Tehomaksu 2026 muuttaa sähkönsiirron hinnoittelua: jatkossa lasku ei riipu vain siitä, montako kilowattituntia kulutat, vaan myös siitä, kuinka suuren hetkellisen huipun nostat. Lataa sähköauto 11 kW:n teholla samaan tuntiin kun kiuas (9 kW) ja lämminvesivaraaja (noin 3 kW) ovat päällä, ja kuukauden tehohuippu kohoaa yli 20 kilowattiin. Helen Sähköverkon kaltaisella verkkoyhtiöllä jokainen 8 kilowatin ylittävä kilowatti maksaa noin 1,73 €/kk. Porrastamalla samat laitteet kotiautomaatiolla huippu putoaa alle kynnyksen, ja tehomaksu jää lähelle nollaa.
Tehomaksu 2026 – näin tasaat kulutushuiput kotiautomaatiolla
Tehomaksu 2026 hinnoittelee sähkönsiirron huipputehon (kW) mukaan, ei vain kulutusta. Näin tasaat kulutushuiput kotiautomaatiolla ja pidät tunnin tehon alle 8 kilowatin kynnyksen.
Tämä on käytännössä päinvastainen optimointiongelma kuin pörssisähkön tuntihinnan jahtaaminen. Pörssiohjauksessa ahdat kulutusta yhteen halpaan tuntiin. Tehomaksun kanssa teet juuri päinvastoin: levität kuorman niin, etteivät isot laitteet osu samaan mittaustuntiin. Tässä oppaassa käymme läpi, mistä tehomaksu syntyy, paljonko se maksaa eri verkkoyhtiöillä ja miten tasaat huiput kotiautomaatiolla ilman että arkesi kärsii.

Mikä tehomaksu on ja mistä se tuli 2026
Sähkölaskusi koostuu kahdesta erillisestä osasta: sähköenergiasta (myyjältä, esimerkiksi pörssisähkösopimus) ja sähkönsiirrosta (paikalliselta verkkoyhtiöltä, jota et voi kilpailuttaa). Tehomaksu on muutos nimenomaan siirron hinnoitteluun. Aiemmin siirtolasku rakentui kiinteästä perusmaksusta ja kulutukseen perustuvasta energiamaksusta (snt/kWh). Nyt mukaan tulee kolmas komponentti, joka hinnoittelee sen, kuinka suurta tehoa otat verkosta hetkellisesti.
Energiavirasto antoi jakelumaksujen määräytymisperusteita yhtenäistävän määräyksen tammikuussa 2026 ja julkisti sen helmikuun alussa. Soveltamisohjeen ensimmäinen versio ilmestyi 16.4.2026. Tausta on käytännönläheinen: sähköverkkoa mitoitetaan huipputehon, ei vuosikulutuksen mukaan. Kun yhä useampi lataa sähköautoa ja lämmittää lämpöpumpulla, samanaikaiset huiput kasvavat. Tehomaksun ajatus on ohjata kulutusta tasaisemmaksi, jotta verkkoa ei tarvitse vahvistaa yhtä paljon.
Miksi verkkoa mitoitetaan teholla, ei energialla
Verkkoyhtiön kustannukset eivät synny siitä, kuinka monta kilowattituntia vuoden aikana siirrät, vaan siitä, kuinka paksuja kaapeleita ja kuinka suuria muuntajia tarvitaan kovimman hetken kattamiseen. Muuntaja, joka kestää naapuruston yhtäaikaisen iltahuipun, maksaa saman riippumatta siitä, käytetäänkö sitä täydellä teholla tunnin vai kymmenen tuntia päivässä. Siksi huipputeho on verkon kannalta totuudenmukaisempi kustannusajuri kuin energia.
Vanha kWh-pohjainen siirtohinta jakoi nämä kiinteät kustannukset kulutuksen suhteessa. Se tarkoitti, että tasaisesti kuluttava kotitalous maksoi yhtä paljon kuin yhtä paljon kuluttava naapuri, joka ajoi kaiken päälle samaan iltaan ja rasitti verkkoa moninkertaisesti. Tehomaksu korjaa tämän: jokainen maksaa lähemmäs sitä, mitä oma huippu verkolta vaatii. Kuluttajalle tämä on mahdollisuus, ei pelkkä rasite, koska huippuun voi itse vaikuttaa toisin kuin moneen muuhun laskun osaan.
Kolme komponenttia: perusmaksu, energiamaksu ja tehomaksu
Yhtenäistetyssä mallissa siirtolasku jakautuu kolmeen osaan. Perusmaksu kattaa liittymän ja mittauksen kiinteät kulut. Energiamaksu (snt/kWh) laskutetaan edelleen jokaisesta kilowattitunnista. Tehomaksu (€/kW kuukaudessa) lisätään kuukauden huipputehon perusteella. Olennaista on, ettei tehomaksu korvaa muita osia kokonaan, vaan siirtää osan kustannuksesta energiasta tehoon. Jos pidät huipun matalana, maksat tehokomponentista vähemmän kuin naapuri, joka ajaa kaiken päälle yhtä aikaa.
Muutos ei lähtökohtaisesti nosta verkkoyhtiön kokonaistuottoa, koska Energiavirasto valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta. Kyse on kustannusten jakamisesta toisin: kun tehokomponentti kasvaa, energiamaksu tyypillisesti pienenee. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tasaisesti tai fiksusti porrastaen kuluttava kotitalous voi jopa hyötyä muutoksesta, kun taas raju yhtäaikainen kuormitus tulee aiempaa kalliimmaksi. Voittajia ovat ne, jotka hallitsevat huippunsa, ja maksajia ne, jotka eivät reagoi lainkaan.
Kynnys nostettiin 5 kilowatista 8 kilowattiin
Energiaviraston alkuperäisessä ehdotuksessa tehomaksu olisi alkanut jo 5 kilowatista. Se herätti voimakasta vastustusta, koska pelkkä sauna tai sähköauton lataus ylittää 5 kW helposti. Lopullisessa määräyksessä kynnys nostettiin 8 kilowattiin, kuten YLE uutisoi. Tehomaksua peritään vain kynnyksen ylittävältä osalta. Jos kuukauden korkein tunnin keskiteho jää alle 8 kW:n, tehomaksu on nolla. Tämä on koko strategian ydin: tavoitteena ei ole vähentää kulutusta, vaan estää tunti-tason huippua ylittämästä kynnystä.
Aikataulu: viimeistään 2029, mutta osa verkkoyhtiöistä jo nyt
Yhtenäistetty hinnoittelu on otettava käyttöön viimeistään 1.1.2029. Pitkä siirtymäaika johtuu tietojärjestelmä- ja mittarimuutoksista. Verkkoyhtiöt saavat kuitenkin siirtyä aiemmin, ja osa on jo siirtynyt: Helsingissä Helen Sähköverkko ja Päijät-Hämeessä Lahti Energia laskuttavat tehoperusteisia tuotteita jo nyt. Siksi aihe on ajankohtainen juuri sinulle, jos asut näiden verkkoyhtiöiden alueella tai harkitset sähköauton tai lämpöpumpun hankintaa lähivuosina. Päätös tuotteesta kannattaa tehdä tietoisesti, ei automaattisesti vanhalla sopimuksella.
Vaikka oma verkkoyhtiösi ei vielä laskuttaisi tehomaksua, kannattaa toimia ennakoivasti silloin kun teet isoja sähköhankintoja. Latausaseman kuormanhallinta tai Shelly-ohjaus maksaa saman asennettaessa nyt tai myöhemmin, mutta jälkikäteen lisättynä se vaatii uuden asennuskäynnin. Kun pyydät asentajalta tarjousta latauspisteestä, pyydä samalla hinta dynaamiselle kuormanhallinnalle. Näin tehomaksun tasaus on valmiina sinä päivänä, kun se tulee omalle alueellesi, eikä sinun tarvitse maksaa toista asennuskäyntiä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten pieni ennakointi säästää selvää rahaa, kun sääntely etenee suunnitellusti kohti vuotta 2029.
Näin huippu mitataan: tunti ratkaisee, ei yksittäinen vartti
Yleisin väärinkäsitys koskee mittausjaksoa. Moni olettaa, että tehomaksu lasketaan 15 minuutin vartista, koska Suomi siirtyi varttitaseeseen 1.10.2025. Näin ei ole. Soveltamisohjeen mukaan tehomaksun perusteena on tasatunnein mitattu huipputeho, joka muodostetaan neljän peräkkäisen vartin keskiarvona. Toisin sanoen laskutuksen perusteena on kuukauden korkein yhden tunnin keskiteho, ei hetkellinen piikki eikä yksittäinen vartti.
Ero on käytännössä iso. Jos tehomaksu laskettaisiin yhdestä vartista, lyhyt 10 minuutin yhtäaikainen kuorma rankaisisi heti. Kun mittaus on tunnin keskiarvo, sinulla on leveämpi ikkuna porrastaa laitteet. Sauna voi olla päällä puoli tuntia ja auto latautua toisen puolituntisen samasta tunnista, mutta jos ne eivät pyöri yhtä aikaa, tunnin keskiteho jää matalammaksi kuin laitteiden hetkellinen summa.
Tunnin keskiteho lasketaan jakamalla tunnin aikana otettu energia tunnilla. Jos otat tunnin aikana yhteensä 9 kilowattituntia energiaa, tunnin keskiteho on 9 kW riippumatta siitä, otettiinko se tasaisesti vai parina piikkinä. Tämä on tärkeä oivallus: et voi huijata mittausta siirtämällä kuormaa saman tunnin sisällä, vaan kuorman on siirryttävä kokonaan eri tunnille. Juuri siksi automaation porrastusikkunan on oltava vähintään tunnin mittainen, ei minuuttien.
Sama logiikka selittää, miksi lyhyt mutta tehokas hetki ei ole vaarallinen. Kahvinkeitin tai vedenkeitin vetää hetkellisesti paljon, mutta koska se on päällä vain muutaman minuutin, sen vaikutus tunnin keskitehoon on pieni. Vaaralliset kuormat ovat ne, jotka pysyvät päällä pitkään ja suurella teholla: lataus, sauna ja suora sähkölämmitys. Näihin kannattaa keskittyä, ja pienet kodinkoneet voi unohtaa kokonaan.
Mikä on raakadataa, mikä laskutusyksikkö
Selkein tapa hahmottaa: vartti (15 min) on mittauksen raakadata, tunti on laskutuksen yksikkö. Fingridin ylläpitämä varttitase muutti sähkömarkkinan taseselvityksen 15 minuutin jaksoihin, ja day-ahead-toimitukset siirtyivät varttiin 1.10.2025. Mittarisi tallentaa kulutuksen 15 minuutin tarkkuudella, mutta tehomaksua varten verkkoyhtiö laskee neljästä peräkkäisestä vartista tunnin keskitehon ja poimii kuukauden korkeimman.
Mistä näet oman tehohuippusi
Et tarvitse arvailua: oma kulutusdatasi on saatavilla. Fingridin Datahub kokoaa kaikkien sähkönkäyttöpaikkojen mittaustiedot, ja kuluttaja näkee oman kulutuksensa palvelussa oma.datahub.fi Suomi.fi-tunnistautumisella. Datahub ei näytä valmista "huipputeho per kuukausi" -lukua, mutta saat 15 minuutin datan, josta tunnin keskiteho on helppo laskea.
Reaaliaikaisempaan seurantaan sopii mittarin HAN-portti, joka antaa kulutuksen sekuntitasolla kotiautomaatiolle. Tämä on hyödyllistä, kun haluat nähdä huipun muodostumisen heti etkä vasta jälkikäteen laskulta. Olemme käyneet portin avaamisen läpi erillisessä HAN-portti-oppaassamme, jossa lukijalaite maksaa noin 40 €.
Käytännön työskentelyssä kannattaa erottaa kaksi tarvetta. Seurantaan riittää datahub jälkikäteen: katsot kerran kuussa, mihin tuntiin huippusi osui ja mitkä laitteet olivat silloin päällä. Ohjaukseen tarvitset reaaliaikaisen tiedon, jotta automaatio osaa pudottaa lataustehon juuri sillä hetkellä, kun muu kuorma uhkaa nostaa tunnin keskitehon liian korkeaksi. Useimmille kotitalouksille kuukausittainen seuranta riittää ensimmäisen kuukauden ajan: kun näet, mistä huippusi syntyy, osaat säätää ajastukset kuntoon ilman jatkuvaa reaaliaikaohjaustakin.
Paljonko tehomaksu maksaa – laskuesimerkit
Tehomaksun laskukaava on yksinkertainen: tehomaksu = (kuukauden korkein tunnin keskiteho − 8 kW) × €/kW. Yksikköhinta vaihtelee verkkoyhtiöittäin. Esimerkkinä käytämme noin 1,76 €/kW kuukaudessa, joka on lähellä Helenin tasoa. Luku on havainnollistava: tarkista oma €/kW aina verkkoyhtiösi hinnastosta.
Laskukaava käytännössä
Otetaan kolme tilannetta. Jos kuukauden korkein tunnin keskiteho on 6,5 kW, jäät kynnyksen alle ja tehomaksu on 0 €. Jos huippu on 12 kW, maksat (12 − 8) × 1,76 € = 7,04 € kuukaudessa. Jos huippu on 20 kW, maksat (20 − 8) × 1,76 € = 21,12 € kuukaudessa. Vuositasolla ero matalan ja korkean huipun välillä on helposti 150–250 €, ja sähkölämmitteisessä talossa enemmänkin.
Esimerkkitalo: talvi-illan piikki
Kuvitellaan sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa sähköauto latautuu 11 kW:n teholla, kiuas vetää 9 kW ja lämminvesivaraaja noin 3 kW (varaajan ja kiukaan tehot ovat tässä suuntaa antavia arvoja). Jos kaikki ovat päällä saman tunnin ajan, tunnin keskiteho voi nousta yli 20 kilowatin. Tehomaksu olisi tällöin esimerkkiyksikköhinnalla yli 20 €/kk pelkästä tehokomponentista. Kun samat laitteet porrastetaan eri tunneille, huippu voi pudota 9 kilowattiin, jolloin maksu on (9 − 8) × 1,76 € ≈ 1,76 €/kk.
Taloudellinen vertailu: korkea vs. tasattu huippu
| Tilanne | Tunnin huipputeho | Tehomaksu (1,76 €/kW) | Vuodessa |
|---|---|---|---|
| Kaikki päällä yhtä aikaa | 20 kW | 21,12 €/kk | noin 253 € |
| Auto + sauna porrastettu | 12 kW | 7,04 €/kk | noin 84 € |
| Kaikki porrastettu, lataus hidastettu | 9 kW | 1,76 €/kk | noin 21 € |
| Huippu kynnyksen alle | ≤ 8 kW | 0 €/kk | 0 € |
Taulukon luvut ovat havainnollistavia ja perustuvat esimerkkiyksikköhintaan. Ne osoittavat suuruusluokan: pelkällä porrastuksella vuosittainen tehomaksu voi pudota yli 200 eurosta muutamaan kymmeneen euroon. Säästö ei vaadi kulutuksen vähentämistä, vaan ainoastaan ajoituksen muuttamista.
On hyvä suhteuttaa tehomaksu koko siirtolaskuun. Tyypillisen omakotitalon siirtolasku on suuruusluokkaa 50–90 € kuukaudessa, kun mukana ovat perusmaksu ja energiamaksu. Tehomaksun osuus on edellä lasketuissa esimerkeissä muutamasta eurosta runsaaseen kahteenkymppiin, eli se ei mullista laskua mutta on selkeästi havaittava erä. Olennaisin huomio on, että tehomaksu on ainoa laskun osa, johon voit vaikuttaa suoraan omalla käytökselläsi: perusmaksu on kiinteä ja energiamaksu seuraa kokonaiskulutusta, mutta tehohuipun ajoituksen päätät itse.
Jos olet vaihtamassa pörssisähkösopimukseen, kannattaa muistaa että tehomaksu ja energian pörssihinta voivat vetää eri suuntiin. Halvin pörssitunti on usein yö, jolloin myös moni muu lataa autoaan. Jos kaikki kuormasi kasautuvat samaan halpaan yötuntiin, energiahinta on matala mutta tehohuippu nousee. Kokonaisedullisin lopputulos syntyy, kun automaatio etsii edullisia tunteja mutta jakaa isot kuormat näiden tuntien kesken sen sijaan että kasaisi ne yhteen.
Verkkoyhtiöt 2026: Helen, Lahti ja muut
Tehomaksun yksityiskohdat eivät ole samat kaikkialla. Mittaustapa ja kellonajat ratkaisevat strategiasi enemmän kuin pelkkä €/kW. Kaksi edelläkävijää, Helen Sähköverkko ja Lahti Energia, hinnoittelevat huipun hyvin eri tavoin, ja ero vaikuttaa suoraan siihen, miten kannattaa toimia.
Helen Sähköverkko: huippu mitataan vain arkisin 7–21
Helsingissä Helen Sähköverkko käyttää tehoperusteisissa tuotteissaan laskutustehona kuukauden suurinta arkipäivän (ma–pe) klo 7–21 mitattua tunnin keskitehoa. Tämä on lukijan kannalta merkittävä yksityiskohta: yöllä ja viikonloppuna otettu teho ei kasvata tehomaksua lainkaan. Aikaperusteisessa tuotteessa huomioidaan kuukauden kolmanneksi suurin tunti, ja yöajan tehosta lasketaan vain 80 %. Helenin tehomaksun yksikköhinta on ollut noin 1,73 €/kW kuukaudessa.
Helenin alueella strategia on siis suoraviivainen: siirrä auton lataus, saunan lämmitys ja muut isot kuormat yöhön (klo 21 jälkeen) tai viikonloppuun, niin tehomaksua ei käytännössä synny, vaikka huippu olisi hetkellisesti suuri. Käytännössä useimmat sähköautoilijat lataavat muutenkin yöllä, joten merkittävä osa huipusta katoaa ilman erillistä laitehankintaa. Sauna kannattaa siirtää viikonlopulle tai myöhäisiltaan, jolloin sekin jää mittausikkunan ulkopuolelle.
Aikaperusteisessa tuotteessa kannattaa huomata yön 80 %:n painotus: yöteho ei ole täysin ilmaista, mutta selvästi halvempaa kuin päiväteho. Jos kulutuksesi painottuu luonnostaan iltaan ja yöhön, aikaperusteinen tuote voi olla edullisempi kuin pelkkä tehotuote. Vertaa molempia oman kulutuksesi luvuilla ennen valintaa.
Lahti Energia: rullaava 12 kuukauden huippu
Lahti Energia Sähköverkko hinnoittelee tehon toisin. Yhtiön tehoperusteisissa tuotteissa (esimerkiksi "Yleissiirto teho" ja "Yösiirto teho") laskutusteho määräytyy edellisen 12 kuukauden suurimman tunnin keskitehon mukaan, ja tämä huippu on voimassa seuraavat 12 kuukautta. Kerros-, rivi- ja paritaloissa tehomaksua ei peritä, ellei asiakas itse valitse tehomaksullista tuotetta.
Caruna, Elenia, Tampere ja Vantaa: ei vielä teho-tuotetta kotitalouksille
Suurilla verkkoyhtiöillä Caruna, Elenia, Tampereen Sähköverkko ja Vantaan Energia ei vielä vuonna 2026 ole kotitalouksille tarjottavaa tehoperusteista siirtotuotetta, vaan yleissiirto on edelleen kWh-pohjainen. Niiden asiakkaiden ei siis tarvitse vielä reagoida tehomaksuun, mutta yhtenäistämismääräys koskee kaikkia viimeistään 2029. Jos hankit sähköauton tai lämpöpumpun nyt, kannattaa rakentaa automaatio valmiiksi niin, että huipun hallinta onnistuu, kun tehomaksu aikanaan tulee omallekin alueelle.
Verkkoyhtiötä ei voi valita: se määräytyy asuinpaikan mukaan, toisin kuin sähkönmyyjä, jonka kilpailutat vapaasti. Et siis voi paeta tehomaksua vaihtamalla yhtiötä, vaan ainoa keino vaikuttaa on joko valita yhtiön tarjoama tehomaksuton tuote tai pitää huippu matalana. Monella alueella tehoperusteinen tuote on perusmaksultaan halvempi, joten matalalla huipulla tehotuote voi olla kokonaisuutena edullisin. Tee vertailu oman kulutusprofiilisi luvuilla: pyydä verkkoyhtiöltä molempien tuotteiden hinnasto ja laske, kummassa oma arvioitu huippusi tulee halvemmaksi.
Käytännön nyrkkisääntö: jos sinulla on sähköauto tai sähkölämmitys ja pystyt porrastamaan kuormat automaatiolla, tehoperusteinen tuote on usein edullisempi. Jos kulutuksesi on luonnostaan tasaista (esimerkiksi kaukolämpö ja ei sähköautoa), tehomaksuton tuote voi olla varmempi valinta. Tuotteen voi yleensä vaihtaa, mutta tarkista yhtiösi vaihtoehdot ja mahdolliset vaihtoa koskevat ehdot ennen päätöstä.
| Verkkoyhtiö | Tehomaksu kotitaloudelle 2026 | Huipun mittaustapa | Strateginen seuraus |
|---|---|---|---|
| Helen Sähköverkko | Kyllä, noin 1,73 €/kW | Kuukauden suurin tunti ma–pe klo 7–21 | Yö- ja viikonloppukuormat ilmaisia |
| Lahti Energia | Kyllä (tehotuotteissa) | Rullaava 12 kk suurin tunti | Yksi piikki rankaisee vuoden |
| Caruna | Ei kotitalouksille | Yleissiirto kWh-pohjainen | Valmistaudu 2029 mennessä |
| Elenia / Tampere / Vantaa | Ei kotitalouksille | Yleissiirto kWh-pohjainen | Valmistaudu 2029 mennessä |
Mistä kulutushuiput syntyvät
Tehohuipun ymmärtäminen alkaa laitteiden tehoista. Kulutushuippu ei synny pienistä laitteista, vaan muutamasta isosta, jotka sattuvat olemaan päällä samaan aikaan. Kun tunnistat nämä, tiedät tarkalleen mitä automaation pitää porrastaa.
Sähköauton lataus on suurin yksittäinen kuorma
Kotilatauksessa yksivaiheinen lataus on tyypillisesti 3,7 kW (16 A) ja kolmivaiheinen 11 kW (3×16 A). 22 kW:n lataus vaatii vähintään 3×35 A:n pääsulakkeen. 11 kW:n lataus ylittää siis jo yksinään 8 kW:n tehomaksukynnyksen. Tämä tekee latauksesta tehomaksun tärkeimmän hallintakohteen. Hyvä uutinen on, että lataus on myös helpoin ajastaa ja hidastaa ilman että arki kärsii: auto latautuu yhtä lailla yön aikana matalammallakin teholla.
Sauna, lämminvesivaraaja ja sähkölämmitys
Sähkökiuas vetää tyypillisesti 6–9 kW, eli jo pelkkä kiuas voi viedä lähelle kynnystä. Lämminvesivaraaja, sähköliesi ja uuni ovat kukin suuruusluokkaa 2–3 kW (nämä ovat suuntaa antavia arvoja, jotka vaihtelevat laitemallin mukaan). Suorassa sähkölämmityksessä lämmityspatterit voivat yhdessä viedä useita kilowatteja pakkasella. Lämpöpumppu on tehokkaampi: ilmalämpöpumpun kompressori vie tyypillisesti vain noin 0,5–2 kW, joten se kuormittaa huippua selvästi kiuasta vähemmän.
Lämmitystavalla on siis suuri merkitys tehohuippuun. Lämpöpumpulla lämmitetty talo tuottaa huipun pääosin latauksesta ja saunasta, jotka molemmat ovat ajastettavissa. Suoralla sähköllä lämmitetyssä talossa lämmitys itsessään nostaa huippua pakkasaamuina, jolloin termostaatin ja huipun yhteensovitus on tärkeämpää. Jos harkitset lämmitysremonttia muutenkin, ilmalämpöpumppu pienentää sekä energiankulutusta että tehohuippua, ja keventää näin tulevaa tehomaksua. Tämä on yksi konkreettinen syy, miksi tehomaksu ja lämmitystavan valinta kannattaa miettiä yhdessä.
| Laite | Tyypillinen teho | Vaikutus huippuun |
|---|---|---|
| Sähköauton lataus, 3-vaihe | 11 kW | Ylittää kynnyksen yksinään |
| Sähköauton lataus, 1-vaihe | 3,7 kW | Maltillinen, helppo ajastaa |
| Sähkökiuas | 6–9 kW | Suuri, lyhytkestoinen |
| Lämminvesivaraaja | noin 2–3 kW (arvio) | Ajastettavissa |
| Liesi + uuni | noin 2–3 kW kumpikin (arvio) | Vaikea siirtää, lyhyt |
| Ilmalämpöpumppu | 0,5–2 kW | Pieni, jatkuva |
Samanaikaisuus ratkaisee, ei yksittäinen laite
Pääsulake 3×25 A vastaa koko talon noin 17 kW:n maksimitehoa. Jos lataat autoa 11 kW:lla, muille laitteille jää vain noin 6 kW ennen kuin sulake on vaarassa. Tehomaksun kannalta tämä on tuttu logiikka: sekä sulakkeen palaminen että tehohuippu johtuvat samasta syystä, liian monesta isosta kuormasta yhtä aikaa. Tehomaksu tekee huipun hallinnasta rahallisesti samankaltaisen asian kuin sulakekoon pienentäminen, mutta ilman että liittymää tarvitsee fyysisesti pienentää. Riittää, että automaatio pitää tunnin keskitehon matalana.
Suuremmat pääsulakkeet kasvattavat sekä perusmaksua että mahdollisuutta nostaa korkea huippu: 3×35 A vastaa noin 24 kW:a ja 3×63 A noin 44 kW:a. Moni on aiemmin suurentanut liittymää sähköauton vuoksi, mutta tehomaksun aikakaudella iso liittymä ei enää automaattisesti kannata, jos huippua ei hallita. Dynaaminen kuormanhallinta tekee usein liittymän suurentamisen tarpeettomaksi: sen sijaan että kasvattaisit sulaketta latausta varten, annat automaation jakaa käytettävissä olevan tehon laitteiden kesken.
Hahmota oma huippusi laskemalla yhteen ne laitteet, jotka realistisesti voivat olla päällä samaan aikaan arki-iltana klo 17–21. Tyypillinen yhdistelmä on ruoanlaitto (liesi ja uuni), lämmin vesi ja lämmitys. Kun tähän lisätään sähköauton lataus, ylittyy 8 kW:n kynnys helposti. Juuri tämä ilta-aikainen yhtäaikaisuus on se, mitä automaatio purkaa: se ei estä mitään toimintoa, vaan siirtää osan niistä eri tunnille.
Näin tasaat huiput kotiautomaatiolla
Tehohuipun tasaus ei vaadi elämäntavan muutosta, vaan ajoituksen automatisointia. Tavoite on yksinkertainen: isot kuormat eivät saa olla päällä samaan tuntiin. Tähän on neljä toisiaan täydentävää keinoa, joista halvin on pelkkä ajastus ja kallein erillinen kotiakku.

Dynaaminen kuormanhallinta latausasemaan
Dynaaminen kuormanhallinta (DLM) on tehokkain yksittäinen keino. Latausaseman yhteyteen asennetaan virtamuuntajat tai älymittari, joka mittaa koko talon kuormaa reaaliajassa. Kun sauna tai uuni käynnistyy, järjestelmä laskee lataustehon automaattisesti alas, esimerkiksi 11 kW:sta 3,7 kW:iin tai tarvittaessa pienemmäksi, ja nostaa sen takaisin kun muu kuorma laskee. Näin auto latautuu silti, mutta tunnin keskiteho ei karkaa. DLM estää samalla pääsulakkeen palamisen.
Käytännön esimerkkejä laitteista ovat DEFA Power -latausasema (noin 695 €) yhdistettynä DEFA Balancer -kuormanhallintaan (noin 229 €) sekä Fronius Wattpilot yhdessä Fronius Smart Meter -mittarin kanssa. Useimmat 2026 myytävät kolmivaihelaturit tukevat dynaamista kuormanhallintaa joko sisäänrakennettuna tai lisävarusteena. Pyydä asentajalta vahvistus, että kuormanhallinta on mukana ja kytketty oikein.
Kuormanhallinnassa on syytä erottaa kaksi eri rajaa. Sulakesuojaus estää koko talon kuormaa ylittämästä pääsulakkeen kokoa, esimerkiksi 3×25 A. Tehomaksun hallintaa varten raja kannattaa asettaa matalammaksi, lähelle 8 kW:n kynnystä, jolloin laturi pudottaa tehoa jo ennen kuin sulake olisi vaarassa. Hyvä laturi sallii tämän tavoitetehon asettamisen erikseen. Näin sama laite suojaa sekä sulakkeen että tehomaksun: se ei pelkästään estä sähköjen katkeamista, vaan pitää tunnin keskitehon kynnyksen alla.
Kannattaa myös ymmärtää, että kuormanhallinta hidastaa latausta, ei estä sitä. Jos auto latautuu illalla 11 kW:n sijaan 3,7 kW:n teholla, latausaika pitenee mutta auto on aamulla silti täynnä, koska se seisoo pihassa monta tuntia. Vain harvoin tarvitaan koko 11 kW:n teho yön aikana. Tämä tekee kuormanhallinnasta lähes huomaamattoman arjessa: huippu laskee, mutta käyttömukavuus säilyy.
Shelly-releet: kuormien sekvensointi
Halvempi tee-se-itse-keino on porrastaa kuormat älyreleillä. Shelly Pro -releillä lämminvesivaraaja, kiuas ja muut ajastettavat kuormat voidaan kytkeä päälle vuorotellen niin, etteivät ne osu samaan tuntiin. Esimerkiksi varaaja lämpiää, kun auto ei lataa, ja kiuas käynnistyy vasta latauksen päätyttyä. Olemme käyneet relelogiikan ja Tukes-rajat läpi DIY-Shelly-oppaassamme, jossa kokonaisuus rakentui noin 250 eurolla.
Sama logiikka palvelee sekä pörssiohjausta että tehomaksun tasausta, mutta eri tavoitteella. Pörssiohjauksessa releet siirtävät kuorman halvimpaan tuntiin, tehomaksussa ne pitävät huolen, ettei kuormia kasaudu samaan tuntiin. Hyvin suunniteltu skripti hoitaa molemmat: ensin se etsii edullisia tunteja, sitten jakaa kuormat näiden tuntien kesken.
Tee-se-itse-reitti vaatii hieman teknistä viitseliäisyyttä, mutta on edullinen ja joustava. Shelly-releet maksavat muutamia kymppejä kappaleelta, ja ohjauslogiikan voi rakentaa ilmaisilla skripteillä. Tärkeää on noudattaa Tukesin sähköturvallisuusvaatimuksia: kiinteät kytkennät sähkökeskukseen tekee aina sähköalan ammattilainen, vaikka itse ohjauslogiikan ohjelmoisit itse. Pistorasiaan kytkettäviä Shelly-laitteita voi asentaa itse, mutta varaajan tai kiukaan kiinteä ohjaus kuuluu asentajalle.
Ajasta lataus ja sauna yölle tai viikonlopulle
Jos verkkoyhtiösi mittaa huipun vain arkisin päiväsaikaan (kuten Helen ma–pe klo 7–21), kaikkein yksinkertaisin keino on ajastaa auton lataus ja saunan lämmitys päivähuipun ulkopuolelle. Auto latautuu öisin joka tapauksessa, ja sauna voidaan lämmittää viikonloppuna. Tämä keino on ilmainen, koska se hyödyntää laturin ja kiukaan omia ajastimia. Tarkista kuitenkin verkkoyhtiösi mittausjakso: Lahden tapaisessa rullaavassa mallissa myös päiväsaikaan osuva piikki lasketaan, joten pelkkä yöajastus ei riitä.
Älytermostaatti ja lämminvesivaraajan jaksotus
Lämmityksen ja lämpimän veden voi jaksottaa pois huipputunneilta älytermostaatilla ja varaajan ohjauksella. Älytermostaatti voi nostaa huonelämpötilaa hieman ennen kalleinta tai kuormitetuinta tuntia ja antaa sen laskea hetkeksi huipun aikana, jolloin lämmitys ei käynnisty samaan aikaan muiden kuormien kanssa. Lämminvesivaraaja kannattaa ohjelmoida lämpiämään silloin, kun auto ei lataa. Pienestä investoinnista (älytermostaatti noin 120–280 €) saa sekä pörssisäästön että huipun tasauksen.

Huipun tasaus vaihe vaiheelta
- Vaihe 1: Seuraa huippuasi kuukausi. Avaa oma kulutusdata Datahubista tai kytke HAN-portti. Etsi kuukauden korkein tunnin keskiteho ja katso, mitkä laitteet olivat silloin päällä.
- Vaihe 2: Tarkista verkkoyhtiösi mittaustapa. Selvitä hinnastosta, mitataanko huippu vain arkisin päivällä (kuten Helen) vai rullaavana 12 kuukauden huippuna (kuten Lahti). Tämä ratkaisee, riittääkö pelkkä ajastus.
- Vaihe 3: Ajasta isoin kuorma ensin. Siirrä sähköauton lataus huipputuntien ulkopuolelle laturin omalla ajastimella. Tämä yksin riittää usein alle 8 kW:n kynnyksen.
- Vaihe 4: Porrasta loput. Ohjelmoi lämminvesivaraaja ja sauna eri tunneille kuin lataus. Käytä laturin kuormanhallintaa tai Shelly-releitä, jos manuaalinen ajastus ei riitä.
- Vaihe 5: Tarkista tulos seuraavalta laskulta. Vertaa uutta tehohuippua edelliseen. Säädä ajastuksia, kunnes huippu pysyy halutulla tasolla.
Tämä järjestys etenee halvimmasta keinosta kalliimpaan ja pysähtyy heti, kun huippu on hallinnassa. Useimmilla kotitalouksilla vaiheet 1–3 riittävät. Vain suoran sähkölämmityksen tai useamman ison kuorman taloudessa tarvitaan vaiheen 4 automaatiota tai erillistä kuormanhallintaa.
Kotiakku huipun leikkaajana
Kotiakku on tehomaksun kannalta kiinnostava, koska se voi leikata huipun riippumatta siitä, mitä laitteita on päällä. Akku purkaa varauksensa juuri silloin, kun verkosta otettu teho uhkaa ylittää kynnyksen, ja kattaa erotuksen. Tämä on niin sanottua peak shaving -toimintaa.
Peak shaving -periaate
Hybridi-invertterillä varustettu akku voidaan asettaa rajoittamaan verkosta otettua tehoa. Kun talon kokonaiskuorma nousee esimerkiksi 15 kilowattiin mutta verkosta saa ottaa vain 8 kW ilman tehomaksua, akku syöttää loput 7 kW. Näin tunnin keskiteho pysyy kynnyksen alla, vaikka sauna ja auton lataus pyörisivät yhtä aikaa. Periaate on yleisesti tunnettu, mutta tarkat verkosta-oton rajoitusasetukset vaihtelevat valmistajittain. Varmista laitteen kyky ja asetukset asentajalta tai valmistajan dokumentaatiosta ennen ostoa, äläkä luota pelkkään markkinointilupaukseen.
Akun etu suhteessa pelkkään ajastukseen on se, ettei se rajoita käyttöä. Voit ladata auton ja lämmittää saunan juuri silloin kun haluat, ja akku tasaa huipun automaattisesti taustalla. Tämä on käytännöllistä erityisesti Lahden kaltaisessa rullaavassa mallissa, jossa yksittäinenkin piikki on estettävä. Ajastus vaatii kurinalaisuutta, akku ei. Hinta tästä mukavuudesta on kuitenkin korkea, joten akku kannattaa vasta kun sille on muitakin perusteita.
Mitoitus kW-piikin mukaan, ei vain kWh:n
Akun valinnassa kannattaa erottaa kaksi lukua. Kapasiteetti ilmoitetaan kilowattitunteina (kWh) ja kertoo, kuinka paljon energiaa akku varastoi. Jatkuva purkuteho ilmoitetaan kilowatteina (kW) ja kertoo, kuinka suuren huipun akku voi kattaa. Tehomaksun leikkaamiseen tarvitset riittävän purkutehon: jos huippusi on 15 kW ja haluat pitää verkosta-oton 8 kilowatissa, akun on kyettävä purkamaan vähintään 7 kW. Tyypillinen 10 kWh:n kotiakku purkaa noin 5 kW jatkuvaa tehoa, joten kovimpiin piikkeihin tarvitaan joko isompi akku tai rinnalle muuta automaatiota.
Energiamäärä kannattaa myös mitoittaa huipun keston mukaan. Jos haluat leikata 7 kW:n ylityksen tunnin ajan, akku purkaa sinä aikana noin 7 kWh, eli kymmenen kilowattitunnin akusta kuluu valtaosa yhteen iltahuippuun. Jos huipputilanteita on useita illassa tai akun pitää samalla syöttää muuta kulutusta, energia loppuu kesken. Tämä on toinen syy, miksi pelkkä peak shaving harvoin perustelee akun kokoa: kapasiteetti mitoitetaan käytännössä aurinkosähkön ja pörssioptimoinnin ehdoilla, ja huipun leikkaus tulee siihen päälle hyötynä.
AC-kytketty akku (kuten Tesla Powerwall) voidaan lisätä jälkikäteen omalla invertterillään, kun taas DC-kytketty akku (kuten monet BYD-, Sungrow- ja Huawei-mallit) jakaa invertterin aurinkojärjestelmän kanssa ja on tehokkaampi uuden aurinkojärjestelmän yhteydessä. Tehomaksun leikkauksen kannalta ratkaisevaa on, että invertteri osaa rajoittaa verkosta otettua tehoa, ei niinkään kytkentätapa. Varmista tämä ominaisuus ennen ostoa.
Kannattavuus: akku harvoin kannattaa pelkän tehomaksun takia
Kotiakku maksaa Suomessa 2026 tyypillisesti 8 000–11 000 € kymmenen kilowattitunnin kokoluokassa. Pelkkä tehomaksun leikkaus, joka säästää muutamia kymppejä kuukaudessa, ei tee akusta kannattavaa. Akku kannattaa, kun se yhdistetään useampaan hyötyyn: aurinkosähkön varastointiin, pörssisähkön tuntihinnan optimointiin ja tehomaksun leikkaukseen. Akun kemiana LFP (litiumrautafosfaatti) on Suomen kotitalouksissa de facto standardi, koska se on turvallinen sisätiloihin ja kestää 6 000+ sykliä. Kotiakun reservimarkkinatuotto romahti 2025, kuten kävimme läpi reservimarkkinavertailussamme, joten tehomaksun leikkaus on akun uusi, mutta yksinään riittämätön arvoajuri. Laitevaihtoehdot olemme vertailleet kotiakkuvertailussamme.
Mitä automaatio maksaa ja kotitalousvähennys
Huipun tasaus ei ole kallista, jos valitsee oikean keinon. Hinnat vaihtelevat ilmaisesta ajastuksesta usean tuhannen euron akkujärjestelmään, mutta tehomaksun hallintaan riittää useimmiten edullinen ratkaisu.
Halvin reitti ensin
Kannattaa edetä halvimmasta keinosta kalliimpaan ja lopettaa, kun huippu on kynnyksen alla. Ensin ilmainen ajastus: lataus ja sauna huipputuntien ulkopuolelle. Jos se ei riitä, lisää latausaseman kuormanhallinta (noin 229 € lisävarusteena) tai DIY-Shelly-sekvensointi (noin 250 €). Seurantaan HAN-portin lukijalaite maksaa noin 40 €. Vasta jos näilläkään huippu ei pysy hallinnassa esimerkiksi suoran sähkölämmityksen takia, kannattaa harkita kotiakkua, ja silloinkin muiden hyötyjen kanssa.
Energiansäästön perustyökalut, kuten kulutuksen seuranta ja lämmityksen ohjaus, on koottu myös Motivan kuluttajaohjeisiin, ja niitä kannattaa hyödyntää ennen kalliita hankintoja. Useimmiten suurin hyöty syntyy siitä, että ymmärtää oman kulutusprofiilinsa: kun tiedät, mihin tuntiin huippusi osuu ja mistä laitteista se koostuu, oikean keinon valinta on helppoa eikä vaadi ylimitoitettua järjestelmää.
| Keino | Hinta 2026 | Soveltuu |
|---|---|---|
| Laturin ja kiukaan ajastus | 0 € | Helenin tapainen päivämittaus |
| HAN-portti seurantaan | noin 40 € | Huipun reaaliaikainen seuranta |
| DEFA Balancer tai vastaava DLM | noin 229 € | Auton lataus + muut kuormat |
| DIY-Shelly-sekvensointi | noin 250 € | Tee-se-itse, useita kuormia |
| Kotiakku (10 kWh) | 8 000–11 000 € | Vain useamman hyödyn yhdistelmänä |
Kotitalousvähennys koskee työtä, ei laitetta
Latausaseman, kuormanhallinnan tai akkujärjestelmän asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen. Verovuonna 2026 vähennys on 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 € henkilöä kohden, ja omavastuu on 150 € vuodessa. Puolisot voivat vähentää yhteensä enintään 3 200 €. Huomaa, että vähennys koskee vain asennustyötä, ei laitteen hankintahintaa. Pyydä asentajalta erittely, jossa työn osuus näkyy erikseen, jotta vähennys voidaan kohdistaa oikein.
Akku-investointi suhteessa tehomaksusäästöön
Jos tehomaksusi on esimerkiksi 250 € vuodessa korkealla huipulla, automaatio leikkaa siitä valtaosan muutaman sadan euron kertainvestoinnilla. Kotiakku taas tuottaisi pelkän tehomaksun osalta vain murto-osan investoinnistaan vuodessa, joten sen takaisinmaksu pelkästään tehomaksulla olisi kohtuuttoman pitkä. Tämä on tärkeä viesti: tehomaksun voittaa lähes aina edullisemmin ajoituksella kuin laitteistolla.
Konkreettinen vertailu havainnollistaa eron. Oletetaan, että korkea huippu maksaa 250 € vuodessa ja porrastus pudottaa sen 20 euroon. Säästö on 230 € vuodessa. Noin 229 €:n kuormanhallintalaitteella tai 250 €:n DIY-Shelly-kokonaisuudella investointi maksaa itsensä takaisin noin vuodessa, ja asennustyöstä saa vielä kotitalousvähennyksen. Sama 230 €:n vuosisäästö suhteessa 9 000 €:n kotiakkuun tarkoittaisi yli 30 vuoden takaisinmaksua pelkällä tehomaksulla, mikä ylittää akun käyttöiän. Akkua ei siis kannata ostaa tehomaksun vuoksi, mutta jos akku hankitaan muutenkin, huipun leikkaus on tervetullut lisähyöty.
Jos rakennat järjestelmää pidemmällä tähtäimellä, kannattaa miettiä järjestys: ensin halpa automaatio tehomaksua vastaan, sitten aurinkopaneelit ja vasta lopuksi akku, kun aurinkosähköä on tarpeeksi varastoitavaksi. Näin jokainen investointi perustellaan omalla tuotollaan, eikä kallista laitetta osteta väärällä perusteella.
Yleiset virheet ja miten vältät ne
Tehomaksu on uusi, joten siihen liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kolme yleisintä virhettä maksavat turhaan rahaa tai johtavat ylimitoitettuun investointiin.
Luulee, että yksittäinen vartti ratkaisee
Moni välttelee kaikkia hetkellisiä piikkejä turhaan. Koska laskutus perustuu tunnin keskitehoon, lyhyt parin minuutin yhtäaikainen kuorma ei nosta huippua merkittävästi. Tärkeintä on, etteivät isot kuormat ole päällä koko tuntia yhtä aikaa. Tämä antaa enemmän pelivaraa kuin moni luulee, ja tekee automaatiosta yksinkertaisempaa: riittää, että porrastat kuormat eri tunneille.
Unohtaa Lahden rullaavan 12 kuukauden huipun
Helenin kuukausimittaukseen tottunut saattaa luulla, että yksittäinen huolimaton ilta ei haittaa. Lahti Energian rullaavassa mallissa yksi piikki nostaa laskutustehon koko seuraavaksi vuodeksi. Tarkista aina oman verkkoyhtiösi mittaustapa hinnastosta, äläkä oleta sen olevan sama kuin naapurikaupungissa. Rullaavassa mallissa automaation on toimittava jatkuvasti, ei vain satunnaisesti.
Ylimitoittaa akun pelkän tehomaksun takia
Kallein virhe on ostaa iso kotiakku pelkästään tehomaksun leikkaamiseksi. Tehomaksusäästö on liian pieni perustelemaan 8 000–11 000 €:n investointia yksin. Jos harkitset akkua, perustele se aurinkosähköllä, pörssisähkön tuntihinnan optimoinnilla ja tehomaksulla yhdessä. Pelkkä huipun tasaus hoituu murto-osalla hinnasta. Vertaa tätä myös pörssin tuntihinnan optimointiin, jonka kävimme läpi sähkölämmitteisen talon pörssiohjausoppaassa.
Optimoi pörssituntia ja tehohuippua eri suuntiin
Neljäs virhe on soveltaa pörssiohjauksen logiikkaa sellaisenaan tehomaksuun. Pörssiohjaus opettaa kasaamaan kulutuksen halvimpaan tuntiin, mutta juuri se nostaa tehohuipun. Jos automaatio käynnistää lämminvesivaraajan, latauksen ja lattialämmityksen samaan halpaan yötuntiin, energiahinta on matala mutta tunnin keskiteho karkaa. Hyvä ohjaus sovittaa molemmat tavoitteet: se valitsee edullisia tunteja, mutta jakaa isot kuormat eri tunneille kynnyksen alle. Tarkista, ettei pörssiohjausskriptisi kasaa kaikkea yhteen tuntiin, jos olet tehomaksullisella tuotteella.
Usein kysytyt kysymykset
Onko pakko ottaa tehomaksullinen sopimus?
Ei. Yhtenäistämismääräys edellyttää, että verkkoyhtiön on tarjottava kotitalouksille myös tehomaksuton vaihtoehto, kuten perinteinen yleissiirto. Voit siis valita, otatko tehoperusteisen tuotteen vai et. Tehoperusteinen tuote on usein edullisempi, jos pidät huipun matalana, ja kalliimpi, jos kuormitat verkkoa rajusti.
Milloin tehomaksu tulee minun verkkoyhtiööni?
Yhtenäistetty hinnoittelu on otettava käyttöön viimeistään 1.1.2029. Osa verkkoyhtiöistä, kuten Helen Sähköverkko ja Lahti Energia, laskuttaa tehoperusteisia tuotteita jo nyt. Tarkista oman verkkoyhtiösi tilanne sen hinnastosta tai asiakaspalvelusta.
Mistä tehoni mitataan, vartista vai tunnista?
Tunnista. Vaikka mittarisi tallentaa kulutuksen 15 minuutin tarkkuudella, tehomaksun perusteena on kuukauden korkein yhden tunnin keskiteho, joka muodostetaan neljästä peräkkäisestä vartista. Yksittäinen lyhyt piikki ei siis yksin ratkaise.
Paljonko 8 kilowatin kynnyksen ylitys maksaa?
Tehomaksu lasketaan kaavalla (huipputeho − 8 kW) × €/kW. Esimerkiksi 15 kW:n huipulla ja 1,76 €/kW:n yksikköhinnalla maksu on (15 − 8) × 1,76 € = 12,32 € kuukaudessa. Tarkka yksikköhinta löytyy verkkoyhtiösi hinnastosta.
Riittääkö, että lataan auton yöllä?
Riippuu verkkoyhtiöstä. Helen Sähköverkko mittaa huipun vain arkisin klo 7–21, joten yölataus ei kasvata tehomaksua. Lahti Energia käyttää rullaavaa 12 kuukauden huippua, jolloin myös päiväsaikaan osunut yksittäinen piikki vaikuttaa. Tarkista oman yhtiösi mittausjakso.
Voiko kotiakku leikata tehomaksun?
Periaatteessa kyllä. Hybridi-invertterillä varustettu akku voi rajoittaa verkosta otettua tehoa ja kattaa kynnyksen ylittävän osan. Akku on mitoitettava purkutehon (kW) eikä vain kapasiteetin (kWh) mukaan. Pelkän tehomaksun takia akku on kuitenkin harvoin kannattava, koska säästö on pieni suhteessa investointiin.
Mitä halvin automaatio maksaa?
Halvin keino on ilmainen: ajasta lataus ja sauna huipputuntien ulkopuolelle laitteiden omilla ajastimilla. Seuraava porras on latausaseman kuormanhallinta (noin 229 €) tai DIY-Shelly-sekvensointi (noin 250 €). Huipun seurantaan HAN-portin lukijalaite maksaa noin 40 €.
Eroaako tehomaksu varttisähköstä?
Kyllä, ne ovat eri asioita. Varttisähkö koskee pörssisähkön energiahintaa (snt/kWh per 15 min) ja maksetaan sähkönmyyjälle. Tehomaksu koskee siirron tehohintaa (€/kW per tunti-huippu) ja maksetaan verkkoyhtiölle. Varttisähköä optimoidaan siirtämällä kulutus halvimpaan hetkeen, tehomaksua taas levittämällä kuorma niin ettei huippu nouse.
Velvoittaako Ruotsi tehomaksuun, ja seuraako Suomi?
Ruotsi otti tehotariffin (effekttariff) käyttöön osalla verkkoyhtiöistä, mutta hallitus pysäytti pakollisuuden maaliskuussa 2026 mallien sekavuuden vuoksi. Jo käyttöön ottaneet yhtiöt jatkavat vapaaehtoisesti. Suomi valitsi alusta asti mallin, jossa tehomaksuton vaihtoehto säilyy, joten pakkoa siirtyä tehomaksuun ei ole.
Yhteenveto
Tehomaksu palkitsee tasaisen kulutuksen ja rankaisee samanaikaisia huippuja. Toisin kuin pörssisähkön tuntihinnan optimoinnissa, jossa kulutus ahdetaan halpaan tuntiin, tehomaksussa kuorma levitetään niin ettei kuukauden korkein tunnin keskiteho ylitä 8 kilowatin kynnystä. Tärkeimmät opit:
- Tehomaksua peritään vain kynnyksen (8 kW) ylittävältä osalta, ja perusteena on tunnin keskiteho, ei yksittäinen vartti.
- Verkkoyhtiön mittaustapa ratkaisee strategiasi: Helenillä riittää yö- ja viikonloppuajastus, Lahdessa huippu on pidettävä matalana jatkuvasti.
- Sähköauton lataus on suurin yksittäinen kuorma, ja sen hallinta dynaamisella kuormanhallinnalla tai ajastuksella vie pisimmälle.
- Halvin tasaus on ilmainen ajastus, seuraavaksi kuormanhallinta (noin 229 €) tai DIY-Shelly (noin 250 €). Kotiakku kannattaa vain useamman hyödyn yhdistelmänä.
- Kotitalousvähennys kattaa asennustyöstä 35 %, enintään 1 600 € henkilöä kohden, ei laitteen hankintaa.
Aloita seuraamalla omaa tehohuippuasi Datahubista tai HAN-portilla, tarkista verkkoyhtiösi mittaustapa ja porrasta sitten isot laitteet automaatiolla. Lue myös HAN-portti-oppaamme reaaliaikaiseen seurantaan ja pörssiohjausoppaamme tuntihinnan optimointiin. Halutessasi voit pyytää GRIVOLT-verkoston Tukes-rekisteröidyltä asentajalta tarjouksen latausaseman kuormanhallinnan asennuksesta.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



