Hallitus varasi kehysriihessään 22.4.2026 yhteensä 110 miljoonaa euroa uutta korjausrakentamisen avustusta vuosille 2026–2027. Avustusta voidaan myöntää takautuvasti, mutta vain hankkeisiin, joissa urakkasopimus on allekirjoitettu, tarjouspyyntö hyväksytty tai rakennustyö aloitettu aikaisintaan 1.6.2026. Tämän oppaan luettuasi tiedät, mitä päätöstä yhtiökokouksessasi tarvitaan, miten avustus suhtautuu kotitalousvähennykseen ja milloin haku Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksessa (Varke) avautuu. Päivitetty 18.5.2026 – asetusluonnos lähetetään lausunnoille toukokuussa 2026.
Taloyhtiön korjausavustus 2026: 110 M€, urakkasopimus 1.6.2026 jälkeen ja näin haet
Hallitus varasi 110 M€ taloyhtiöille 2026–2027. Urakkasopimus aikaisintaan 1.6.2026. Hakuaika alkusyksy 2026 — opas päätöksiin ja kotitalousvähennyksen stäkkäykseen.

Mitä 110 miljoonaa euroa tarkoittaa taloyhtiölle juuri nyt
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihen 22.4.2026 yksittäisistä päätöksistä rakennusalan ehkä merkittävin oli uuden määräaikaisen korjausrakentamisen avustuksen vahvistaminen. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin.
Pääkohderyhmä on selvä: asunto-osakeyhtiöt eli taloyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Omakotitaloasujat eivät tällä kertaa ole hakijaryhmässä, vaan heille jää kotitalousvähennys ja ELY-keskusten erilliset tuet. Tämä on selvä ero aiempaan 2020–2023 ohjelmaan, joka oli avoinna myös pientaloille.
Mitä kehysriihen päätös 22.4.2026 ratkaisi
Kehysriihi vahvisti kolme keskeistä rajaa: kokonaisrahoituksen 110 M€, ohjelman kokonaiskeston (2026–2027) ja takautuvuusrajan 1.6.2026. Ympäristöministeriön 30.4.2026 julkaisemassa tiedotteessa linjataan tämän jälkeen, että valtioneuvoston asetus määrittelee tarkemmat ehdot kuten avustusprosentin, asuntokohtaiset kattoreunat ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksen. Asetusluonnos lähetetään lausunnoille toukokuussa 2026.
Yhteensä kolme asiaa odottaa siis tällä hetkellä vastausta:
- Avustusprosentti. 2020–2023 ohjelmassa enintään 50 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
- Asuntokohtainen kattoreuna. 2020–2023 ohjelmassa 4 000 €/asunto vähintään minimitasoon korjattaessa, 6 000 €/asunto lähes nollaenergiatasoon korjattaessa.
- E-luvun parannusvaatimus. 2020–2023 ohjelmassa vähintään 20 % parannus rakentamismääräysten tasoon nähden.
Asetusluonnos kertonee, mihin näistä parametreista hallitus laskeutuu vuosille 2026–2027. Aiempi ohjelma toimii valistuneena referenssinä, mutta vahvistettuna lukuna se ei vielä kelpaa. Päätösvalmistelun käytännön hallinnoinnista vastaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke (vuoden 2025 alusta toiminut viranomainen, johon siirrettiin ARAn aiempia tehtäviä).
Mitä asetusluonnoksessa on vielä avoinna
Yhteyshenkilöksi tiedotteessa nimetty rakennusneuvos Timo Tähtinen (Ympäristöministeriö, puh. 0295 250 306) on hallinnut myös aiempia ohjelmia. Käytännön kokemus aiemmista vaiheista vihjaa siihen, että asetus tulee kuvaamaan ainakin seuraavat seikat: tukikelpoisten toimenpiteiden tarkka lista, energiatehokkuuden vähimmäisparannus, tukikelpoisten kustannusten määritelmä (mikä lasketaan urakkaan, mikä jää ulkopuolelle), liiteasiakirjavaatimukset (energiatodistus, kuntotutkimus, suunnitelmat) sekä hakemusten käsittelyjärjestys eli ratkaiseeko hakujärjestys vai pisteytys.
Aiemmassa ohjelmassa hakemukset käsiteltiin pääosin hakujärjestyksessä, ja rahat loppuivat suosituimpien hakuviikkojen aikana. Taloyhtiön kannattaa siis valmistautua siihen, että ensimmäinen hakuviikko ratkaisee paljon – vaikka asetusluonnos viime kädessä sisältäisikin pisteytyksen, valmistautuminen ei mene hukkaan.
Aiempi ARA-avustus 2020–2023: vertailupohja
Aiempi ohjelma oli avoinna lokakuuhun 2023 saakka, ja sen aikana tuettiin tuhansia taloyhtiöitä ympäri Suomen. Hakemuksia hyväksyttiin myös taloyhtiöiltä ja omakotitaloilta. Tukimäärä per asunto oli enintään 4 000 € minimitasolla ja 6 000 € lähes nollaenergiatasolla, ja avustus oli enintään 50 % toteutuneista, tukikelpoisista kustannuksista. Energiatehokkuuden vähimmäisparannukseksi vaadittiin vähintään 20 % parannus rakentamismääräysten tasoon nähden.
Vertaillen 2026–2027 ohjelmassa on kaksi merkittävää eroa: omakotitalot on rajattu ulos ja takautuvuus on selvästi tiukempi (1.6.2026 -ankkuri).
| Parametri | ARA 2020–2023 | Uusi avustus 2026–2027 |
|---|---|---|
| Kokonaisrahoitus | noin 100 M€ (eri vaiheissa) | 110 M€ |
| Ohjelman kesto | 2020 – 10/2023 | 2026 – 2027 (määräaikainen) |
| Hallinnoiva viranomainen | ARA | Varke |
| Hakijaryhmä | Asunto-osakeyhtiöt, ARA-yhteisöt, omakotitalot | Asunto-osakeyhtiöt, valtion vuokra-/asumisoikeus-yhteisöt |
| Tukimäärä per asunto | 4 000–6 000 € | Asetus määrittelee |
| Avustusprosentti enimmillään | 50 % tukikelpoisista kustannuksista | Asetus määrittelee |
| E-luvun parannusvaatimus | ≥ 20 % rakentamismääräysten tason yli | Asetus määrittelee (oletettavasti samansuuntainen) |
| Takautuvuus | Ei (hakemus ennen urakkasopimusta) | Kyllä, 1.6.2026 alkaen |
Miksi urakkasopimuksen päivämäärä 1.6.2026 ratkaisee
Yksittäinen päivämäärä erottaa avustuksen saajat ulkopuolelle jäävistä: 1.6.2026. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaisesti avustusta voitaisiin myöntää takautuvasti hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt on hyväksytty tai urakkasopimukset allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026.
Retroaktiivisuus käytännössä – kolme ankkuria
Asetuksen kirjaimellinen tulkinta vaatii kaikkien kolmen alta seuraavan tapahtuman olleen aikaisintaan 1.6.2026:
- Tarjouspyynnön hyväksyminen. Taloyhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen päätös, jolla tietty urakoitsijan tarjous valitaan voittajaksi.
- Urakkasopimuksen allekirjoittaminen. Kirjallinen sopimus taloyhtiön ja urakoitsijan välillä. Käytännössä YSE 1998 -ehtojen mukainen sopimusasiakirja.
- Rakennustöiden aloittaminen. Fyysinen työvaihe, ei suunnittelu- tai purkuvaihe.
Asetusluonnos saattaa täsmentää, mikä lasketaan rakennustyön aloittamiseksi (esim. ensimmäinen telineiden pystytys vai vasta rakennusvaiheen virallinen aloituskokous). Toistaiseksi turvallisin tulkinta on, että mikään näistä kolmesta tapahtumasta ei saa olla aikaisempi kuin 1.6.2026.
Mitä jos olet jo aloittanut neuvottelut keväällä 2026
Tarjousneuvottelut ja kilpailutuksen valmistelu eivät ole esteenä. Voit edelleen pyytää tarjouksia urakoitsijoilta toukokuussa 2026, vertailla hintoja ja valmistella yhtiökokouksen päätöstä. Avustuksen säilyttäminen vaatii vain, että muodollinen tarjouspyynnön hyväksyminen ja sopimuksen allekirjoitus ajoittuvat 1.6.2026 tai myöhemmäksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos suunniteltu yhtiökokous on viikoilla 21–22, kannattaa harkita yhtiökokouspäivän siirtoa kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Tämä on pieni viivästys, mutta saattaa olla taloyhtiölle satojen tuhansien eurojen päätös.
Aikaikkuna 18.5.–31.5.2026 – mitä taloyhtiön hallituksen pitäisi tehdä tällä viikolla
Tämän oppaan julkaisuhetkellä taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on käytännössä alle kaksi viikkoa aikaa tarkistaa, ettei mikään päätös tai sopimus mene yli 1.6.2026 -rajan ennen aikataulu. Kahden viikon aikaikkuna on lyhyt, mutta riittävä: tärkeimmät tarkistukset eivät vaadi yhtiökokouksen koolle kutsumista, vaan ne ovat hallituksen ja isännöitsijän operatiivisia tehtäviä. Yksinkertaisin tapa varmistaa avustuskelpoisuus on käydä kalenterista läpi kaikki suunnitellut päätökset toukokuun lopulta, jotka voivat liittyä energiaremonttiin.
Konkreettiset tarkistukset:
- Onko kuluvalle kuukaudelle suunniteltu yhtiökokous, jossa päätetään urakoitsijan valinnasta? Siirrä päätös 1.6.2026 jälkeiseksi.
- Onko hallituksella valtuutus allekirjoittaa urakkasopimus? Jos on, varmista, ettei allekirjoitus tapahdu ennen 1.6.2026.
- Onko rakennustyö aikataulutettu alkamaan toukokuussa? Pyydä urakoitsijalta siirtoa kesäkuun puolelle, mieluiten myös ensimmäinen telineiden pystytys.
- Säilytä kaikki tarjouspyynnöt, hyväksymispäätökset ja sopimusluonnokset päivämärien kanssa – niitä tarvitaan hakemuksen liitteinä.
Mitä jos rakennustyö on jo aloitettu sisätiloissa (esim. purkutyöt)
Rajatapaus, jota asetusluonnos joutuu täsmentämään. Käytännön tulkinta aiempien ohjelmien pohjalta on, että energiatehokkuuteen kohdistuva rakennustyö on se kriittinen aloituspäivämäärä. Sisätilan purkutyö, joka ei liity energiatehokkuusparannukseen (esimerkiksi asuntokohtaisen pintaremontin valmistelu), ei lähtökohtaisesti vaikuta avustushakemukseen.
Riski piilee tilanteissa, joissa sisätilan työ kytketään julkisivun lisäeristykseen samaksi urakaksi. Tällöin urakkasopimuksen rakenteella ja työvaiheiden eriyttämisellä on suuri merkitys. Asiantuntija-arvio: kannattaa pyytää urakoitsijaa erittelemään tukikelpoisen ja ei-tukikelpoisen työn erillisinä työvaiheina jo tarjouspyyntövaiheessa.
Sopimusehtojen tärkein lauseke: ehdollisuus avustuspäätökseen
Yksi käytännön suoja on sopimuksen ehdollisuuslauseke. Urakkasopimukseen kirjataan, että hanke toteutetaan, mikäli Varken avustus myönnetään esitetyn suuruisena (tai vähintään tietyn kynnyksen yli). Tämä antaa taloyhtiölle mahdollisuuden vetäytyä hankkeesta tai neuvotella sopimusta uudelleen, jos avustus jää saamatta. Aiemmassa 2020–2023 ohjelmassa monet sopimukset tehtiin ehdollisina, ja Varke (tuolloin ARA) hyväksyi tällaisen rakenteen.
Ehdollisuuden määritelmä kannattaa kuitenkin kirjata tarkasti. Yleinen muotoilu, kuten "hanke toteutetaan avustuksen myöntämisen ehdolla", on liian väljä – urakoitsija saattaa väittää, että 1 000 € avustus täyttää ehdon. Tarkka kirjaus on parempi: "hanke toteutetaan, mikäli Varken avustus myönnetään vähintään X €/asunto tai Y % tukikelpoisista kustannuksista."
Tukikelpoiset toimet ja energiatehokkuusvaatimus
Ympäristöministeriön tiedotteen sanamuoto on lavea: avustusta myönnetään asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Kiinteistölehden 23.4.2026 julkaisemassa kommentaarissa luetellaan konkreettisemmin julkisivu- ja vesikattokorjaukset sekä lämmitysjärjestelmähankkeet.
Vahvistetut tukikelpoiset kategoriat
Käytettävissä olevien lähteiden perusteella seuraavat toimenpiteet ovat lähes varmasti tukikelpoisia, edellyttäen että ne tuottavat energiatehokkuuden mitattavan parannuksen:
- Julkisivun lisäeristys (ulkoseinien tuulettuva lisäeristys, rappauskerroksen uusiminen lisäeristyksellä)
- Yläpohjan ja alapohjan lisäeristys
- Ikkunoiden ja parveke-ovien uusiminen U-arvoltaan parempiin
- Lämmitysjärjestelmän uusiminen: öljystä lämpöpumppuun (ilma-vesilämpöpumppu, maalämpö), kaukolämpöön liittyminen, hybridiratkaisut
- Ilmanvaihdon uusiminen lämmöntalteenotolla (LTO)
- Vesikattokorjaus, kun siihen liitetään lisäeristys
Mahdolliset tukikelpoiset kategoriat (vahvistus asetuksesta odottaa)
Aiemman ohjelman pohjalta seuraavat ovat olleet rajatapauksia, joista asetusluonnos antaa lopullisen sanan:
- Aurinkopaneelien asennus erillisenä toimenpiteenä ilman muuta remonttia
- Lämmöntalteenottoputkiston tai energiavaraajan asennus
- Asuntokohtaiset huoneistosaunan tai parvekelasituksen energiavaikutukset
- Sähköjärjestelmän modernisointi osana energiaremonttia
Mihin avustus EI todennäköisesti tule
Seuraavat eivät ole tukikelpoisia aiemman ohjelman perusteella eivätkä todennäköisesti uudessa ohjelmassakaan:
| Toimi | Tukikelpoisuus | Perustelu |
|---|---|---|
| Julkisivun lisäeristys | Kyllä | Selvä E-luvun parannus |
| Ikkunoiden uusiminen energiatehokkaammiksi | Kyllä | U-arvo paranee |
| Öljylämmitys vaihtoon lämpöpumppuun | Kyllä | Merkittävä päästövähennys |
| Ilmanvaihdon LTO-päivitys | Kyllä | Energiatehokkuuden parannus |
| Sisätilojen pintaremontti | Ei | Ei vaikuta energiatehokkuuteen |
| Tavallinen kosmeettinen julkisivukorjaus ilman lisäeristystä | Ei | E-luku ei muutu |
| Hissien uusiminen | Ei | Ei E-luvun parannusta |
| Putkiremontti | Ei (yksinään) | Vesivuotojen estäminen ei ole energiatehokkuus |
| Sähkösaunan uusiminen | Ei | Ei E-luvun parannusta |
Aiemman ohjelman vähimmäisvaatimus ≥20 % parannus E-lukuun
2020–2023 ohjelmassa rakennuksen kokonaisenergian (E-luvun) oli parannuttava remontin myötä vähintään 20 % verrattuna rakentamismääräysten tasoon. Käytännössä tämä tarkoitti, että pienet osaratkaisut yksinään (esim. pelkkä ikkunaremontti) eivät yleensä riittäneet; tarvittiin yhdistelmä toimenpiteistä. Uudessa ohjelmassa raja saattaa olla samansuuntainen tai hieman tiukempi, koska EPBD-direktiivin Suomen toimeenpano (29.5.2026) odottaa rakennuskannan keskimääräisten lukujen merkittävää parantumista.
Käytännön johtopäätös taloyhtiölle: yhdistä julkisivukorjauksen yhteyteen ilmavaihdon LTO-uusiminen tai lämmitysjärjestelmän modernisointi. Tämä todennäköisesti varmistaa vähimmäisvaatimuksen täyttymisen.
Mitä E-luku tarkoittaa käytännössä
Energiatodistuksen E-luku ilmaisee rakennuksen laskennallisen kokonaisenergian kulutuksen kilowattitunteina kohdistuvana neliömetriä kohti vuodessa (kWh/m²,vuosi). Asuinkerrostalon tyypillinen lähtötaso 1970-luvun rakennuksessa on välillä 200–280 kWh/m²,vuosi (luokat E–G). Uudisrakennuksen tason vaatimus 2026 on noin 90–120 kWh/m²,vuosi (luokka B). Parannustavoite ≥ 20 % rakentamismääräysten tasoon nähden tarkoittaa siis käytännössä, että taloyhtiön on saatava E-luku alas niin paljon, että se kohtaa nykyisen lain mukaisen tason – 1970-luvun talossa tämä on noin 100 kWh/m²,vuosi tippuminen, mikä on iso askel.
Tästä syystä yksittäiset toimet eivät yleensä riitä. Julkisivun lisäeristys vie E-lukua tyypillisesti 10–18 % alaspäin, ikkunoiden uusiminen 5–10 %, ilmanvaihdon LTO 15–25 % ja öljylämmityksen vaihto lämpöpumppuun jopa 35–55 %. Yhdistelmä, jossa on julkisivu + LTO + lämpöpumppu, on lähes aina turvallisesti yli 20 %:n parannuksen rajan.
Energiatodistuksen rooli hakemuksessa
Energiatodistuksen laatii pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Asuinkerrostaloon energiatodistuksen hinta on tyypillisesti 800–2 500 €, ja sen valmistelu vie 4–8 viikkoa. Varken hakemukseen liitetään sekä lähtötason todistus että suunnitelma siitä, mihin E-lukuun remontin myötä pyritään. Loppuselvitysvaiheessa toimitetaan uusi todistus, joka todentaa toteutuneen parannuksen.
Aiemmassa ohjelmassa todistuksen laatijan pätevyysvaatimukset olivat tiukat. Tarkista, että valitsemasi asiantuntija löytyy Motivan ylläpitämästä energiatodistuksen laatijoiden rekisteristä. Pätevyydet jaetaan asuinrakennusten (perustason) ja muiden rakennusten (ylemmän tason) välillä.
Hakemus käytännössä: kuka, mitä ja miten
Avustuksen hakijaryhmä on rajattu kahteen:
- Asunto-osakeyhtiöt (taloyhtiöt). Pääryhmä – kerrostalo-, pari- ja rivitaloyhtiöt.
- Valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajayhteisöt. Käytännössä esimerkiksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt ja asumisoikeusyhdistykset.
Hakijana ei ole osakas suoraan, vaan aina taloyhtiö juridisena toimijana. Tämä tarkoittaa, että hakemusta varten tarvitaan vähintään hallituksen päätös, mutta merkittävissä korjauksissa myös yhtiökokouksen päätös AOYL 1599/2009 luvun 6 mukaisesti.
Hakuprosessi step-by-step
- Vaihe 1: Energiakatselmus ja kuntotutkimus. Taloyhtiö tilaa pätevyydet omaavalta asiantuntijalta nykytilan kartoituksen. Tämä toimii myöhemmin hakemuksen liitteenä ja todentaa lähtötason E-luvun.
- Vaihe 2: Suunnittelu ja kustannusarvio. Suunnittelija laatii energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän remonttisuunnitelman, joka kohtaa todennäköisen ≥ 20 % E-luvun parannuksen.
- Vaihe 3: Tarjouspyynnöt urakoitsijoille. Tarjouspyynnöt voidaan lähettää milloin tahansa, myös ennen 1.6.2026. Tarjouspyynnön hyväksyminen ja urakoitsijan valinta tehdään vasta 1.6.2026 tai myöhemmin.
- Vaihe 4: Yhtiökokouksen päätös. Yhtiökokous päättää urakoitsijan valinnasta, rahoituksesta ja vastikkeen muutoksesta. Päätösote liitetään hakemukseen.
- Vaihe 5: Urakkasopimus. Sopimus allekirjoitetaan aikaisintaan 1.6.2026. Tämä on tärkein takautuvuusankkuri.
- Vaihe 6: Hakemus Varkeen. Hakemus tehdään Varken verkkoasiointipalvelussa, kun haku avautuu (näiltä näkymin alkusyksy 2026). Hakemukseen liitetään suunnitelmat, kuntotutkimus, energiakatselmus, yhtiökokouksen päätös, urakkasopimus ja kustannusarvio.
- Vaihe 7: Rakennustyöt. Työt voivat alkaa aikaisintaan 1.6.2026. Käytännössä rinnakkainen hakemuksen käsittelyn kanssa.
- Vaihe 8: Loppuselvitys. Remontin jälkeen toimitetaan loppuselvitys: toteutuneet kustannukset, uusi energiatodistus, joka todentaa E-luvun parannuksen.
- Vaihe 9: Avustuksen maksu. Maksu tilille loppuselvityksen hyväksynnän jälkeen.
Liitteet, jotka tarvitset
Aiempi ohjelma vaati seuraavat liitteet, ja niitä on hyvä odottaa uudessakin asetuksessa:
- Yhtiökokouksen päätös (pöytäkirjan ote) urakoitsijan valinnasta ja rahoituksesta
- Urakkasopimus (allekirjoituspäivämäärällä 1.6.2026 tai myöhemmin)
- Suunnittelijan laatima energiatehokkuuden parantamissuunnitelma
- Energiatodistus ennen remonttia (lähtötaso)
- Kuntotutkimus tai kuntoarvio
- Kustannusarvio eriteltynä toimenpiteittäin
- Kaupparekisteriote, isännöitsijätodistus, tarjouspyyntöjen vertailu
Yhtiökokouksen päätös: yksinkertainen enemmistö vai 2/3
Korjaushankkeen päätöksenteko taloyhtiössä määräytyy asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) luvun 6 pykälien 31–33 mukaan. Energiatehokkuuteen tähtäävät korjaukset luokitellaan yleensä kahteen kategoriaan, joiden välillä päätöksen vaatima enemmistö muuttuu.
Tavanomainen uudistus = yksinkertainen enemmistö
Lähtökohtaisesti energiaremontti, joka noudattaa rakennuksen alkuperäistä rakennetta ja jonka kustannus on osakkaiden kannalta kohtuullinen, päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä yhtiökokouksessa. Tämä koskee tyypillisesti:
- Julkisivun kunnostusta ja lisäeristystä
- Ilmanvaihdon LTO-päivitystä
- Kattoremontti yhdistettynä lisäeristykseen
- Lämmitysjärjestelmän modernisointia (öljystä lämpöpumppuun)
Kohtuuttoman ankara kustannus = 2/3-enemmistö
Jos remontti on osakkaiden taloudelliselle tilanteelle kohtuuttoman raskas tai sen kustannukset kohdistuvat epätasaisesti osakkeille, päätös vaatii 2/3-määräenemmistön sekä annetuista äänistä että edustetuista osakkeista. Käytännössä rajan ylittää harvoin pelkkä julkisivuremontti, mutta esimerkiksi maalämmön asennus, jossa kustannus saattaa olla 1 500–4 000 € per asunto, voi sellaisia kysymyksiä aiheuttaa.
Päätöksenteon valmistelu
Käytännössä hallituksen on yhdessä isännöitsijän kanssa valmisteltava yhtiökokousesitys, joka sisältää:
- Hankkeen tausta ja perustelu (energiatehokkuus, lähestyvä EPBD, säästöt)
- Suunnitellut toimenpiteet ja arvioitu energiatehokkuusparannus
- Kustannusarvio kokonaisuudessaan ja per asunto
- Rahoitusrakenne: pankkilaina, vastikkeen muutos, oletettava avustus (Varke)
- Aikataulu – urakkasopimuksen tavoitepäivämäärä 1.6.2026 tai myöhemmin
- Kilpailutettu tarjousvertailu (3 urakoitsijan tarjoukset)
- Päätösehdotus äänestystä varten
Esimerkki yhtiökokouksen esityslistan kohdasta
Konkreettinen muotoilu, jota voi käyttää isännöitsijä valmistellessa yhtiökokouskutsua:
Kohta 8: Energiatehokkuusremontti 2026–2027 ja korjausavustushakemus
Hallitus esittää, että yhtiökokous päättää seuraavasti:
1. Toteutetaan julkisivun lisäeristys, ikkunoiden uusiminen ja öljylämmityksen vaihto ilma-vesilämpöpumppuun. Suunnitellut toimenpiteet parantavat rakennuksen E-lukua noin 28 % (lähtötaso 245 kWh/m²,vuosi → tavoite 175 kWh/m²,vuosi).
2. Hankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 800 000 € (alv 25,5 % sis.). Per asunto noin 33 333 € ennen avustusta.
3. Hyväksytään urakoitsijaksi A. Rakentajat Oy:n tarjous 22.5.2026, edellyttäen, että urakkasopimus allekirjoitetaan aikaisintaan 1.6.2026.
4. Haetaan korjausavustusta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta (Varke) sen jälkeen, kun valtioneuvoston asetus on tullut voimaan. Hankkeen toteutuksen ehtona on, että avustus myönnetään vähintään 4 000 € per asunto suuruisena.
5. Hanke rahoitetaan pankkilainalla, jonka takaisinmaksu sisällytetään hoitovastikkeen korotukseen ajalla 1.1.2027–31.12.2046.
Tämä rakenne sisältää kaikki olennaiset elementit: konkreettinen E-luvun parannus, kustannusarvio, ehdollisuus avustuspäätökselle, urakkasopimuksen takautuvuusankkurin huomioiminen ja rahoituksen kuvaus. Tällainen päätös täyttää sekä AOYL:n vaatimukset että Varken hakemuksen liitteen vaatimukset.
Kotitalousvähennys ja korjausavustus: stäkkäys vai ei
Tämä on kysymys, jossa moni osakas erehtyy. Kotitalousvähennys on osakkaan henkilökohtainen verovähennys, ja korjausavustus on taloyhtiön saama tuki. Voiko niitä yhdistää? Vastaus on selvä: samaan työhön ei voi saada molempia tukia.
Vero.fi:n pääsääntö
Verohallinnon syventävä ohje kotitalousvähennyksestä on tässä kohdin yksiselitteinen: "Jos työn teettäjä on saanut asunnon kunnossapitoon avustusta valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön varoista, hän ei voi saada kotitalousvähennystä." Tämä koskee myös tilannetta, jossa avustus kattaa vain osan kustannuksista.
Osakas ei saa kotitalousvähennystä taloyhtiön työstä
Tämän lisäksi on toinen tärkeä rajaus: osakas ei voi koskaan saada kotitalousvähennystä taloyhtiön tekemästä työstä, kun kustannukset jaetaan vastikkeen kautta. Kotitalousvähennys vaatii, että osakas on tilannut työn itse, sopinut suoraan urakoitsijan kanssa ja maksanut suoraan urakoitsijalle. Kun työ kulkee taloyhtiön kautta, osakas ei saa vähennystä – ei vaikka avustusta ei haettaisikaan.
Osakkaan oma sisäremontti voi saada kotitalousvähennyksen erikseen
Tämä on käytännössä tärkeä erottelu. Jos taloyhtiö tekee julkisivuremontin, joka saa korjausavustusta, osakas voi edelleen saada kotitalousvähennyksen omasta sisäpuolen remontistaan – esimerkiksi keittiöremontti, kylpyhuoneen pintojen uusiminen tai oman ilmalämpöpumpun asennus. Edellytyksenä on, että osakas itse tilaa ja maksaa työn suoraan ennakkoperintärekisterissä olevalle urakoitsijalle, eikä työ ole sama, joka on saanut Varken avustusta.
Kotitalousvähennyksen luvut 2026
Vero.fi:n nykyisen virallisen ohjeen mukaan vuonna 2026 voit vähentää kotitalousvähennyksenä 35 % palvelutyöstä (ennakkoperintärekisterissä olevalta yritykseltä) tai 13 % maksetusta palkasta sivukuluineen. Enimmäismäärä 1 600 €/henkilö, omavastuu 150 €. Pariskunta saa siis yhteensä enintään 3 200 € (omavastuut 2 × 150 €).
Hallitus on kehysriihessä 22.4.2026 esittänyt kotitalousvähennyksen nostamista 40 %:iin ja 2 100 €:oon henkilöä kohti vuosille 2026–2027. Tämä korotusehdotus ei kuitenkaan ole vielä eduskunnan vahvistama tämän oppaan julkaisuhetkellä (18.5.2026). Vero.fi:n laskuri ja virallinen ohjeistus näyttävät edelleen 35 %:n ja 1 600 €:n. Käytämme tässä oppaassa konservatiivista 35 %:n lukua; jos korotus vahvistetaan, käytä korkeampaa prosenttia.
Lasku-esimerkki: 24-asunnon taloyhtiön julkisivu- ja lämmitysremontti
Tarkastellaan käytännön esimerkkiä. 24-asunnon kerrostaloyhtiö Espoossa toteuttaa yhdistetyn julkisivuremontin (lisäeristys + ikkunoiden uusiminen) ja lämmitysjärjestelmän modernisoinnin (öljystä ilma-vesilämpöpumppuun). Tukikelpoiset kokonaiskustannukset 800 000 €.

| Skenaario | Avustus % | Avustus € | Osakkaan vastike (24 asuntoa) |
|---|---|---|---|
| A – ei avustusta | 0 % | 0 € | 33 333 € / asunto |
| B – oletus 25 % | 25 % | 200 000 € | 25 000 € / asunto |
| C – oletus 40 % | 40 % | 320 000 € | 20 000 € / asunto |
| D – 2020–2023 enimmäisraja 50 % | 50 % | 400 000 € | 16 667 € / asunto |
Asetuksen lopullinen avustusprosentti määrää, mihin tämä taloyhtiö konkreettisesti laskeutuu. Jos uusi asetus seuraa aiempaa ohjelmaa, asuntokohtainen kattoreuna 4 000–6 000 €/asunto saattaa joissain skenaariossa pienentää avustusta – 24-asunnon kohteessa tämä tarkoittaisi maksimissaan 96 000–144 000 €.
Vertailuna: jos osakas tekisi oman 5 000 € työn omassa asunnossaan (esim. ilmalämpöpumpun asennus oman olohuoneen viilennykseen) eikä tämä työ olisi mukana taloyhtiön urakassa, hän voisi saada siitä kotitalousvähennyksen 35 % × työn osuus − 150 € omavastuu (vero.fi 2026-ohje). Tämä toimii rinnakkain taloyhtiön avustuksen kanssa, koska kyseessä ei ole sama työ.
| Tuki/vähennys | Hakija | Sovellettavissa korjausavustuksen kanssa? | Huomiot 2026 |
|---|---|---|---|
| Korjausavustus (Varke) | Taloyhtiö | , | 1.6.2026 ankkuri, asetus tulossa |
| Kotitalousvähennys | Osakas henkilökohtaisesti | EI samalle työlle, KYLLÄ erilliselle työlle | 35 % / 1 600 € / 150 € omavastuu (esitys 40 % / 2 100 € odottaa eduskunnan vahvistusta) |
| ELY-keskuksen tuki yrityksille | Yritys (ei kotitalous) | Toistaiseksi ei sovellettavissa taloyhtiöön | Ei kohdistu asuinrakennuksiin |
| Öljylämmityksen luopumistuki (jos jatkuu) | Omakotitalo (ei taloyhtiö) | , | Tämä avustus rajattu omakotitaloihin, ei taloyhtiöihin |
Aikataulu ja seuranta: mistä tieto, kun haku avautuu

Lausuntokierros toukokuu 2026
Ympäristöministeriö lähettää valtioneuvoston asetusluonnoksen lausunnoille toukokuussa 2026 (tarkka päivä toistaiseksi vahvistamatta). Lausuntokierros järjestetään perinteisesti lausuntopalvelu.fi -alustalla, ja se kestää tyypillisesti 6–8 viikkoa. Sidosryhmistä lausuvat usein muun muassa Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ja Energiateollisuus.
Asetuksen voimaantulo (oletus: kesä-syksy 2026)
Lausuntokierroksen jälkeen ympäristöministeriö muokkaa luonnosta saatujen palautteiden pohjalta. Valtioneuvoston päätös ja asetuksen voimaantulo ajoittuu todennäköisesti kesä-syksyyn 2026 – tarkkaa päivää on mahdoton ennakoida tällä hetkellä.
Hakuajan avautuminen alkusyksy 2026
Kiinteistölehden 23.4.2026 mukaan avustus on "näiltä näkymin tulossa haettavaksi alkusyksystä". Tämä viittaa elo-syyskuuhun 2026. Varke päättää tarkasta hakuajan avautumispäivästä ja viestii siitä omilla kanavillaan.
Hakemusten käsittelyaika
Aiemman ARA-ohjelman 2020–2023 käsittelyaika oli tyypillisesti 2–4 kuukautta hakemuksen jättämisestä päätökseen. Loppuselvitys ja avustuksen maksu toteutui aiemmin remontin valmistumisen jälkeen, eli koko prosessi hakemuksesta maksuun saattaa kestää kohdetyypistä riippuen 12–24 kuukautta.
Mitä jos hakemus hylätään
Hylkäysperusteet aiemmassa ohjelmassa olivat yleensä joko tekniset (E-luvun parannus alle 20 %, virheelliset liitteet) tai aikataulullisia (rahat loppuneet vuoden määrärahasta). Hylätty hakemus voidaan oikaista ja jättää uudelleen seuraavalle hakukierrokselle. Erityisen tärkeää on, että hylkäys ei velvoita taloyhtiötä peruuttamaan urakkaa, jos sopimukseen on kirjattu ehdollisuus avustuspäätökselle.
Käytännössä taloyhtiön hallitus tekee hylkäyspäätöksen jälkeen seuraavat kolme vaihetta: 1) hankkii päätöksen perustelut Varkesta, 2) korjaa puutteet (yleensä liitteistä) ja 3) jättää uuden hakemuksen seuraavalle kierrokselle. Tärkeää on huomata, että 1.6.2026 -ankkuriraja koskee koko 2026–2027 ohjelmaa, ei yksittäistä hakukierrosta – urakkasopimus voi siis säilyä voimassa.
Ennakkohakemus tai sitova ennakkoratkaisu
Aiemmassa ohjelmassa oli mahdollisuus pyytää sitova ennakkoratkaisu, jossa Varke arvioi suunnitellun hankkeen tukikelpoisuuden ennen urakkasopimuksen allekirjoitusta. Tämä antaa taloyhtiölle taloudellista varmuutta isossa hankkeessa. Asetusluonnos täsmentää, jatkuuko vastaava käytäntö 2026–2027 ohjelmassa. Käytännön suositus: jos hanke ylittää 500 000 € tukikelpoisia kustannuksia, kannattaa harkita ennakkoratkaisun pyytämistä heti haun avautumisen jälkeen.
EU-tausta: miksi tämä avustus tehdään juuri nyt
Korjausavustus 2026–2027 ei ole sattumaa, vaan suora vastaus EU:n uudistettuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD 2024/1275). Direktiivi tuli EU-tasolla voimaan 29.5.2024, ja Suomen on saatava sen kansalliset toimeenpanot voimaan 29.5.2026 mennessä. Tämä on alle kahden viikon päässä tämän oppaan julkaisuhetkestä.
Suomen rakennuskannan E-luvun parannusvelvoite
EPBD edellyttää, että jäsenmaiden asuinrakennuskannan keskimääräinen primäärienergiankulutus laskee:
- −16 % vuoteen 2030 mennessä
- −20...22 % vuoteen 2035 mennessä
Vaatimus koskee koko rakennuskantaa keskimääräisesti, ei yksittäistä rakennusta. Tämä on tärkeä erottelu: yksittäiselle taloyhtiölle EI tule pakottavaa remonttivelvoitetta. Mutta valtio on velvollinen tarjoamaan kannustimia, koska keskimääräinen tavoite ei toteudu ilman taloyhtiöiden vapaaehtoisia remontteja.
Avustus on kotimainen vastaus EU-velvoitteeseen
Käytännössä korjausavustus 2026–2027 on yksi pääinstrumenteista, jolla Suomi täyttää EPBD-velvoitteensa. Tämä antaa myös käsityksen siitä, että ohjelma ei jää kertaluonteiseksi: vaikka 2026–2027 ohjelma on määräaikainen, EPBD-tavoitteiden saavuttaminen 2030 ja 2035 mennessä todennäköisesti johtaa uusiin avustusvaiheisiin loppuvuosikymmenellä. Taloyhtiö, joka jää tämän ohjelman ulkopuolelle, voi todennäköisesti hakea seuraavaa ohjelmaa myöhemmin – mutta ehdot saattavat olla tiukemmat.
Asuntojen myynti ja energiatodistus 2026 jälkeen
EPBD:n välillinen vaikutus näkyy myös asuntojen kauppahinnoissa. Energiatodistus on jo nyt pakollinen rakennuksen myynti- ja vuokraustilanteessa, ja energialuokituksen vaikutus jälleenmyyntihintaan on tutkimuksissa toistuva: korkean energialuokan (A–C) asunnot myydään tyypillisesti pienellä mutta selvällä lisäarvolla heikomman luokan (E–G) verrokkeihin nähden samalla alueella. Energiatehokkuusremontin tekevä taloyhtiö ei siis ainoastaan vähennä lämmitys- ja sähkölaskua, vaan myös suojaa osakkaidensa asunnon arvoa pidemmällä aikavälillä.
Tämä on tärkeä argumentti yhtiökokouksessa, koska osakkaat usein pohtivat: "kannattaako maksaa nyt iso vastikkeenkorotus 20 vuoden remontille?" Vastaus: 1) vuosittaiset lämmityskustannukset laskevat tyypillisesti 30–55 %, 2) asunnon jälleenmyyntiarvo paranee, ja 3) avustus alentaa nettokustannuksia välittömästi. EPBD-velvoitteen myötä energialuokaltaan heikkojen rakennusten suosio asuntomarkkinoilla pidemmällä aikavälillä todennäköisesti heikkenee.
Taloyhtiön energiakatselmuksen rinnalla rakennuskannan perusparannussuunnitelma
EPBD edellyttää lisäksi, että Suomi laatii rakennuskantakohtaisen perusparannussuunnitelman, jossa määritellään suuntaviivat asuinrakennuskannan modernisoinnille 2030–2050. Ympäristöministeriö on käynnistänyt tämän työn 2025–2026 aikana. Suunnitelma ei sisällä yksittäisen taloyhtiön pakottavaa remonttivelvoitetta, mutta antaa indikaation siitä, mitä energiatehokkuustasoa odotetaan keskimäärin saavutettavan 2030–2035 mennessä. Tämä on hyödyllinen taustadokumentti, kun valmistelet yhtiökokousesityksen perusteluja.
Rahoitus ja osakkaan näkökulma: miten remontti maksetaan
Taloyhtiön energiaremontti rahoitetaan tyypillisesti kolmesta lähteestä: pankkilaina, korjausavustus ja osakkaiden vastike. Kunkin lähteen rooli ja vaikutus osakkaalle vaihtelee. Taloyhtiön tulisi avata yhtiökokoukselle selvästi, miten kukin osa-alue jakaantuu.
Pankkilainan rooli ja vakuudet
Suomalaisten taloyhtiöiden korjauslainat ovat tyypillisesti 15–25 vuoden takaisinmaksuajalla, vaihtuvakorkoisia (Euribor + marginaali) tai kiinteäkorkoisia. Marginaali asuntopörssin tilanteen mukaan vaihtelee 0,4–1,2 %-yksikön välillä. Lainan vakuutena toimii rakennuksen kiinteistö ja osakkeiden tuottama vastikeoikeus. Taloyhtiön lainakelpoisuus arvioidaan kassavirta- ja vakavaraisuusperusteisesti.
Pankki saattaa edellyttää, että haettava avustus huomioidaan rahoituslaskelmassa. Käytännössä osa pankeista suostuu rahoittamaan koko hankkeen alustavasti ja vähentämään lainan koko avustuksen myöntämisen jälkeen; toinen vaihtoehto on, että pankki rahoittaa vain avustuksen jälkeisen netto-osuuden ja taloyhtiö rahoittaa ylimenoaikana avustuksen odottamista omilla likviditeeteillään.
Vastikkeen korotus ja sen vaikutus osakkaan budjettiin
800 000 € hankkeen rahoittaminen 20 vuoden pankkilainalla 3,5 % korolla tarkoittaa kuukausierää noin 4 640 €. 24 asunnon taloyhtiössä tämä on keskimäärin 193 € lisäystä asunnon kuukausivastikkeeseen. Jos avustus laskee lainan koon 600 000 €:oon, kuukausilisä laskee noin 145 €:oon. Lainamäärä 400 000 € (40 % avustus) tarkoittaisi noin 97 €/asunto/kk lisäkustannusta.
Osakkaalle tämä on yksinkertainen verovaikutusten ulkopuolinen menoluku: vastike on osa asunnon perusmenoa. Vuokra-asunnoissa korotus saattaa siirtyä vuokralaiselle paine sitten erikseen vuokrasopimuksen tarkistuksessa, mutta tämä on vuokranantajan päätös eikä taloyhtiön asia.
Säästöt lämmitys- ja sähkölaskussa
Energiaremontti maksaa itseään takaisin pienempinä lämmityskustannuksina. Esimerkki: 24-asuntoinen kerrostalo, jonka lämmitys ennen on öljylämmitys ja kokonaiskulutus 18 000 l/vuosi (=180 MWh polttoöljyä). Polttoöljyn hinta keskimäärin 2026 noin 1,15 €/l (alv 25,5 % sis.). Vuosikustannus 20 700 €.
Vaihto ilma-vesilämpöpumppuun, jonka SCOP 3,5 ja kokonaislämmöntarve siirtyy 130 MWh:ksi (julkisivuremontin myötä). Sähkönkulutus 130/3,5 = 37 MWh/vuosi. Pörssisähkön keskihinta 2026 (sähkösopimukset.fi -arvio) noin 9,5 c/kWh, kokonaiskustannus noin 3 515 € + perusmaksut. Vuosittainen säästö siis noin 17 000 €.
20 vuoden aikana säästö on noin 340 000 € (ilman energianhintainflaation huomioimista). Tämä on vertailukohta investoinnin 800 000 € kokonaisuuteen: vaikka avustusta ei tulisi lainkaan, sijoitus maksaa itsensä takaisin lämmitys- ja sähkölaskun säästöinä alle 25 vuodessa.
Pörssisähkösopimus ja varttitase – lisävipu säästölle
Lämpöpumppua hyödyntävä taloyhtiö voi kasvattaa säästöä siirtymällä pörssisähkösopimukseen (spot-hinta) ja optimoimalla lämmitystä halpojen tuntien aikaan. Suomen sähkömarkkinalain mukainen varttitase tuli voimaan 1.10.2025, ja se mahdollistaa hintaohjauksen 15 minuutin tarkkuudella. Sopiva älyohjaus voi tuoda 10–18 % lisäsäästön pörssisähkösopimuksessa kiinteähintaiseen verrattuna.
Yleiset virheet ja miten välttää ne
Aiemman 2020–2023 ohjelman kokemuksen pohjalta seuraavat virheet ovat olleet yleisimpiä syitä hakemuksen hylkäykseen tai avustuksen takaisinperintään:
Virhe 1: Urakkasopimus tai työn aloitus ennen 1.6.2026
Tämä on koko ohjelman ankkuriraja. Yksikin asiakirjapäivämäärä, urakoitsijan kalenterimerkintä tai ensimmäinen telineiden pystytys ennen 1.6.2026 sulkee avustusoikeuden. Säilytä kaikki päivämäärät dokumentoituna.
Virhe 2: Sopimus ilman energiatehokkuuden määrällistä tavoitetta
Urakkasopimuksessa pitää olla selkeästi kirjattuna, mikä energiatehokkuuden parannus tavoitellaan (esim. E-luvun parannus prosentteina tai absoluuttisina lukuina). Pelkkä "energiatehokas remontti" ilman lukuja ei riitä. Ilman tätä loppuselvitys epäonnistuu, vaikka tekninen toteutus olisi kunnossa.
Virhe 3: Yhtiökokouksen päätös ilman rahoituskuvausta
Pelkkä "yhtiökokous päätti toteuttaa julkisivuremontin" ei riitä hakemuksen liitteeksi. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi suunniteltu kustannus, rahoitusrakenne (laina + vastike + oletettava avustus), sekä mahdolliset ehdolliset päätökset (esim. "toteutetaan, mikäli avustus myönnetään").
Virhe 4: Yritys stäkätä kotitalousvähennys taloyhtiön työstä
Osakas, joka yrittää saada taloyhtiön julkisivuremontin osuudesta kotitalousvähennystä, törmää vero.fi:n yksiselitteiseen rajaukseen: taloyhtiön työ ei oikeuta osakkaan kotitalousvähennykseen, ja jos taloyhtiö saa avustuksen, ei kukaan saa kotitalousvähennystä samasta työstä.
Virhe 5: Hakemuksen jättäminen ilman energiakatselmusta lähtötilanteesta
Loppuselvityksessä Varke vertaa remontin jälkeistä E-lukua lähtötilanteeseen. Ilman dokumentoitua lähtötilannetta on käytännössä mahdotonta osoittaa ≥ 20 % parannus. Tilaa energiakatselmus jo ennen yhtiökokouksen päätöstä.
Virhe 6: Urakoitsija ei ole ennakkoperintärekisterissä
Kaikki Varken avustamat työt edellyttävät, että urakoitsija on Verohallinnon ennakkoperintärekisterissä. Tämä tarkistus on yksinkertainen: hae yrityksen Y-tunnus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) ja varmista, että urakoitsija on rekisterissä. Tarkista myös, että vastuuhenkilöillä on tarvittavat pätevyydet: sähkötöille Tukes-pätevyys (S1/S2/S3), kylmälaitos- eli lämpöpumppuasennuksille Tukesin kylmälaitospätevyys.
Virhe 7: Loppuselvityksen kustannusten dokumentointi puutteellinen
Tukikelpoisia ovat vain dokumentoidut, toteutuneet kustannukset. Aiemmassa ohjelmassa hyvin yleinen takaisinperinnän syy oli, että taloyhtiö ei kyennyt loppuselvitysvaiheessa erittelemään tukikelpoisia ja ei-tukikelpoisia kustannuksia. Tämä korjautuu sopimusvaiheessa: vaadi urakoitsijaa erittelemään urakkahinta toimenpiteittäin (julkisivu, ikkunat, lämmitys, asennus, materiaali, työ) jo tarjousvaiheessa, ja säilytä kaikki laskut alkuperäisinä.
Virhe 8: Hankkeen lopettaminen kesken hakemuksen käsittelyä
Jos taloyhtiö muuttaa mieltänsä tai osakkaiden maksukyky ei riitä, hakemus täytyy peruuttaa kirjallisesti. Hankkeen hiljainen hylkääminen ilman ilmoitusta voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin, esimerkiksi jos taloyhtiö hakee toisen avustuksen joitain vuosia myöhemmin. Varke ylläpitää rekisteriä keskeneräisistä hankkeista.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko avustusta taloyhtiömme voi saada per asunto?
Asetusluonnos toukokuu 2026 määrittelee tarkat parametrit. Aiemmassa 2020–2023 ohjelmassa avustus oli 4 000 €/asunto minimitasolla ja 6 000 €/asunto lähes nollaenergiatasolla, ja enintään 50 % tukikelpoisista kustannuksista. Uusi ohjelma seurannee samaa suuruusluokkaa, mutta tarkka luku odottaa asetuksen voimaantuloa.
Voiko avustusta hakea jo nyt vai pitääkö odottaa asetusta?
Hakuaika ei ole vielä avautunut. Asetus on lausuntokierroksella toukokuussa 2026, ja Varke ilmoittaa erikseen, milloin hakemus jätetään. Kiinteistölehden 23.4.2026 ennusteen mukaan haku avautuu alkusyksyllä 2026. Tämän opastuksen tärkein neuvo on, että vaikka et voi vielä hakea, voit ja kannattaa varmistaa 1.6.2026 -takautuvuusankkurin täyttyminen jo nyt.
Mitä jos urakkasopimuksemme on allekirjoitettu jo huhtikuussa 2026?
Tämän hetken tietojen pohjalta vastaus on valitettavasti, että avustus ei ole saatavilla. Asetusluonnos voi kuitenkin tehdä takautuvuusrajaan poikkeuksia esimerkiksi tilanteissa, joissa hanke on ehdollinen avustuksen myöntämiselle. Seuraa lausuntokierrosta tarkasti – jos huoltsi koskee tällaista tilannetta, voi olla harkitsemisen arvoista neuvotella urakoitsijan kanssa sopimuksen purkamisesta ja uudelleenallekirjoituksesta 1.6.2026 jälkeen.
Voiko taloyhtiö hakea avustusta ja osakkaat erikseen kotitalousvähennystä?
Ei samaan työhön. Sama työ ei voi saada kahta julkisyhteisön tukea. Mutta jos osakas tilaa oman erillisen työnsä omassa asunnossaan (esim. keittiön kalusteiden vaihto, oma ilmalämpöpumppu) ja työ ei ole mukana taloyhtiön urakassa, hän voi saada siitä kotitalousvähennyksen vero.fi:n normaalien sääntöjen mukaan (35 % / 1 600 € / 150 € omavastuu 2026).
Vaaditaanko energiatodistus ennen ja jälkeen remontin?
Aiemmassa ohjelmassa kyllä – sekä lähtötaso että lopputulos oli osoitettava. Uusi asetus todennäköisesti vaatii saman. Tilaa energiakatselmus jo nyt, vaikka asetus ei vielä ole vahvistettu.
Voiko avustusta hakea pelkkään aurinkopaneeliasennukseen ilman muuta remonttia?
Tämä on rajatapaus. Tiedotteen sanamuoto "korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä" jättää mahdolliseksi, että aurinkopaneelit yksinään tuotetun energiamäärän myötä riittävät 20 % E-luvun parannukseen. Käytännössä asetusluonnos antaa lopullisen sanan. Konservatiivinen lähtökohta: aurinkopaneelit yhdistettynä yläpohjan lisäeristykseen tai ikkunaremonttiin on varmasti hyväksyttävissä; pelkkä aurinkopaneelit yksinään saattaa olla rajatapaus.
Onko ilmavesilämpöpumpun asennus tukikelpoinen vaihto öljylämmityksestä?
Kyllä, lämmitysjärjestelmien modernisointi (öljystä lämpöpumppuun) on tiedotteessa mainittu erikseen tukikelpoisena toimenpiteenä. Tämä on yksi selvimmistä tukikelpoisista kategorioista. Sekä ilma-vesilämpöpumppu että maalämpö hyväksytään.
Korvataanko hakemuksen valmistelun kustannukset (suunnittelu, energiakatselmus)?
Aiemmassa 2020–2023 ohjelmassa suunnittelukustannukset olivat osa tukikelpoisia kustannuksia, mikäli ne kohdistuivat tukikelpoiseen remonttiin. Energiakatselmus erillisenä konsulttipalveluna ei pääsääntöisesti ollut tukikelpoinen, mutta suunnittelijan laatima energiatehokkuuden parantamissuunnitelma yleensä oli. Uusi asetus täsmentää.
Voiko avustusta hakea, jos taloyhtiön rakennukset ovat eri ikäisiä
Kyllä. Hakemuksen voi tehdä joko koko taloyhtiön puolesta tai rakennuskohtaisesti, jos taloyhtiössä on useita asuinrakennuksia. Tämä on yleinen tilanne esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun rivitalo- ja kerrostaloyhtiöissä, joissa eri rakennusvaiheissa rakennettuja yksiköitä on yhden yhtiön alla. Energiakatselmus ja remonttisuunnitelma voivat olla rakennuskohtaisia, mikä saattaa olla tukikelpoisten kustannusten kannalta järkevää.
Miten avustus jaetaan osakkaiden vastikkeissa
Korjausavustus tulee taloyhtiön tilille, ja se on käytännössä rahoituslähde, joka pienentää tarvittavan pankkilainan kokoa tai osakkaiden ylimääräisen vastikkeen suuruutta. Vastikkeen jakaminen tapahtuu yhtiöjärjestyksen mukaisten vastikeperusteiden mukaan – tyypillisesti hoito- tai pääomavastikkeen suhteen, joka pohjaa osakkeen pinta-alaan tai osakemäärään. Avustus ei siis jakaudu osakkaille henkilökohtaisina maksuina, vaan se vähentää koko taloyhtiön rahoitustarvetta, mikä taas heijastuu vastikkeisiin.
Mitä jos taloyhtiö on kokonaan vuokrataloyhtiö (Valtion tuella rahoitettu)?
Olet hakijaryhmässä. Valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajayhteisöt mainitaan tiedotteessa erikseen toisena hakijaryhmänä asunto-osakeyhtiöiden rinnalla. Tämä koskee tyypillisesti kunnallisia vuokra-yhtiöitä ja asumisoikeusyhdistyksiä.
Missä järjestyksessä hakemukset käsitellään – hakujärjestyksessä vai pisteytyksellä?
Aiemmassa ohjelmassa hakujärjestys oli pääsääntö, ja rahat loppuivat suosituimpina viikkoina nopeasti. Asetusluonnos voi muuttaa tämän pisteytykseen, joka painottaisi esimerkiksi rakennuksen ikää, energiatehokkuusparannuksen suuruutta tai aluetta. Varman vastauksen saa vasta asetuksen voimaantulosta. Käytännön valmistautuminen: varmista, että hakemus on viikon 1 valmis Varken haun avautumisen jälkeen.
Yhteenveto
Taloyhtiön korjausavustus 2026–2027 on Suomen valtion 110 M€:n vastaus EPBD-direktiivin (2024/1275) Suomen toimeenpanoon. Sen merkittävin yksittäinen päivämäärä on 1.6.2026, ennen jota tehty urakkasopimus tai työn aloitus sulkee koko avustusoikeuden. Asetusluonnos lähetetään lausunnoille toukokuussa 2026, hakuaika avautuu alkusyksyllä 2026, ja hallinnoinnista vastaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke.
Tärkeimmät askeleet taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle juuri nyt:
- Varmista, ettei urakkasopimusta allekirjoiteta tai työtä aloiteta ennen 1.6.2026. Siirrä toukokuun loppuun suunniteltu yhtiökokous kesäkuun alkuun, jos urakoitsijan valinta on agendalla. Tämä koskee myös tarjouspyynnön muodollista hyväksymistä ja ensimmäistä telineiden pystytystä – mikään näistä kolmesta ankkurista ei saa olla aikaisempi kuin 1.6.2026.
- Tilaa energiakatselmus ja kuntotutkimus nyt. Niiden valmistelu vie viikkoja, ja niitä tarvitaan sekä yhtiökokoukselle että Varken hakemukselle. Kustannus on tyypillisesti 1 500–4 000 € per taloyhtiö, mikä on murto-osa avustuksen suuruusluokasta.
- Valmistele yhtiökokousesitys huolellisesti. Sisällytä hankkeen tausta, kustannusarvio, rahoitusrakenne (sis. ehdollinen avustus) ja päätösehdotus tavanomaisen uudistuksen mallin mukaisesti (yksinkertainen enemmistö). Käytä konkreettisia E-luvun parannuslukuja perusteluna – pelkkä "energiatehokas remontti" ei riitä hakemukseen.
- Älä lupaa osakkaille kotitalousvähennystä taloyhtiön työstä. Se ei ole laillisesti mahdollista, kun avustusta haetaan. Erilliset osakkaan omat työt sen sijaan voivat saada vähennyksen normaalisti.
- Tilaa Varken uutiskirje ja seuraa Isännöintiliiton kanavia – hakuajan avautumispäivä viestitään niissä ensimmäisinä. Lausuntopalvelu.fi näyttää myös asetusluonnoksen viimeisimmät versiot kierroksen aikana, joten voit seurata, mihin tarkat tukiparametrit ja energiavaatimukset laskeutuvat.
- Pidä mielessä, että tämä ohjelma on vain alku. EPBD-direktiivin Suomen toimeenpano 29.5.2026 ja sen 2030–2035 tavoitteet tarkoittavat, että vastaavia avustuksia tullaan todennäköisesti näkemään uudelleen vuosikymmenen loppupuolella. Jos taloyhtiösi jää tämän kierroksen ulkopuolelle, seuraava mahdollisuus tulee – mutta ehdot saattavat olla tiukemmat.
Tämä opas on rakennettu nykyisen lainsäädäntövalmistelun ja Tier 1 -viranomaislähteiden pohjalta. Asetusluonnoksen lopullinen muoto tarkennetaan toukokuun lausuntokierroksen jälkeen kesäkuussa 2026. Tarkastele tämä opas uudelleen, kun valtioneuvoston asetus on tullut voimaan ja Varke avaa hakemuksen vastaanoton – todennäköisesti elo-syyskuussa 2026.
Pyydä ilmainen tarjous Tukes-rekisteröidyltä urakoitsijalta GRIVOLT-verkostosta – kolme vertailtavaa tarjousta 24 tunnin sisällä, jokainen energiatehokkuuden parannuksen lukujen kanssa, jolloin Varken hakemus on suoraviivaista valmistella.
Lue myös: Taloyhtiön EV-latauspisteen kustannusjako muuttuu 1.10.2026 (AOYL), Kotitalousvähennys 2026 ja mihin se sopii, Lämpöpumpun kotitalousvähennys 2026 – öljylämmityksestä luopujille, sekä Romutuspalkkio 2026 – esimerkki valtion tuen ja verovähennyksen vuorovaikutuksesta.
Päivitetty 18.5.2026. Avustuksen tarkat ehdot vahvistetaan valtioneuvoston asetuksessa, joka on lausuntokierroksella toukokuussa 2026. Tämä opas päivitetään, kun asetus tulee voimaan.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



