Julkaistu 17.7.2026 klo 18.00 · Spot-hinnat tarkistettu 17.7.2026 (Nord Pool, Suomen aluehinta)
Helle sytytti Euroopan sähkön hinnat – miksi Suomi säästyi?
Manner-Euroopan helle nosti sähkön hinnat ennätyksiin kesällä 2026, mutta Suomen heinäkuun spot painui 1,78 senttiin kilowattitunnilta. GRIVOLT-analyysi selittää, miksi hintapiikki ei välity Suomeen.
Saksan ja Ranskan sähkölaskut kasvoivat yhteensä yli 700 miljoonalla eurolla yhdessä viikossa 21.–27.6.2026, kun ennätyshelle nosti kulutusta ja hintoja koko Manner-Euroopassa (ympäristöjärjestö 350.orgin analyysi, Euronews 30.6.2026). Belgiassa varttihinta nousi 24.6. illalla kaikkien aikojen ennätykseen 1 038,25 €/MWh eli yli euroon kilowattitunnilta (markkinadata: Montel). Samalla viikolla Suomen spot-keskihinta oli 35,19 €/MWh eli noin 3,5 snt/kWh, ja heinäkuun alkupuoliskolla keskihinta on painunut 1,78 senttiin kilowattitunnilta ilman arvonlisäveroa (Nord Pool / Sähkö tänään). Tässä analyysissä käydään läpi, miksi Manner-Euroopan hellepiikki ei siirry Suomen aluehintaan.

Lukujen yhteenveto
Kesä-heinäkuun 2026 sähkömarkkina jakautui Euroopassa kahtia. Manner-Euroopassa kesäkuun lopun helleviikko nosti iltatuntien hinnat satoihin euroihin megawattitunnilta, ja heinäkuussa Ranskan ydinvoiman jäähdytysvesirajoitukset ovat pitäneet markkinan kireänä. Suomessa suunta on ollut päinvastainen: heinäkuu on toistaiseksi vuoden halvin kuukausi, ja spot-hinta on painunut alle puoleen kesäkuusta.
| Suomen spot-hinta | Kesäkuu 2026 | 1.–17.7.2026 |
|---|---|---|
| Keskihinta ilman alv:tä | 4,51 snt/kWh | 1,78 snt/kWh |
| Keskihinta sis. alv 25,5 % | 5,66 snt/kWh | 2,23 snt/kWh |
| Negatiivisia tunteja | 13 | 0 |
| Ydinvoimatuotanto | Olkiluoto 1 vuosihuollossa 16.6. asti | kaikki viisi reaktoria tuotannossa |
Taulukon hinnat ovat Nord Poolin Suomen aluehinnan tuntikeskiarvoja, GRIVOLT-laskelma 17.7.2026 (helleviikon eurooppalaiset luvut uutisoi Suomessa Stara 30.6.2026). Ero maanosien välillä on harvinaisen suuri: kun Belgian kallein vartti maksoi yli 1 000 €/MWh, Suomen koko heinäkuun kallein tunti on toistaiseksi maksanut 47,53 €/MWh.
Kesäkuun ja heinäkuun ero Suomessa selittyy tarjonnalla. Kesäkuussa Olkiluoto 1 oli vuosihuollossa 16.6. asti, ja myös Ruotsin ydinvoiman huollot kiristivät pohjoismaista markkinaa. Samaan aikaan vesisähköä tuotettiin ennätyksellisen vähän. Heinäkuussa koko ydinvoimakapasiteetti palasi tuotantoon ja tuulivoima on puhaltanut tasaisesti, jolloin hinta putosi alle puoleen. Sähkön hinta ei siis noussut Suomessa helteen mukana, vaan laski samaan aikaan, kun Manner-Euroopassa maksettiin ennätyshintoja.
Mitä luvut kertovat
Megawattitunneissa mitattuna ero on vielä selvempi kuin senteissä: Suomen kesäkuun keskihinta oli 45,07 €/MWh ja heinäkuun alkupuoliskon 17,78 €/MWh, kun Manner-Euroopan iltatunnit kävivät helleviikoilla 566–1 038 eurossa. Seuraavassa puramme, mistä kummankin markkinan liike syntyi.
Suomen heinäkuu on halvin sitten kesän 2024
Suomen spot-hinta on liikkunut tällä viikolla vuorokausikeskiarvoina 1,00 ja 1,79 sentin välillä kilowattitunnilta arvonlisäverollisena: maanantaina 13.7. keskihinta oli 1,79 snt/kWh, tiistaina 1,29, keskiviikkona 1,00, torstaina 1,06 ja perjantaina 17.7. noin 1,11 snt/kWh. Perjantain halvin tunti painui nollaan euroon megawattitunnilta. Heinäkuussa ei ole toistaiseksi nähty yhtään negatiivista tuntia, koska hinta on ollut matala ja tasainen läpi vuorokauden. Tasaisuus kertoo tarjonnan rakenteesta: ydinvoima kattaa yökuorman, aurinkovoima keskipäivän ja tuuli täyttää välit, jolloin kallista säätövoimaa ei tarvita juuri millään tunnilla. Kesäkuussa negatiivisia tunteja kertyi 13, kun aurinkovoiman keskipäivän syöttö painoi hintaa piikeittäin alaspäin, mutta kuukauden keskihinta oli silti 4,51 snt/kWh.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on ollut kesän halvin tai halvimpien joukossa lähes koko helteiden ajan. Esimerkiksi 23.6.2026, keskellä Manner-Euroopan pahinta helleviikkoa, pääkaupunkiseutujen vertailussa sähkö maksoi Suomessa noin 3 snt/kWh, Virossa 4 snt/kWh ja Irlannissa 19 snt/kWh (kwhprice.eu). Hintaero kotitalouden kannalta on siis parhaimmillaan yli kymmenkertainen.

Manner-Euroopan iltapiikit syntyvät ilmastoinnista
Keski-Euroopan hintapiikin anatomia on toinen. Helteellä miljoonat ilmastointilaitteet nostavat kulutusta juuri silloin, kun tuulivoima tuottaa vähiten: Saksassa kesäkuun lopun helleviikkoon osui samalla vuoden heikoimpiin kuulunut tuulijakso (Euronews 30.6.2026). Aurinkovoima paikkaa vajetta keskipäivällä, mutta laskee illalla nollaan, vaikka jäähdytystarve jatkuu myöhäiseen yöhön. Tulos näkyi hinnoissa: Saksassa saman vuorokauden hinta vaihteli 86 eurosta 566 euroon megawattitunnilta, ja Belgiassa kirjattiin edellä mainittu 1 038,25 euron varttiennätys. Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg kuvasi mekanismia Maaseudun Tulevaisuudessa 4.7.2026: lämmin ja tyyni sää leikkaa maatuulivoiman tuotantoa juuri silloin, kun jäähdytys nostaa kysyntää, ja markkina kiristyy molemmista päistä yhtä aikaa.
Ranskassa jäähdytysvesi rajoittaa ydinvoimaa
Heinäkuun helleaalto toi mukaan uuden tekijän: EDF pysäytti 12.7.2026 kolme reaktoria (Golfech 2, Bugey 3 ja Chooz B2), koska jokien jäähdytysvesi lämpeni yli ympäristölupien rajojen (Euronews 13.7.2026). Tuotannosta poistui noin 4,1 GW, mikä vastaa noin 7 % Ranskan sähkönkysynnästä, ja seitsemän muuta laitosta varautui rajoituksiin. Ydinvoimaa rajoitetaan helteillä siksi, että lauhdevesi palautuu jokeen useita asteita lämmenneenä, eikä jokiveden lämpötila saa nousta yli lupaehtojen kalakantojen suojaamiseksi. EDF:n mukaan helle- ja kuivuusrajoitukset ovat leikanneet Ranskan ydinvoimatuotannosta keskimäärin 0,3 % vuodessa 2000-luvulla, mutta hellekesinä osuus on selvästi suurempi ja rajoitukset osuvat juuri kalleimpiin viikkoihin. Suomessa vastaava riski on selvästi pienempi: Loviisa ja Olkiluoto jäähdytetään merivedellä, joka lämpenee jokivesiä hitaammin, joskin poikkeuksellisen lämmin merivesi voi laskea laitosten hyötysuhdetta hieman.
Miksi piikki ei välity Suomeen
Suomen säästymiselle on neljä rakenteellista syytä: siirtoyhteyksien maantiede, uusi Aurora Line pohjoiseen, ennätykselliseksi kasvanut kotimainen tuotanto ja matala kesäkulutus. Mikään niistä ei ole sattumaa, ja siksi sama ilmiö toistuu kesästä toiseen.
Suora siirtoyhteys Keski-Eurooppaan: nolla megawattia
Sähkön aluehinta tasoittuu maiden välillä vain siirtoyhteyksien kautta. Suomi on kytketty Ruotsiin ja Viroon, mutta Keski-Eurooppaan ei ole yhtään suoraa kaapelia. Manner-Euroopan kalliit tunnit voivat nostaa Suomen hintaa vain Baltian kautta, ja se reitti on kapea: EstLink 1 ja 2 siirtävät yhteensä enintään 1 016 MW (Fingrid, rajasiirtoyhteydet). Kun yhteys on täynnä, hinnat eriytyvät: esimerkiksi 11.7.2026 Viron vuorokausikeskiarvo oli 36,03 €/MWh ja Suomen 16,59 €/MWh, yli kaksinkertainen ero saman lahden yli.
Pullonkaula näkyy myös vientitilastoissa. Suomi vei toukokuussa 2026 sähköä 0,5 terawattituntia, 70 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja valtaosa viennistä suuntautui Viroon (Energiateollisuus ry / Stara 24.6.2026). Suomalaiset tuottajat siis myyvät Baltian ja sitä kautta Keski-Euroopan korkeampiin hintoihin niin paljon kuin kaapeleista mahtuu. Loppu jää kotimarkkinoille, mikä pitää Suomen hinnan matalana. Sähkön ostajalle rakenne toimii suojana, myyjälle se on katto.
| Siirtoyhteys | Mihin | Kapasiteetti |
|---|---|---|
| EstLink 1 + 2 | Viro | 1 016 MW |
| Fenno-Skan 1 + 2 | Keski-Ruotsi (SE3) | 1 200 MW |
| Pohjois-Ruotsin yhteydet, ml. Aurora Line (2025) | Pohjois-Ruotsi (SE1) | Aurora Line +800 MW Suomeen, +900 MW Ruotsiin |
| Suora yhteys Keski-Eurooppaan | – | 0 MW |
Aurora Line kytkee Suomen Pohjois-Ruotsin halpaan sähköön
Samaan aikaan kun yhteys etelään on kapea, yhteys pohjoiseen leveni. Loppuvuonna 2025 valmistunut Aurora Line lisäsi siirtokykyä Pohjois-Ruotsista Suomeen 800 MW (Fingrid). Pohjois-Ruotsin SE1-alue on Euroopan halvimpia vesi- ja tuulivoiman ylitarjonnan vuoksi: tuotanto ylittää alueen oman kulutuksen moninkertaisesti, ja pohjoisen vesialtaat ovat tänä kesänä harvinaisen täynnä. Pohjoismaiden vesitilanne on jakautunut kahtia: Pohjois-Norjan NO4-alueen altaiden täyttöaste oli heinäkuun puolivälissä 20 vuoden korkein, kun taas Keski-Norjan NO3-alueella se painui 20 vuoden matalimmaksi (NVE). Suomi tuo siis halpaa pohjoismaista sähköä sen sijaan, että se joutuisi kilpailemaan Keski-Euroopan hellehinnoista.
Tuulta 9 535 MW, aurinko tuplaantui ja koko ydinvoima ajossa
Kotimainen tarjonta on kasvanut nopeasti. Suomessa oli kesäkuun 2026 lopussa 2 013 tuulivoimalaa ja 9 535 MW tuulikapasiteettia, ja teollisen mittakaavan aurinkovoima yli kaksinkertaistui alkuvuonna: 364 megawatista 842 megawattiin (Suomen uusiutuvat ry). Sähkövarastojen teho ylitti 1 000 MW jo alkuvuonna (Fingrid). Akut ja vesivoima tasaavat juuri niitä iltatunteja, jotka Keski-Euroopassa karkasivat satoihin euroihin.
Ydinvoiman osalta heinäkuun tilanne on vahvempi kuin kesäkuun: kaikki viisi reaktoria ovat tuotannossa. Olkiluoto 1:n vuosihuolto päättyi 16.6.2026, mikä osaltaan selittää kesäkuun korkeampia hintoja. Yleinen käsitys, että heinäkuun halpa sähkö johtuisi huoltoseisokkien puuttumisesta huolimatta jostain poikkeustilanteesta, menee siis väärin päin: Olkiluoto 3 ei ole nyt huollossa, vaan sen vuosihuolto alkaa vasta 10.9.2026 ja kestää noin 50 vuorokautta (TVO). Olkiluodon tuotanto oli alkuvuonna 12 260 GWh eli neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Siitä, mitä Suomen verkossa tapahtuu, kun 1 600 MW irtoaa kerralla, kerromme erillisessä analyysissä: Kun Olkiluoto 3 irtoaa verkosta – taajuus, inertia ja reservit.
Kesäkulutus on alle puolet talvihuipusta
Neljäs tekijä on kysyntä. Suomen sähkönkulutus liikkuu kesällä noin 6 400–9 000 megawatissa, kun talven kulutusennätys on 15 553 MW (8.1.2026, Fingrid / YLE). Suomessakin on ollut lämmintä: Ilmatieteen laitos kirjasi 12.7.2026 kesän toistaiseksi korkeimman lukeman 31,1 °C, ja hellepäiviä on heinäkuussa kertynyt yhdeksän (Ilmatieteen laitos). Ero Keski-Eurooppaan on ilmastointikannassa: Suomessa jäähdytys hoituu pääosin ilmalämpöpumpuilla, joiden sähkönkulutus jäähdytyskäytössä on murto-osa lämmityskaudesta, eikä iltaan syntyvää jäähdytyspiikkiä ole.
Rakenteellinen ero on syvempi kuin yksittäinen kesä. Suomen sähkönkäyttö on talvipainotteista, koska suurin yksittäinen kuorma on lämmitys. Espanjan, Italian ja yhä useammin myös Saksan ja Ranskan kulutushuiput osuvat kesään, koska jäähdytys on niiden suurin sääriippuvainen kuorma. Helle on siis Manner-Euroopalle sama asia kuin pakkanen Suomelle: hetki, jolloin verkko on äärirajoilla ja jokainen puuttuva megawatti hinnoitellaan korkealle. Suomen verkon vaikein hetki oli tammikuussa, ei nyt.
Heinäkuu 2024 näytti saman suunnan
Markkinarakenteen kestävyyttä voi arvioida vertaamalla nykytilannetta edelliseen vastaavaan kesään. Vertailukohta löytyy kahden vuoden takaa, ja se kertoo sekä ilmiön toistuvuudesta että sen rajoista.
Ilmiö toistuu, kun tuulta riittää ja vienti on rajattu
Suomen kesähalpuus ei ole uusi ilmiö. Heinäkuussa 2024 Suomen spot-keskihinta oli 1,7 snt/kWh ja Suomi oli koko Euroopan halvin sähkömaa (YLE 9.8.2024). Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi tuolloin, että matala hinta johtui tuulivoiman kasvusta ja siitä, ettei ylijäämää voida viedä rajayhteyksien täytyttyä. Kaksi vuotta myöhemmin heinäkuun keskihinta on lähes sama, 1,78 snt/kWh, vaikka Euroopassa on eletty ennätyshelteiden kesää. Sama rakenne selittää molemmat: tuulikapasiteetti on nyt vielä suurempi, ja aurinkovoima on tullut rinnalle.
Vesivoiman varjo ja syksyn riskit
Halpa kesä ei silti takaa halpaa syksyä. Pohjoismaiset vesivarastot ovat alle normaalin: Norjan altaiden täyttöaste oli viikolla 28 noin 62,8 %, kun 20 vuoden keskiarvo on noin 70 % (NVE). Suomessa vesisähköä tuotettiin keväällä ennätyksellisen vähän, ja sähkön vienti Viroon kasvoi toukokuussa 70 % (Energiateollisuus ry). Strandberg tiivisti samassa haastattelussa myös laajemman riskin: jos samaan aikaan on tyyntä, vesivoimaa on tavallista vähemmän saatavilla, siirtoyhteydet eivät toimi normaalisti tai tuotantolaitoksia on huollossa, markkinat voivat kiristyä nopeasti (Maaseudun Tulevaisuus 4.7.2026).
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle kuluttajalle
Markkina-analyysin kuluttajapuoli on tänä kesänä harvinaisen yksinkertainen: pörssisähköasiakas hyötyy tilanteesta suoraan, kiinteähintainen asiakas ei lainkaan. Sopimustyyppien ero näkyy nyt selvemmin kuin kertaakaan sitten kesän 2024.
Pörssisähkö on nyt poikkeuksellisen halpaa
Pörssisähköasiakas maksaa heinäkuussa sähköenergiasta keskimäärin 2,23 snt/kWh arvonlisäveroineen, ennen siirtomaksua ja sähköveroa. Kiinteähintaisissa sopimuksissa energian hinta on tyypillisesti moninkertainen, koska hinta on lukittu talven riskit sisältävään tasoon. Konkreettisesti: sähköauton 60 kWh:n akun lataaminen tyhjästä täyteen maksaa heinäkuun keskihinnalla energian osalta noin 1,30 €, ja tunnin saunominen 8 kW:n kiukaalla noin 20 senttiä. Jos kiinteän sopimuksen energiahinta on 8 snt/kWh, sama lataus maksaa 4,80 €. Heinäkuun matala ja tasainen hintataso tarkoittaa myös sitä, että kulutuksen ajoittamisen hyöty tunnista toiseen on nyt pienimmillään: lähes jokainen tunti on halpa. Vertailimme sopimustyyppejä tarkemmin kesäkuun analyysissä Pörssisähkö vai kiinteä kesällä 2026.
Aurinkosähkön omistajalle halpa spot on kaksiteräinen
Matala keskipäivän hinta on osin aurinkovoiman omaa ansiota: teollisen mittakaavan kapasiteetin tuplaantuminen painaa juuri niitä tunteja, joina paneelit tuottavat eniten. Kotitalouden ylijäämäsähköstä saa heinäkuussa vain sentin tai kaksi kilowattitunnilta, joten omakäytön maksimointi on entistä arvokkaampaa. Ilmiötä taustoitimme analyysissä aurinkovoiman kasvusta ja kesän keskipäiväsähköstä. Kannattaa myös muistaa, että helle itsessään laskee paneelien tuottoa: kerroimme kesäkuussa, miksi tuotto putoaa hellepäivänä. Kotiakun omistajalle tilanne on suoraviivaisempi: akun voi ladata lähes ilmaiseksi mihin vuorokaudenaikaan tahansa, ja arvo syntyy vasta syksyn ja talven hintapiikeissä. Suomen verkkoon kytkettyjen sähkövarastojen määrä ylitti 1 000 MW:n rajan jo alkuvuonna, mistä kerroimme toukokuussa.
Yhteenveto
Suomen säästyminen Euroopan hellepiikiltä ei ollut tuuria vaan rakenne. Keski-Eurooppaan ei ole yhtään suoraa siirtoyhteyttä, joten kalliit iltatunnit eivät ulotu tänne kapean Baltian-reitin yli. Kotimainen tarjonta on kasvanut ennätystasolle: 9 535 MW tuulta, tuplaantunut aurinkovoima, yli 1 000 MW akkuja ja kaikki viisi ydinreaktoria tuotannossa. Kysyntä on kesällä alle puolet talvihuipusta, eikä Suomessa ole Keski-Euroopan kaltaista ilmastointikuormaa. Lopputulos: Belgian ennätysvartti maksoi yli 1 000 €/MWh, Suomen koko heinäkuun kallein tunti 47,53 €/MWh. Moni pörssisähköasiakas maksaa heinäkuussa sähköenergiastaan vähemmän kuin sen siirrosta, mikä kertoo tilanteen poikkeuksellisuudesta enemmän kuin yksikään vertailuluku.
Sama rakenne ei suojaa talvella. Vesivarastot ovat alle normaalin, ja syys-lokakuussa huolloissa on samanaikaisesti merkittävä osa ydinvoimakapasiteetista. Halpaan kesään ei siis kannata tuudittautua sopimusvalinnoissa, mutta heinäkuun tunneista kannattaa ottaa hyöty irti nyt.
Seuraavat tarkistuspisteet: Loviisa 2:n vuosihuolto alkaa 2.8.2026, Olkiluoto 3:n 10.9.2026, ja Norjan altaiden täyttöaste kertoo viikko viikolta, millaisella vesitilanteella syksyyn lähdetään. GRIVOLT palaa aiheeseen, kun heinäkuun lopullinen keskihinta ja elokuun ensimmäiset huoltoviikot ovat tiedossa.
Tilaa GRIVOLT Markkinakatsaus -uutiskirje ja saat seuraavat sähkömarkkina-analyysit ensimmäisenä.
Lähteet
Keskeiset lähteet: 350.org 30.6.2026, Euronews 30.6. ja 13.7.2026, Nord Pool -aluehinnat (GRIVOLT-laskelma 17.7.2026), Fingrid, TVO, Ilmatieteen laitos, NVE, Suomen uusiutuvat ry, Energiateollisuus ry, YLE ja Maaseudun Tulevaisuus. Linkit alkuperäisiin lähteisiin ovat tekstissä.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



