pohjalta. Suomi on tässä keskikastia: laki on valmistelussa, mutta määräaika 17.7.2026 painaa päälle.
Reunaehdot: enintään 6 MW ja rajattu alue
Direktiivin reunaehdot kertovat, kenelle malli on suunnattu. Jaettavan tuotannon raja on enintään 6 MW, mikä kattaa kaiken tavallisen pientuotannon, ja jako on rajattu maantieteellisesti, eli sähköä ei jaeta toiselle puolelle maata vaan lähialueelle. Naapuritaloyhtiö tai saman korttelin rivitaloryhmä on juuri se tyyppikohde, jota lainsäätäjä tällä tarkoittaa. Kun oikeus tulee voimaan, se avaa jakomallin myös naapuruksille, joilla ei ole yhteistä kiinteistöä.
Kysyntä on aitoa juuri näistä syistä. Kaikilla ei ole omaa kattoa tai riittävää kattopinta-alaa: kerrostalo-osakas, varjoisan tontin omistaja tai pieni rivitalo jää helposti ilman omaa tuotantoa. Yksi yhteinen, isompi voimala on lisäksi tyypillisesti edullisempi rakentaa kilowattia kohden kuin monta pientä erillistä. Energian jakaminen toisi nämä kotitaloudet aurinkosähkön piiriin ilman, että jokaisen pitää asentaa oma järjestelmä. Sitä taustaa vasten kiinteistöraja on tällä hetkellä merkittävin yksittäinen este, joka erottaa Suomen jo pidemmälle ehtineistä jäsenmaista.
Markkina kasvaa, mutta pientuotanto hidastuu
Taustalla on selvä markkinatarve. Aurinkosähkön kokonaiskapasiteetti Suomessa kasvoi vuonna 2025 noin 350 MW eli 28 prosenttia, ja oli vuoden lopussa noin 1 600 MW (Energiavirasto, 11.6.2026). Verkkoon liitetyn pientuotannon kasvu sen sijaan hidastui: 1 251 MW:iin, vain noin 12 prosentin lisäys. Pientaloasennuksia tehtiin enää noin 6 500 vuonna 2025, kun vielä 2024 luku oli noin 10 000. Hidastuminen kertoo, että helpoimmat omakotitalokohteet on tehty ja kasvu siirtyy isompiin, jaettuihin järjestelmiin. Juuri näille jakomalli toisi lisäarvoa.
Toistaiseksi suomalaiset jakopilotit ovat olleet kiinteistön sisäisiä. Esimerkiksi FinSolar-hankkeessa hyvityslaskentamallia kokeiltiin taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa, ja ylijäämä jaettiin saman talon asukkaille tunneittain. Toiminnassa olevaa, naapuritaloyhtiöiden välistä ja julkisen verkon yli tapahtuvaa jakoa ei löydy, mikä kertoo saman kuin lakitilanne: raja on yhä ylittämättä.
Mitä voit tehdä nyt
Naapurijako yleisen verkon yli ei siis ole vielä reitti, mutta kolme muuta tietä on auki jo tänään.
Saman taloyhtiön tai kiinteistön asukkaat
Jos olette saman taloyhtiön tai kiinteistön asukkaita, hyvityslaskenta toimii heti. Yhteinen katto, yksi voimala ja datahub jakaa tuoton osakkaille ennalta sovituilla osuuksilla. Yhtiökokous päättää järjestelmästä ja jakosuhteista, eikä päätös vaadi kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Sama pätee rivitaloryhmään samalla kiinteistöllä: kiinteistöryhmän sisällä jako onnistuu hyvityslaskennalla, vaikka rakennuksia olisi useita.
Aidot naapurit eri kiinteistöillä
Jos olette aitoja naapureita eri kiinteistöillä, vaihtoehtoja on käytännössä kaksi ennen lakimuutosta. Voitte rakentaa oman erillisen linjan voimalalta toiselle kiinteistölle, mikä on laillista mutta usein kallista ja luvanvaraista. Tai järkevämmin: kukin tuottaa ja käyttää oman aurinkosähkönsä ja ohjaa ylijäämän omaan käyttöön. Olemme vertailleet ylijäämän ohjauslaitteet erikseen: Aurinkoylijäämä omaan käyttöön 2026 – Ohmpilot, eddi vai Shelly. Toinen vaihtoehto on rakentaa oman talon ympärille toimiva kokonaisuus aurinkopaneeleilla, kotiakulla ja pörssiohjauksella, kuten käymme läpi artikkelissa Pörssisähkö, aurinkopaneelit ja kotiakku 2026.
Jos lakihanke etenee ja energian jakaminen tulee mahdolliseksi, kannattaa silti tehdä sama lasku kuin yllä. Kysy aina kaksi asiaa ennen yhteishankintaa naapurin kanssa: kulkeeko sähkö mittarin takana vai yleisen verkon kautta, ja mikä on jaetun kilowattitunnin todellinen säästö siirron ja veron jälkeen. Jos säästö rajoittuu energiakomponenttiin, voimalan koko ja sijoitus kannattaa mitoittaa niin, että mahdollisimman suuri osa tuotannosta kuluu tuotantokiinteistöllä itsellään. Naapurijako on tällöin lisämahdollisuus ylijäämälle, ei investoinnin peruste.
Yhteenveto
Naapuritaloyhtiön kanssa jaettava aurinkosähkö julkisen jakeluverkon kautta ei ole mahdollista kesäkuussa 2026. Kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta toimii, mutta sen soveltamisala loppuu kiinteistörajalle. EU:n direktiivi (EU) 2024/1711 pakottaa Suomen sallimaan energian jakamisen 17.7.2026 mennessä, mutta laki on yhä valmistelussa eikä voimaantulosta ole varmuutta. Ja vaikka oikeus tulisi, julkisen verkon yli jaettu sähkö kantaa siirtomaksun ja veron, joten se ei yllä oman kiinteistön hyvityslaskennan tasolle. Käytännön neuvo pysyy siis selvänä: hyödynnä oma kattosi ja kiinteistösi ensin, ja seuraa lakihanketta ennen kuin sidot rahaa naapurin kanssa jaettuun voimalaan.
Ratkaiseva kysymys lain valmistuessa ei ole se, sallitaanko naapurijako, vaan se, millä hinnalla. Jos Suomi päättää periä jaetusta sähköstä täyden siirtomaksun ja sähköveron, malli jää monelle laskennallisesti heikoksi vaihtoehdoksi oman kiinteistön sisäiseen tuotantoon verrattuna. Jos taas jaolle rakennetaan kevyempi maksukohtelu, naapurivoimalat voivat yleistyä nopeasti. Tätä yksityiskohtaa kannattaa seurata lakitekstistä tarkemmin kuin itse periaatepäätöstä.
Tilaa GRIVOLT Markkinakatsaus -uutiskirje ja saat seuraavat analyysit energian jakamisen lakihankkeesta heti, kun ne julkaistaan.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



