Sähköveneen lataus on Suomessa tarkoittanut tähän asti sinistä CEE-pistoketta vierassataman laiturilla: 16 tai 32 ampeeria, muutama kilowatti ja tuntien odotus. Saimaalle valmistui elokuussa 2025 toisenlainen ratkaisu. Mikkelin kaupunki, urakoitsija Amplit ja Schneider Electric rakensivat kolmeen satamaan, Anttolaan, Kallioniemeen ja Mikkelin satamaan, latausverkoston, jonka kokonaisteho on 312 kW ja jossa on sama CCS2-pikalatausliitin kuin sähköautoissa. Mikkelin ja Schneiderin mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen julkinen sähköveneiden latausasemaverkosto. Ensimmäisellä, vajaalla kaudella 2025 Anttolan asemalla ladattiin noin 1 500 kWh. Kausi 2026 on verkoston ensimmäinen täysi kesä, ja se on vasta alkamassa.
Sähköveneiden lataus Saimaalla 2026 – Suomen ensimmäinen verkosto
Mikkeli rakensi Saimaalle Suomen ensimmäisen julkisen sähköveneiden latausverkoston. Käymme läpi liittimet, hinnan, mallit ja Tukes-vaatimukset kaudelle 2026.
- Tilaaja: Mikkelin kaupunki
- Urakoitsija: Amplit
- Laitteisto: Schneider Electric (EVlink Pro -laturit, Payter Apollo -maksukioskit)
- Operaattori: IGL-Technologies Oy (eParking.fi-sovellus + maksukortti)
- Rahoitus: Etelä-Savon maakuntaliitto enintään 248 675 €, kokonaiskustannus 355 250 €
- Satamat: Anttola, Kallioniemi ja Mikkeli, Saimaalla
Missä sähköveneen lataa Saimaalla, ja millä liittimellä?
Lyhyt vastaus: kolmessa satamassa, kahdella eri liittimellä. Pidempi vastaus kertoo, miksi se on veneilijälle tärkeämpää kuin autoilijalle.
Kolme satamaa, 312 kW
Verkosto koostuu kolmesta satamasta. Anttola, Kallioniemi ja Mikkelin satama saivat yhteensä yhdeksän latauspistettä: kolme DC-pikalaturia ja kuusi AC-peruslaturia. Pikalatureissa on CCS2-liitin, peruslatureissa Type 2 -pistoke, eli täsmälleen samat standardit kuin sähköautojen latauksessa. Maksu hoituu kolmella Payter Apollo -maksukioskilla. Verkoston yhteisteho on 312 kW. Yksittäisen laturin tehoa Schneider tai Amplit eivät ole julkistaneet, joten emme arvaa sitä tässä; Schneiderin EVlink Pro DC -sarjassa pikalaturin teho asettuu tyypillisesti välille 60–180 kW.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkki valaisee eron. Candela C-8:n 69 kWh:n akku latautuu DC-pikalaturilla noin 35 minuutissa kymmenestä prosentista 80 prosenttiin. Saman energiamäärän siirtäminen 16 ampeerin rantasähköllä, eli noin 11 kW:n teholla, veisi useita tunteja. Pikalaturi tekee siis sähköveneestä päiväkäytössä realistisen, kun lounastauon aikana saa riittävästi virtaa iltapäivän reitille. Tärkeä varaus: pikalatausnopeus riippuu aina veneen omasta latausjärjestelmästä, ei pelkästään laturin tehosta.
CCS2 ja Type 2 vastaan sininen CEE-pistoke
Miksi liitin ratkaisee? Perinteinen rantasähkö kulkee satamissa sinisestä CEE-pistokkeesta. 16 ampeeria vastaa noin 11 kW:n ja 32 ampeeria noin 22 kW:n tehoa. Se riittää akkujen ylläpitoon, valoihin ja jääkaappiin, mutta tyhjän veneakun täyttäminen kestää tunteja. CCS2-pikalaturi tekee saman murto-osassa ajasta, jos veneessä on CCS2-portti. Tässä on koko verkoston ydin. Pikalataus palvelee uuden sukupolven sähköveneitä, kun taas valtaosa nykyveneilijöistä lataa yhä rantasähköllä.
Jako kahteen liittimeen on siksi harkittu, ei tekninen sattuma. Type 2 -peruslaturit ja rantasähkö palvelevat venekantaa, joka on jo vesillä: perämoottoriveneitä, joissa on apuakku, sekä hybridi- ja sähköavusteisia aluksia. CCS2-pikalaturit taas on suunnattu täyssähköveneille, joita Saimaalla on toistaiseksi vähän. Verkosto kattaa siis molemmat sukupolvet samalla kertaa. Sama logiikka näkyi sähköautojen alkuvuosina, kun hitaita ja nopeita latauspisteitä rakennettiin rinnakkain ennen kuin kysyntä jakautui.
«Kun on laitteet, tarvitaan myös verkosto, jossa niitä ladataan. Tilanne muistuttaa sähköautojen alkuaikoja, jolloin latausverkostoa ei ollut», Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kuvasi hanketta sen käynnistyessä. Vertailu on osuva: GRIVOLT on koonnut julkisen latauksen operaattorit ja hinnat erikseen, ja autopuolella verkoston tiheys ratkaisi käyttöönoton paljon ennen kuin laitteet yleistyivät.
Mitä lataus maksaa ja miten se käytännössä toimii?
Käytännön kysymys jokaiselle, joka harkitsee sähkövenettä: miten asema avataan, ja paljonko kilowattitunti maksaa?
Maksu eParking-sovelluksella tai kortilla
Verkostoa operoi tamperelainen IGL-Technologies Oy. Lataus käynnistyy joko eParking.fi-sovelluksella tai yleisimmillä maksukorteilla Payter-kioskin kautta. Tämä on tuttu malli sähköautojen julkisesta latauksesta, eikä vaadi erillistä sopimusta. Veneilijän kannalta etu on selvä: asema toimii kuin julkinen autolaturi, eikä satamatoimistoa tarvitse etsiä maksaakseen.
Maksukioskien valinta on tässä olennainen yksityiskohta. Moni eurooppalainen latauspiste toimii pelkällä sovelluksella, mikä karsii satunnaiskäyttäjät pois. Payter-kioski hyväksyy tavallisen pankkikortin, joten ohikulkeva veneilijä voi ladata ilman ennakkorekisteröitymistä. Tämä on tärkeää juuri vierassatamissa, joissa käyttäjät vaihtuvat päivittäin eivätkä ole sitoutuneet yhteen operaattoriin. Sähköautopuolelta tiedämme, että maksamisen kitka on yksi suurimmista syistä latauskokemuksen epäonnistumiseen.
Rantasähkö vai pikalataus, kumpaa veneesi tarvitsee?
Latauksen venekohtaista hintaa verkosto ei ole julkaissut, emmekä esitä lukua, jota ei ole vahvistettu. Vertailutasoksi käy autopuoli: julkinen DC-pikalataus maksaa Suomessa tyypillisesti 0,20–0,50 €/kWh, kun taas satamien rantasähkö hinnoitellaan usein kausi- tai vuorokausimaksuna. Useimmille veneilijöille riittää edelleen rantasähkö, koska sähkövene on yhä harvinaisuus. Pikalaturi on investointi tulevaisuuteen, ei tämän kesän massatuote. Hinnoittelumalli kannattaa silti tarkistaa eParking-sovelluksesta ennen latausta, sillä veneen iso akku tarkoittaa isompaa laskua kuin auton lataus: 69 kWh:n akun täyttäminen maksaa moninkertaisesti sen, mitä polttomoottoriveneilijä on tottunut maksamaan illan virrasta laiturilla.
«Satamat kohtaavat uusia haasteita, kun sähköveneet yleistyvät eikä latausinfraa käytännössä ole», Mikkelin energiainsinööri Erkka Kanerva tiivisti hankkeen lähtökohdan. Verkosto on rakennettu kysynnän edelle, ei sen perässä.
Kannattaako sähkövene Suomessa 2026, ja kenelle?
Latausverkosto on vain puolet yhtälöstä. Toinen puoli on itse vene, ja siinä Suomi on vasta alussa.
Mallit ja hinnat 2026
Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit putosivat Suomessa vuonna 2025 noin 23 % edellisvuodesta, yhteensä 2 021 veneeseen. Sähköveneitä Traficom ei tilastoi omana luokkanaan, joten Suomen tarkkaa sähkövenekantaa ei voi ilmoittaa. Hinta on yhä suurin este, kuten mallien hintahaarukka osoittaa.
| Malli | Valmistaja | Akku | Kantama | Hinta |
|---|---|---|---|---|
| Q-Yachts Q30 | Helsinki, Suomi | 30 kWh | n. 42 mpk | n. 195 000 € |
| Candela C-8 | Ruotsi | 69 kWh | jopa 57 mpk | alk. n. 496 000 € |
| X Shore Eelex 8000 | Ruotsi | 126 kWh | n. 100 mpk (hidas vauhti) | n. 300 000 € |
| Valkama | Mikkeli, Suomi | ei ilmoitettu | ei ilmoitettu | n. 100 000 € (ammattikäyttö) |
Luvut ovat valmistajien ilmoittamia ja kannattaa varmistaa mallikohtaisesti. Mittakaava on silti selvä: edullisinkin uusi sähkövene maksaa kuin omakotitalon peruskorjaus. Helsinkiläinen Q-Yachts Q30 on harvoja kotimaisia vaihtoehtoja, ja sen 30 kWh:n akulla kantamaa kertyy noin 42 mpk, suuremmalla 60 kWh:n akulla noin 80 mpk. Ruotsalainen Candela taas nostaa veneen kantosiipien varaan, mikä vähentää vedenvastusta ja venyttää kantaman luokkaansa nähden pitkäksi. Yhteistä malleille on, että ne on suunniteltu hiljaiseen, päästöttömään kruisailuun, ei kilpa-ajoon.
Kantama, akku ja Saimaan mittakaava
Saimaa on Suomen suurin järvi, pinta-alaltaan 4 370 km², ja sen rantaviivaa on yli 13 600 km. Suuressa vesistössä kantama ratkaisee. Kruisailunopeudella 42–100 meripeninkulmaa riittää useimpiin päiväreitteihin, mutta pidemmillä matkoilla latausverkoston kattavuus ratkaisee enemmän kuin akun koko. Kolmen sataman verkosto on tähän juuri oikea kokoluokka: se kattaa Mikkelin lähivesistön, mutta ei vielä koko Saimaata. Reittisuunnittelu muuttuukin sähköveneellä osaksi matkaa, aivan kuten sähköauton pidemmillä ajoilla. Käytännössä se tarkoittaa, että latauspysähdys ajoitetaan lounaaseen tai uintihetkeen, eikä venettä ajeta akku tyhjäksi kaukana satamasta. Pohjois-Saimaalle tai Pielisen suuntaan suuntaava joutuu yhä turvautumaan rantasähköön ja maltillisempaan vauhtiin. Verkoston laajeneminen muihin satamiin ratkaisee, kuinka vapaasti sähköveneellä voi liikkua koko järvialueella.
«Tällä voi tulla miljonääriksi, mutta ensin pitää olla miljardööri», Valkama Watercraftsin toimitusjohtaja Antti Siiskonen on luonnehtinut sähköveneen valmistuksen taloutta Ylen haastattelussa. Mikkeliläisyhtiön kevyt alumiinirunkoinen vene maksaa noin 100 000 €, mikä on suunnilleen kolminkertainen vastaavaan polttomoottoriveneeseen verrattuna.
Sähkö ja turvallisuus: mitä veneilijän on tiedettävä
Veneen sähkö ei ole sama asia kuin caravanin aurinkopaneeli. Vesi, suola ja jatkuva tärinä tekevät asennuksesta vaativamman, ja siksi säännötkin ovat tiukemmat.
Tukes-pätevyys ja IP-luokat
Veneen sähköjärjestelmä ei ole tee-se-itse-kohde samalla tavalla kuin caravanin 12 voltin puoli. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Sähkö ja vene -oppaan mukaan veneen pienjänniteasennukset, eli yli 50 voltin vaihtojännite tai yli 120 voltin tasajännite, saa tehdä vain Tukes-rekisteröity ja veneiden sähköjärjestelmiin perehtynyt sähköurakoitsija. Satamakäytössä laitteiden koteloinnin minimiluokka on IP44, ja ulkokäyttöön suositellaan IP67:ää. Tukes valvoo sähköasennusten pätevyysvaatimuksia, ja väärin tehty asennus on sekä turvallisuusriski että mahdollinen syy vakuutuksen epäämiseen.
Litiumakku tuo veneeseen oman vastuunsa. Suuri akku varastoi paljon energiaa pieneen tilaan, ja kosteissa olosuhteissa palokuorma on otettava vakavasti. Sähkö ja vene -opas suosittelee, että lataus tapahtuu valvotusti ja että akkutila tuuletetaan kunnolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei venettä jätetä lataukseen ilman valvontaa pitkäksi aikaa, ja että latausjärjestelmä mitoitetaan veneen akuston mukaan. Pikalataus ei sovi jokaiselle akustolle, ja siksi venekohtainen ohje ratkaisee.
Verkoston tulevaisuus ja skaalaus
Mitä kausi 2026 sitten näyttää? Toistaiseksi käytössä on vain yksi luku, Anttolan noin 1 500 kWh vajaalta kaudelta 2025. «Lyhyen jakson luvut eivät vielä kerro paljon, alkava kausi antaa tarkemman kuvan», IGL-Technologiesin liiketoimintajohtaja Antti Hiekkanen on todennut. Schneiderille hanke on pilotti, jolla on vientipotentiaalia: «Julkiset sähköveneiden latausverkostot ovat Euroopassa yhä harvinaisia, ja tämä on hyvä pohja, jota voidaan skaalata ja monistaa», sanoo Schneider Electricin Mika Suur-Askola. Mökkiläisille tutumpi pulma on auton ja veneen lataus saman kesäpaikan ohuella liittymällä, ja sitä käsittelemme erikseen sähköauton mökkilatauksen oppaassa.
Yhteenveto
Saimaan verkosto on konkreettinen vastaus kysymykseen, jota harva on vielä ehtinyt kysyä: missä sähköveneen lataa? Kolme satamaa, 312 kW ja autopuolelta tuttu CCS2-liitin tekevät Mikkelistä paikan, jossa julkinen sähköveneiden pikalataus on arkea. Kolme asiaa kannattaa pitää mielessä. Yksi: pikalataus palvelee uuden sukupolven veneitä, kun valtaosa veneilijöistä lataa yhä rantasähköllä. Kaksi: latauksen venekohtaista hintaa ei ole vielä julkaistu, ja kauden 2026 todelliset käyttöluvut nähdään vasta syksyllä. Kolme: sähkövene on Suomessa yhä kallis erikoistapaus, jonka kannattavuus ratkeaa hinnan ja latausverkoston kattavuuden, ei pelkän tekniikan perusteella.
GRIVOLT-verkostoon kuuluu Tukes-rekisteröityjä sähköurakoitsijoita eri puolilla Suomea. Pyydä veneen tai kesäpaikan latausratkaisusta vertailtavat tarjoukset, niin saat kolme hintaa ilman sitoutumista.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



