GRIVOLT
För privatFör bostadsförening
Få offerter
LaddstationerSolpanelerVärmepumpar
Få offerter
Logga in

För kunder

Hantera dina offerter

För entreprenörer

Hantera projekt

Bli installatör

Få nya kunder

BloggKalkylatorerKontaktOm oss
För kunder
Logga inFå offerter
För entreprenörer
Logga inBli installatör
Mer info
BloggKalkylatorerKontaktOm oss
GRIVOLT

Marknadsplats för energiinstallationer

E-postTelefon

För kunder

  • Blogg
  • Lokala guider

För entreprenörer

  • Gå med
  • Logga in

Om

  • Om oss
  • Villkor
  • Integritet
  • Cookies
Tjänsten fungerar normalt

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Marknadsplats för energiinstallationer. Begär offerter och jämför förslag från Tukes-certifierade entreprenörer.

tuki@grivolt.fi
Helsingfors, Finland

För kunder

  • Blogg
  • Lokala guider
  • Vanliga frågor

För entreprenörer

  • Gå med i nätverket
  • Entreprenörsvillkor
  • Logga in

Om

  • Om oss
  • Användarvillkor
  • Integritetspolicy
  • Cookiepolicy

© 2026 GRIVOLT. Alla rättigheter förbehållna.

Tjänsten fungerar normalt
Siirry artikkeliin
Takaisin
Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?
Vertailut
26. heinäkuuta 202615 min lukuaikaPäivitetty 8. marraskuuta 2026
⚖️Vertailu

Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?

Budjetti-ILP maksaa asennettuna 1 250–1 900 €, lippulaiva 2 400–3 400 €. Laskimme, palautuuko noin 1 500 €:n lisähinta pienempänä sähkölaskuna. Ei palaudu.

kotitalousvähennys 2026takaisinmaksuaika2026+2
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
448 lukijaa

Päivitetty 26.7.2026. Ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna 1 250–1 900 € budjettiluokassa ja 2 400–3 400 € lippulaivaluokassa. Ero on noin 1 500 €. Myyjän vakioperustelu erolle on parempi hyötysuhde. Laskimme sen auki: hyötysuhde-ero tarvitsee 17–77 vuotta kuitatakseen 1 500 €:a, eli laitteen käyttöikä loppuu ensin. Takaisinmaksun ratkaisee kaksi aivan muuta asiaa, ja toinen niistä ei noudata hintaluokkaa lainkaan.

GRIVOLT

Lämpöpumppujen tarjouspalvelu on tulossa

Rakennamme lämpöpumppuasentajien vertailua. Jätä sähköposti, niin ilmoitamme heti kun voit pyytää tarjouksia.

Ilmoita minulle
Kaksi seinälle asennettua ilmalämpöpumpun sisäyksikköä vierekkäin suomalaisen omakotitalon olohuoneessa talvella
Budjettilaite ja lippulaiva näyttävät seinällä erilaisilta. Energiamerkinnässä ne eivät juuri eroa.
ℹ️
Laskennan metodologia:
  • Kysymys: monessako vuodessa noin 1 500 €:n lisähinta palautuu pienempänä sähkölaskuna. Tämä ei ole merkkivertailu, eikä artikkeli anna paremmuusjärjestystä.
  • Oletukset: ilmalämpöpumppu kattaa puolet talon lämmitystarpeesta, vertailtavat hyötysuhteet SCOP 4,0 ja 4,6, sähkön kokonaishinta 12, 15 tai 18 snt/kWh (energia, siirron energiaosa ja sähkövero, sisältää alv:n).
  • Pois jätetty: merkkikohtainen paremmuustaulukko, koska se on käsitelty erikseen. Pois myös monisplit-ratkaisut ja ilma-vesilämpöpumput, joiden hinta- ja kattavuuslogiikka on toinen.
  • Lähteet: Tukes, Verohallinto, Motiva, ympäristöministeriön asetus 1010/2017, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, maahantuojien voimassa olevat takuuehdot sekä viiden jälleenmyyjän hinnastot Q2–Q3 2026 (28 hintapistettä asennettuna).
  • Painotettuja kriteerejä ei ole, koska artikkeli ei pisteytä laitteita vaan laskee yhden luvun takaisinmaksuajan.

Mistä noin 1 500 euron hintaero syntyy

Hintaporras on Suomessa selvä, mutta se on kapeampi kuin myymälässä kuulee. Keräsimme heinäkuussa 2026 hinnat viideltä jälleenmyyjältä ja laskimme kaiken asennettuna, koska pelkkä laitehinta ei kerro ostajalle mitään.

Budjettiluokka: 1 250–1 900 € asennettuna

Halvimmillaan seinälle saa toimivan laitteen noin 1 250 eurolla, kun laite ja asennus ostetaan erikseen. Cooper & Hunter Arctic NG 12 maksaa 549 € ja saman kaupan asennuspalvelu 689 €. Valmiita asennuspaketteja myydään 1 300–1 900 €:n haarukassa: Haier Nordic Expert 25 noin 1 300 €, Gree SP Nordic 35 noin 1 650 € ja Gree SP-X Nordic noin 1 850 €. Tyypillinen budjettiasennus asettuu 1 500–1 650 €:oon.

Lippulaivaluokka: 2 400–3 400 € asennettuna

Lippulaivapäässä Mitsubishi Electric RZ25 maksaa asennettuna 2 490–2 600 €, RZ35 noin 2 790 € ja Daikinin Comfora- ja Perfera-mallit 2 495–2 995 €. Designmallit, kuten Daikin Emura ja Ururu Sarara, nousevat 3 300–5 300 €:oon, mutta silloin maksetaan ulkonäöstä eikä lämmöstä. Puolustettava haarukka varsinaiselle lippulaivaluokalle on 2 400–3 400 €.

Saman mallin hintahajonta on isompi kuin luokkien ero

Tässä on ostajan kannalta oleellisin yksittäinen havainto. Mitsubishi Electric LN25 maksaa asennettuna 1 590 € yhdessä liikkeessä ja noin 2 500 € toisessa. Sama laite, sama asennus, ero 900 €. Se on suurempi kuin budjettiluokan ja lippulaivaluokan välinen ero pienimmillään. Kolmen tarjouksen kilpailuttaminen voi siis poistaa koko hintaeron, jonka takaisinmaksua tässä artikkelissa lasketaan.

💡
Vinkki: pyydä tarjoukset aina muodossa "avaimet käteen, sisältää läpiviennin, telineen ja käyttöönoton". Erittele erikseen, paljonko lisäputkimetri ja mahdollinen timanttiporaus maksavat. Timanttiporaus on tyypillisesti 300 € lisää, eikä se näy pakettihinnassa.

Takaisinmaksulaskelma: paljonko hyötysuhde-ero tuottaa euroina

Laskennan oletukset

Oletamme sähkölämmitteisen omakotitalon, jossa lämmitystarve on 10 000, 20 000 tai 30 000 kWh vuodessa. Ilmalämpöpumppu kattaa siitä puolet. Puolikas on laskelmalle antelias oletus: se edellyttää avaraa pohjaratkaisua ja sitä, että laitetta myös käytetään oikein. Vertailtavat hyötysuhteet ovat SCOP 4,0 ja SCOP 4,6, eli juuri se ero, jolla lisähintaa yleensä perustellaan.

Kun laite tuottaa saman lämpömäärän, hyötysuhteiden 4,0 ja 4,6 ero on 0,033 kilowattituntia sähköä jokaista tuotettua lämpökilowattituntia kohti. Se on koko säästön lähde. Sähkön hinnaksi otamme lämmityskauden kokonaishinnan, jossa on mukana energia, siirron energiaosa ja sähkövero. Sähkövero on kotitalouksien veroluokassa I ollut 1.4.2026 alkaen 2,325 snt/kWh ilman arvonlisäveroa.

Herkkyystaulukko: lämmitystarve ja sähkön hinta

Talon lämmitystarveSähköä säästyy12 snt/kWh15 snt/kWh18 snt/kWh
10 000 kWh/v163 kWh/v20 €/v, 77 vuotta24 €/v, 61 vuotta29 €/v, 51 vuotta
20 000 kWh/v326 kWh/v39 €/v, 38 vuotta49 €/v, 31 vuotta59 €/v, 26 vuotta
30 000 kWh/v489 kWh/v59 €/v, 26 vuotta73 €/v, 20 vuotta88 €/v, 17 vuotta
20 000 kWh/v, todellisilla merkintäarvoilla 5,1 ja 5,374 kWh/v9 €/v, 169 vuotta11 €/v, 135 vuotta13 €/v, 113 vuotta

Tapaukset, joissa lisähinta ei tule takaisin

Käytännössä kaikki. Tavallisessa 20 000 kWh:n talossa realistisella 15 snt/kWh hinnalla takaisinmaksu vie 31 vuotta. Taulukon edullisin nurkka on 30 000 kWh:n lämmitystarve 18 snt/kWh hinnalla, ja siinäkin aika on 17 vuotta.

Vain se yksi nurkka on lähelläkään rajaa. Ilmalämpöpumpulle yleisesti käytetty käyttöikäarvio on 10–25 vuotta, joten 17 vuoden takaisinmaksu edellyttäisi poikkeuksellisen suurta lämmitystarvetta, poikkeuksellisen kallista sähköä ja poikkeuksellisen pitkää käyttöikää yhtä aikaa. Kaikissa muissa taulukon ruuduissa laite on romutettu ennen kuin lisähinta on tullut takaisin.

Motivan mittausaineisto vetää luvun vielä alemmas

Yllä oleva laskelma on teoreettinen. Motiva on mitannut asian oikeissa taloissa Elvari-ohjelmassaan, jossa pientalojen sähkönkulutusta seurattiin ennen ilmalämpöpumpun hankintaa ja vuosi sen jälkeen. Keskimääräinen säästö oli noin 3 000 kWh vuodessa. Hajonta on suuri: viidesosassa kohteista säästö ylitti 4 000 kWh, mutta neljänneksessä se jäi alle 2 000 kWh:n, ja joka kymmenennessä kohteessa kulutus jopa kasvoi.

Motivan keskiarvo vastaa noin 4 000 kWh:n vuotuista lämmöntuottoa, kun hyötysuhde on 4,0. Sillä lämpömäärällä hyötysuhde-eron arvo on 20 € vuodessa ja takaisinmaksuaika 77 vuotta. Mitattu todellisuus on siis vieläkin karumpi kuin mallilaskelma. Olemme käsitelleet säästön suuruusluokkaa tarkemmin artikkelissa paljonko ilmalämpöpumppu säästää sähkölämmitystalossa. Motivan omat vastaukset lämpöpumppukysymyksiin löytyvät Motivan sivuilta.

Energiamerkinnän SCOP mittaa väärää ilmastoa

Standardi tuntee kolme vyöhykettä, merkintä näyttää yhden

SCOP lasketaan standardin EN 14825 mukaan, ja standardi määrittelee kolme ilmastovyöhykettä: lämmin viitepisteenään Ateena, keskimääräinen viitepisteenään Strasbourg ja kylmä viitepisteenään Helsinki. Lämmityskauden pituus on keskimääräisellä vyöhykkeellä 4 910 tuntia ja kylmällä 6 446 tuntia. Vain keskimääräisen vyöhykkeen arvo on pakollinen, ja energialuokka eli se A+++ myönnetään sen perusteella. Suomi kuuluu kylmään vyöhykkeeseen, jonka lukua ei tarvitse julkaista.

Yksi valmistaja julkaisee kylmän vyöhykkeen luvun

Cooper & Hunter ilmoittaa Arctic NG -sarjalle SCOPin kaikille kolmelle vyöhykkeelle muodossa 5,2 / 4,1 / 3,1. Standardin perusteella lukujen järjestys on yksikäsitteinen: lämmin, keskimääräinen, kylmä. Kylmän vyöhykkeen arvo 3,1 on 24 % pienempi kuin merkinnän 4,1. Pienemmässä Arctic NG 9 -mallissa pudotus on 4,2:sta 3,4:ään eli 19 %.

Kiinnostavinta on, kuka lukua ei julkaise. Emme löytäneet yhdeltäkään lippulaivamallilta julkaistua kylmän vyöhykkeen SCOPia. Halvin merkki kertoo, paljonko sen laite häviää Suomen ilmastossa. Kalliit eivät kerro.

Merkintä ei erottele hintaluokkia lainkaan

Juuri tästä syystä taulukon kolme ylintä riviä ovat teoreettisia. Gree SP Nordic 35:n ilmoitettu SCOP on 5,1 ja energialuokka A+++. Mitsubishi Electric LN25:n vastaavat luvut ovat 5,2 ja A+++, Daikin Nepuran 5,17. Ero on kaksi prosenttia, hintaero 60–90 %. Se SCOP-ero 4,0 ja 4,6 välillä, jolla lisähintaa perustellaan, ei näy nykytarjonnan energiamerkinnöissä ollenkaan.

⚠️
Huomio: älä vertaa eri jälleenmyyjien ilmoittamia pakkastehoja keskenään. Osa ilmoittaa maksimitehon, osa säilyvän nimellistehon. Siksi Gree SP-X Nordic 25:n "4,7 kW −15 °C:ssa" näyttää paperilla paremmalta kuin Mitsubishi LN25:n "3,2 kW", vaikka kyse on kahdesta eri suureesta. Yksikäsitteinen luku on toiminta-alueen alaraja.

Teho pakkasella: se mitä hyötysuhdeluku ei kerro

Suomen mitoituslämpötilat ovat neljä, eivät kaksikymmentä

Lämmitystehon tarve mitoitetaan Suomessa säävyöhykkeen mukaan. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017) määrittelee neljä vyöhykettä ja niiden mitoittavat ulkoilman lämpötilat: vyöhyke I −26 °C, vyöhyke II −29 °C, vyöhyke III −32 °C ja vyöhyke IV −38 °C. Säädata perustuu havaintojaksoon 1980–2009, ja referenssiasemat ovat Helsinki-Vantaa, Jyväskylän lentoasema ja Sodankylä. Asetuksen teksti on luettavissa Finlexistä. Mitoitus tehdään vyöhykkeen, ei kaupungin, perusteella. Laitteen kW-mitoitusta käsittelee erikseen mitoitusoppaamme.

Toiminta-alueen alaraja hintaluokittain

LaiteHinta asennettunaIlmoitettu alaraja lämmityksessäIlmoitettu lämmitysteho −25 °C:ssa
Cooper & Hunter Arctic NG2 12n. 1 240 € (549 € laite + 689 € asennus)−25 °Cei ilmoitettu
Gree SP Nordic 351 650 €−30 °Cei ilmoitettu
Gree SP-X Nordic 251 750–1 850 €−35 °Cei ilmoitettu
Mitsubishi Electric RZ252 490–2 600 €−35 °Cenintään 3,2 kW
Panasonic HZ25ei varmennettua asennushintaa−25 °Cenintään 3,60 kW

Taulukon tyhjät ruudut ovat itse asiassa sen tärkein sisältö. Budjettiluokan valmistajat eivät julkaise lämmitystehoa −25 °C:ssa lainkaan. Ostaja ei siis voi verrata sitä, koska lukua ei ole olemassa. Vertailukelpoinen on vain ilmoitettu alaraja.

Kun laite pysähtyy, hinta on sähkövastus

Vyöhykkeellä I mitoituslämpötila on −26 °C. Se alittaa Cooper & Hunter Arctic NG:n ilmoitetun alarajan −25 °C. Halvimman luokan laite on siis valmistajan omien tietojen mukaan mitoituspakkasella toiminta-alueensa ulkopuolella jo Etelä-Suomessa, Sodankylästä puhumattakaan.

Kun pumppu ei tuota lämpöä, talo lämpiää sähköpattereilla hyötysuhteella 1,0. Silloin hyötysuhde ei putoa 4,6:sta 4,0:aan vaan 4,0:sta yhteen, ja ero edelliseen on kymmenkertainen. Euroina se on silti maltillinen, koska mitoituspakkasen tunteja on vähän. Jos laite on poissa pelistä 200 tuntia vuodessa 5 kW:n lämmitystarpeella, sähkövastuksella lämmitetään 1 000 kWh, ja hyötysuhteella 2,0 toimivaan pumppuun verrattuna ylimääräistä sähköä kuluu 500 kWh eli 75 € hinnalla 15 snt/kWh. Se ei yksinään perustele 1 500 €:n lisähintaa sekään, mutta se osuu vuoden kylmimpiin päiviin, jolloin talo on kylmä ja korjaaja kiireinen.

Alaraja ei noudata hintaluokkaa

Tämä on ostajalle koko laskelman käyttökelpoisin tulos. Gree SP-X Nordic 25 maksaa asennettuna 1 750–1 850 € ja on ilmoitettu −35 °C:seen asti, eli samaan alarajaan kuin Mitsubishi Electric RZ25, joka maksaa 2 490–2 600 €. Samaan aikaan lippulaivamerkin Panasonic HZ25 on merkinnässään −25 °C ja Toshiba Aurora vain −20 °C. Pakkaskestävyyttä ei siis osteta hinnalla vaan mallilla. Oikea ostosääntö ei ole "maksa enemmän" vaan "katso alaraja datalehdeltä ja vertaa sitä oman säävyöhykkeesi mitoituslämpötilaan".

Huurteen peittämä ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö suomalaisen puutalon seinällä kovalla pakkasella
Mitoituspakkanen on vyöhykkeellä I −26 °C. Halvimman luokan ilmoitettu alaraja on −25 °C.

Budjettiluokan riskikustannukset varmennettuna

Budjettilaitteen piilokuluista puhutaan paljon. Tarkistimme neljä yleisintä väitettä maahantuojien voimassa olevista takuuehdoista ja viranomaislähteistä. Kaksi neljästä osoittautui perättömiksi.

Takuun pituus ei erottele hintaluokkia

Mitsubishi Electricin normaali ilmalämpöpumpputakuu on maahantuoja Scanofficen 1.2.2026 voimaan tulleiden ehtojen mukaan 2 vuotta. Gree-laitteiden takuu on 2 vuotta. Cooper & Hunterin takuu on 2 vuotta. Eroa syntyy vasta lisäjärjestelyistä: Mitsubishin Hankintaturva-mallistossa takuu on 3 vuotta ja kompressorin materiaalitakuu jatkuu vuosille 4–5, tosin ilman työn osuutta. Daikinilla takuu on 3 vuotta ja venyy viiteen, jos laite rekisteröidään kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Panasonicin 5 vuoden täystakuu edellyttää, että asentaja kuuluu valmistajan kumppaniohjelmaan ja rekisteröi takuun. Pisin perustakuu on siis lippulaivamerkillä, mutta se on ehdollinen, eikä hintaluokka sinänsä ennusta takuun pituutta.

Vuosihuoltovaatimus on myytti

Väite, että takuu raukeaa ilman vuosittaista ammattihuoltoa, ei pidä paikkaansa kotitalouden ilmalämpöpumpussa. Maahantuojan 1.2.2026 päivätyissä takuuehdoissa voimassaolon edellytykset ovat asentajan pätevyys, ohjeiden mukainen asennus, se ettei laite ole tilan ainoa lämmönlähde, käyttötarkoituksen mukainen käyttö, valtuutettu korjaaja ja luettava sarjanumero. Ammattihuoltoa ei mainita. Ehdoissa on kyllä viittaus lakisääteisiin vuototarkastuksiin, mutta se ei osu kotitalouden laitteeseen: määräaikainen vuototarkastusvelvoite alkaa vasta 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnin täytöksestä, ja asuinrakennusten ilmatiiviit alle 3 kg:n laitteet on erikseen vapautettu. Tavallisessa ilmalämpöpumpussa on 0,5–1,5 kg kylmäainetta. Aihetta käsittelee laajemmin artikkeli raukeaako ilmalämpöpumpun takuu ilman huoltoa.

Laskennan kannalta seuraus on selvä: vuosihuoltoa ei saa laskea budjettilaitteen pakolliseksi lisäkustannukseksi. Huoltoliikkeiden hinnastoissa käynti maksaa 150–400 €, ja se on molemmille hintaluokille yhtä vapaaehtoinen.

Mitä konkurssissa oikeasti tapahtuu

Tämä on budjettiluokan aito riski, mutta ei sillä tavalla kuin verkkokeskusteluissa väitetään. Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjauksen mukaan kuluttajansuojalain 5 luvun 31 § asettaa myös maahantuojan ja valmistajan vastuuseen tavaran virheestä. Jos myyjäliike menee konkurssiin, vaatimuksen voi kohdistaa maahantuojaan. Jos maahantuoja kaatuu, myyjäliike vastaa edelleen täysimääräisesti. Vasta molempien kaatuminen jättää ostajan ilman vastapuolta.

Mikä konkurssissa katoaa, on maahantuojan tai myyjän vapaaehtoinen takuu. Kilpailu- ja kuluttajavirasto huomauttaa, että valmistaja ja maahantuoja vastaavat vain itse antamastaan takuusta, eivät jonkun muun antamasta lupauksesta. Halvan tason pitkä takuu on usein juuri jälleenmyyjän lisäturva, ja se on se osa, joka häviää. Lakisääteiselle virhevastuulle ei sen sijaan ole laissa aikarajaa, vaan kesto arvioidaan tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella. Säännöt löytyvät Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjauksesta.

Rinnakkaistuonti on todellinen halpariski

Selkein euromääräinen riski ei liity halpaan merkkiin vaan halpaan kanavaan. Scanoffice toteaa takuuehdoissaan suoraan, että rinnakkaismaahantuodut laitteet eivät saa maahantuojan takuun suojaa. Verkkokaupasta poikkeuksellisen edullisesti ostettu tunnettu merkki voi siis jäädä kokonaan virallisen takuun ulkopuolelle, vaikka laite on aito. Tämä koskee yhtä lailla lippulaivamerkkiä.

Varaosat ja asennustodistus

Varaosien saatavuudelle ei ole ilmalämpöpumpuissa kodinkoneiden kaltaista sääntelyä, joten se jää maahantuojan varassa olevaksi riskiksi. Käytännössä isot huoltoliikkeet pitävät varastossa osia myös budjettimerkeille, Gree ja Cooper & Hunter mukaan lukien. Varaosan oma takuu on tyypillisesti kolme kuukautta.

Yksi asia on hinnasta riippumatta pakollinen. Ympäristönsuojelulakiin 1.1.2025 lisätty 162 a § velvoittaa asentajan laatimaan asennustodistuksen kiinteästi asennetusta lämpöpumpusta, ja vastuuhenkilön allekirjoittama todistus luovutetaan laitteen haltijalle. Tukes vahvistaa saman kuluttajaohjeessaan. Asentajan pätevyyden voi tarkistaa itse: kotitalouden laitteet kuuluvat alle 3 kg:n toimintaoikeuteen A2, ja liikkeen oikeudet näkyvät Tukesin toiminnanharjoittajarekisteristä. Kuluttajan ohjeet ovat Tukesin sivulla. Puuttuva asennustodistus kertoo halvasta asentajasta, ei halvasta laitteesta.

Kotitalousvähennys ei muuta laskelmaa

Vähennys kohdistuu vain työhön

Kotitalousvähennys lasketaan asennustyön osuudesta. Laite, tarvikkeet ja matkakulut eivät oikeuta vähennykseen. Asennustyön määrä on käytännössä sama riippumatta siitä, roikkuuko seinässä 550 euron vai 2 000 euron sisäyksikkö: sama läpivienti, sama teline, sama käyttöönotto. Asennuspalvelun hinta liikkuu 500–750 €:ssa molemmissa hintaluokissa.

Siitä seuraa laskelman kannalta ratkaiseva asia. Koska 1 500 €:n hintaero on laitteessa eikä työssä, vähennys on molemmissa vaihtoehdoissa suunnilleen sama euro. Se ei kavenna eikä levennä hintaeroa, eikä siis vaikuta takaisinmaksuaikaan lainkaan. Vähennys kannattaa silti hakea: se pienentää molempien vaihtoehtojen hintaa.

Tilanne 26.7.2026

Voimassa oleva vähennys on 35 % yritykseltä ostetusta työstä, enintään 1 600 € henkilöä kohti vuodessa, omavastuu 150 €. Verohallinto toteaa suoraan, että vuonna 2026 vähennyksen määrä ja omavastuu ovat samat kuin 2025. Käytännössä 689 euron asennustyöstä vähennys on 91 € ja 750 eurosta 112 €, kun omavastuu on vähennetty.

Hallituksen esitys HE 113/2026 vp korottaisi vähennyksen 40 %:iin ja enimmäismäärän 2 100 €:oon vuosille 2026 ja 2027 takautuvasti, omavastuun pysyessä 150 €:ssa. Esitys annettiin eduskunnalle 11.6.2026, ja se on 26.7.2026 eduskunnan käsittelyssä. Emme laske sillä. Jos se hyväksytään, 689 euron työstä vähennys nousisi 91 eurosta 126 euroon. Ajantasainen tieto on Verohallinnon kotitalousvähennyssivulla.

Todellinen takaisinmaksuehto on käyttöikä

Vuosikustannus per käyttövuosi

Jos hyötysuhde ei kuittaa hintaeroa, mikä sitten voisi? Vastaus on kestoikä. Oikea mittari ei ole takaisinmaksuaika vaan kokonaiskustannus jokaista käyttövuotta kohti: hankintahinta jaettuna todellisella käyttöiällä, plus laitteen kuluttama sähkö. Alla 20 000 kWh:n talo, 15 snt/kWh, pumppu tuottaa 10 000 kWh lämpöä.

VaihtoehtoPääoma €/vPumpun sähkö €/vYhteensä €/v
Budjetti 1 650 €, kestää 8 vuotta206375581
Budjetti 1 650 €, kestää 12 vuotta138375512
Lippulaiva 3 150 €, kestää 12 vuotta262326589
Lippulaiva 3 150 €, kestää 18 vuotta175326501

Kuinka kauan lippulaivan on kestettävä

Taulukosta saa suoran ehdon. Jos budjettilaite kestää 8 vuotta, lippulaivan on kestettävä 12,3 vuotta ollakseen halvempi. Jos budjettilaite kestää 10 vuotta, raja on 14,7 vuotta, ja jos se kestää 12 vuotta, raja nousee 16,9 vuoteen. Lämpöpumpun käyttöikähaarukka on 10–25 vuotta, joten ehto on täytettävissä, mutta se ei täyty itsestään.

Käytännössä tämä siirtää ostajan huomion oikeaan paikkaan. Merkitystä on sillä, saako laitteeseen osia kymmenen vuoden päästä, kuka sitä huoltaa ja kestääkö kompressori. Ei sillä, lukeeko energiatarrassa 5,1 vai 5,3. Milloin vanha laite kannattaa vaihtaa uuteen, on oma kysymyksensä, ja siihen vastaa vaihto-oppaamme.

Kenelle kumpi hintaporras

Budjettiluokka riittää, kun laite tulee lisälämmönlähteeksi Etelä-Suomen taloon, jossa on toimiva päälämmitys, ja kun ilmoitettu alaraja alittaa oman vyöhykkeen mitoituslämpötilan. Lippulaivaan kannattaa maksaa, kun pumppu on talon pääasiallinen lämmönlähde, kun ollaan vyöhykkeellä III tai IV, tai kun laitteen on tarkoitus kestää yli 15 vuotta. Kummassakin tapauksessa merkin valinta on eri kysymys kuin hintaportaan valinta, ja siihen vastaa erikseen ilmalämpöpumppujen merkkivertailumme.

GRIVOLT-laskelman johtopäätös

Ei maksa takaisin: hyötysuhde-ero, 17–77 vuotta ja merkintäarvoilla yli sata

Voi maksaa takaisin: pidempi käyttöikä, jos lippulaiva kestää yli 1,8-kertaisen ajan

Ratkaisee ilman lisähintaa: ilmoitettu toiminta-alaraja ja kolme kilpailutettua tarjousta

Ajoituksella on lisäksi merkitystä hintaan. Elo- ja syyskuu ovat paras tilausikkuna ennen lämmityskautta, kuten kävimme läpi artikkelissa ilmalämpöpumpun asennusjonot 2026. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen tammikuussa 2026 julkaisemien lukujen mukaan ilmalämpöpumppuja myytiin Suomessa vuonna 2025 noin 96 000 kappaletta, kasvua 14 %, joten kysyntä ei ole hiipumassa.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako halvin ilmalämpöpumppu koskaan?

Kannattaa, jos ilmoitettu toiminta-alaraja alittaa oman säävyöhykkeen mitoituslämpötilan ja laite on lisälämmönlähde. Halvimman luokan alaraja −25 °C ei riitä edes vyöhykkeelle I, jonka mitoituslämpötila on −26 °C. Noin 1 750 eurolla saa jo laitteen, joka on ilmoitettu −35 °C:seen.

Onko kalliimman laitteen takuu pidempi?

Ei automaattisesti. Mitsubishi Electricin, Gree-laitteiden ja Cooper & Hunterin perustakuu on kaikilla 2 vuotta. Pidemmät takuut ovat ehdollisia: Daikinilla 3 vuotta ja rekisteröinnillä 5, Panasonicilla 5 vuotta vain valtuutetun asentajan kautta. Lue ehdot maahantuojan omasta dokumentista, älä huoltoliikkeen taulukosta.

Raukeaako takuu, jos en teetä vuosihuoltoa?

Ei. Maahantuojien voimassa olevissa takuuehdoissa ammattihuoltoa ei vaadita kotitalouden ilmalämpöpumpulta. Lakisääteinen vuototarkastus koskee vasta yli 3 kg kylmäainetta sisältäviä järjestelmiä, ja tavallisessa laitteessa on 0,5–1,5 kg. Suodattimien puhdistus on silti käyttäjän vastuulla ja sen laiminlyönti voi rajata takuuta.

Miksi budjettilaitteen SCOP on yhtä hyvä kuin lippulaivan?

Koska energiamerkinnän SCOP mitataan keskimääräisellä ilmastovyöhykkeellä, jonka viitepiste on Strasbourg. Suomi kuuluu kylmään vyöhykkeeseen, jonka arvon julkaiseminen on vapaaehtoista. Ainoalla merkillä, joka sen julkaisee, kylmän vyöhykkeen luku on noin 20–24 % merkinnän arvoa pienempi.

Mitä tapahtuu, jos maahantuoja menee konkurssiin?

Maahantuojan oma takuu käytännössä raukeaa, mutta myyjäliikkeen lakisääteinen virhevastuu säilyy täysimääräisenä. Jos taas myyjä kaatuu, vaatimuksen voi kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n nojalla kohdistaa maahantuojaan. Vaatimus pitää osata kohdistaa itse oikealle yritykselle.

Kannattaako kilpailuttaa, jos hintaporras on selvä?

Kannattaa, ja se on tuottoisin yksittäinen toimenpide. Saman mallin asennushinta vaihtelee liikkeittäin jopa 900 €, mikä on enemmän kuin hyötysuhde-ero tuottaa 20 vuodessa. Kolme tarjousta samasta laitteesta on nopeampi tapa säästää kuin hintaportaan valinta.

Yhteenveto

Kysymys "halpa vai kallis" on väärin aseteltu. Laskelma sanoo, että hyötysuhde-erolla perusteltu 1 500 €:n lisähinta palautuu vasta 17–77 vuodessa, ja jos vertaa laitteiden todellisia merkintäarvoja, yli sadassa vuodessa. Sitä eroa ei edes näy nykytarjonnan energiamerkinnöissä, joissa budjettilaitteen 5,1 ja lippulaivan 5,3 ovat molemmat A+++.

Kolme asiaa ratkaisee sen sijaan oikeasti. Ensiksi ilmoitettu toiminta-alaraja suhteessa oman säävyöhykkeen mitoituslämpötilaan, ja se ei noudata hintaluokkaa: 1 800 euron laite voi olla ilmoitettu −35 °C:seen ja 2 900 euron laite −25 °C:seen. Toiseksi käyttöikä, koska lippulaiva on halvempi vasta kestäessään noin 1,8-kertaisen ajan budjettilaitteeseen nähden. Kolmanneksi kilpailutus, koska saman mallin hintahajonta liikkeiden välillä on suurempi kuin koko hintaporras kapeimmillaan.

Käytännön ohje ostajalle on siis lyhyt. Katso datalehdeltä alaraja, tarkista asentajan toimintaoikeus Tukesin rekisteristä, vaadi asennustodistus, pyydä kolme tarjousta ja hae kotitalousvähennys. Energiatarran desimaalit voi jättää huomiotta.

GRIVOLT on riippumaton vertailualusta eikä myy laitteita. Emme saa provisiota tässä artikkelissa mainituista merkeistä. Kaikki hinnat on tarkistettu jälleenmyyjien hinnastoista heinäkuussa 2026, ja laskelmat päivitetään seuraavan kerran lämmityskauden hintatietojen tarkentuessa.

GRIVOLT

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.

Lähteet ja lisätietoa

  • Motivan sivuilta
  • Finlexistä
  • Tukesin toiminnanharjoittajarekisteristä
  • Verohallinnon kotitalousvähennyssivulla

Lämpöpumppujen tarjouspalvelu on tulossa

Rakennamme lämpöpumppuasentajien vertailua. Jätä sähköposti, niin ilmoitamme heti kun voit pyytää tarjouksia.

Ilmoita minulle
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle

Verkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän kytkennät ja käyttöönottotarkastus kuuluvat aina sähköurakoitsijalle. Katso mitä saat tehdä itse ja paljonko oma työ oikeasti säästää.

28.7.20266 min
Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?
Cleantech-uutiset
📊Markkina-analyysi

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?

Olkiluoto 3 irtoaa verkosta 50 vuorokaudeksi 10.9.2026, ja samaan aikaan huolletaan Loviisan molemmat yksiköt. GRIVOLT-analyysi arvioi huoltosyksyn vaikutuksen pörssisähköön ja kiinteisiin sopimuksiin.

27.7.202611 min
Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?
Latausratkaisut
⚖️Vertailu

Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?

Valtion latausinfra-avustusta ei voi hakea heinäkuussa 2026: uusi 10 miljoonan euron vuosiavustus on vasta strategiakirjaus. Vertailimme neljä rahoitusreittiä ja kerromme, miksi EIR-takaus on taloyhtiön ainoa haettavissa oleva instrumentti.

27.7.202611 min