Kotiakun saa asentaa kotiin, mutta ei minne tahansa. CE-merkitty valmis akku kuuluu palo-osastoituun tekniseen tilaan tai autotalliin, jossa on asuintiloista erillinen ilmanvaihto ja palovaroitin, tai koteloituna ulkoseinälle vähintään 1,5 metrin päähän ikkunoista ja ovista. Asuintiloihin tai poistumisteiden viereen sitä ei sijoiteta. Verkkoon kytkennän saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija. Itse kasattu "akkuviritelmä" on sen sijaan laiton kytkeä sähköverkkoon, ja se voi viedä myös kotivakuutuksen korvauksen. Seitsemän alan toimijan yhteistiedote varoitti kesäkuussa 2025, että alkuvuonna oli jo sattunut kolme vakavaa omakotitalopaloa itse rakennettujen litiumioniakkujen takia.
Kotiakun paloturvallisuus 2026 – minne akku saa asentaa?
Kotiakun turvallinen paikka on palo-osastoitu tekninen tila, autotalli tai koteloitu ulkoseinä. Vain sähköurakoitsija saa kytkeä akun verkkoon, ja itse koottu akku voi viedä vakuutuskorvauksen.

- Sijoitus: palo-osastoitu tekninen tila tai autotalli erillisellä ilmanvaihdolla, tai koteloituna ulkoseinälle, ei asuintiloihin.
- Kytkentä: vain rekisteröity sähköurakoitsija saa kytkeä akun verkkoon.
- Tuote: CE-merkitty valmis akku, ei itse kasattu paketti, muuten vakuutuskorvaus voi jäädä saamatta.
Minne kotiakun saa asentaa – ja minne ei
Tukesin ohje akkujen sijoituksesta kotona ja Pelastusopiston joulukuun 2025 selvitys antavat selkeät suuntaviivat. Pääsääntö on yksinkertainen: akku pidetään pois asuintiloista, oleskelutiloista ja poistumisteiden läheltä. Tärkeä tarkennus: Suomen laissa ei ole määritelty akun palo-osastolle tiettyä palonkestoa, kuten EI30 tai EI60. Kyse on siis viranomaissuosituksista ja valmistajan asennusohjeesta, joita kannattaa noudattaa tarkasti. Sijoituksella on iso merkitys, sillä litiumioniakun palo etenee nopeasti, sitä on vaikea sammuttaa ja se voi syttyä uudelleen. Paras suoja on estää palon leviäminen asuintiloihin. Kotiakkujen määrä kasvaa Suomessa aurinkojärjestelmien yleistyessä, joten oikea sijoituspaikka koskee yhä useampaa omakotitaloa.
Koteloituna ulkoseinälle
Pelastusopiston ohjeen mukaan yksittäisen akkuyksikön suositeltu enimmäiskoko ulkoseinällä on 20 kWh. Etäisyys lähimpään ikkunaan tai oveen on vähintään 1,5 m ja useamman yksikön väli vähintään 1 m. Sekä taustan että alustan tulee olla palamatonta materiaalia. Ulkoasennus on usein turvallisin vaihtoehto, koska mahdollinen palo ei pääse leviämään suoraan sisätiloihin.
Tekniseen tilaan tai autotalliin
Sisätilassa yksikkö saa olla suurempi, suosituksen mukaan enintään noin 50 kWh. Tila ei saa olla kylmä eikä kostea. Poistumisreitin leveys on vähintään 600 mm ja oven tulee aueta ulospäin. Akuston ilmanvaihtoa ei saa yhdistää talon normaaliin ilmanvaihtoon, vaan poistoilma johdetaan ulos. Litiumioniakku voi latautuessaan tuottaa palavia kaasuja, joten riittävä ilmanvaihto on aito turvallisuusvaatimus. Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Joonatan Suosalo on todennut Tekniikan Maailmassa, ettei sijoittaisi akkua asuintiloihin: paras paikka on erillinen, paloturvallinen tila kuten autotalli, jossa on riittävä ilmanvaihto.
| Sijoituspaikka | Suositeltu enimmäiskoko | Tärkein vaatimus |
|---|---|---|
| Ulkoseinä, koteloituna | 20 kWh | ≥ 1,5 m ikkunasta ja ovesta, palamaton tausta |
| Tekninen tila tai autotalli | 50 kWh | Erillinen ilmanvaihto ulos, ovi aukeaa ulospäin |
| Erillinen rakennus tai kontti | – | ≥ 8 m lähimpään rakennukseen (YMa 848/2017) |
Erillinen akkurakennus tai kontti pidetään vähintään 8 metrin päässä lähimmästä rakennuksesta, ja se tarvitsee yleensä kunnan rakentamisluvan (Rakentamislaki 751/2023).
Itse koottu akku on laiton kytkeä verkkoon – ja vakuutus voi evätä korvauksen
Paloturvallisuus ei ole vain sijoituskysymys. Yhtä tärkeää on, kuka akun kytkee ja onko se ylipäätään hyväksytty tuote. Juuri itse kootut järjestelmät ovat olleet viranomaisten huolen keskiössä, eivät tehdasvalmisteiset akut.
Verkkoon kytkennän saa tehdä vain sähköurakoitsija
Sähköturvallisuuslain (1135/2016) mukaan kiinteän sähköasennuksen saa tehdä vain rekisteröity toiminnanharjoittaja, jolla on pätevä sähkötöiden johtaja (S1–S3-pätevyys). Maallikko saa tehdä vain pieniä töitä, kuten sulakkeen vaihdon. Tukesin ohjeen mukaan kiinteät sähköasennukset kuuluvat ammattilaiselle. SESKO ry:n tuotepäällikkö Juha Vesa muotoili saman alan toimijoiden yhteistiedotteessa: kiinteän litiumioniakkujärjestelmän saa kytkeä sähköverkkoon vain sähköurakoitsija. Sama koskee aurinkojärjestelmän yhteyteen tulevaa akkua.
CE-merkintä, valmistajavastuu ja vakuutus
Valmis kotiakku on CE-merkitty tuote, jonka valmistaja vastaa turvallisuudesta. Kun kokoat akun itse osista, sinusta tulee käytännössä valmistaja, ja tuotevastuulain (694/1990) mukainen vastuu siirtyy sinulle. Tällä on suora kytkös vakuutukseen. LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttänen totesi yhteistiedotteessa: "Jos itse rakentelee akkujärjestelmän, sinut voidaan katsoa valmistajaksi ja voit joutua vastuuseen." Ohjeiden mukaan asennetun, CE-merkityn akun aiheuttama palo korvataan normaalisti kotivakuutuksesta. Itse rakennetun järjestelmän kohdalla korvaus voi pienentyä tai jäädä kokonaan saamatta. Lue myös: aurinkojärjestelmän vakuutusten vertailu.
Usein kysytyt kysymykset
Saako kotiakun asentaa itse?
Et saa kytkeä akkua kiinteästi sähköverkkoon itse. Voit tehdä joitakin valmistelevia, ei-sähköisiä töitä, kuten telineen kiinnityksen, mutta itse kytkennän tekee aina rekisteröity sähköurakoitsija. Tukesin mukaan kiinteät sähköasennukset kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Voiko kotiakun sijoittaa olohuoneeseen tai makuuhuoneeseen?
Ei suositella. Pelastusopiston ja Tukesin ohjeiden mukaan akku pidetään pois asuin- ja oleskelutiloista sekä poistumisteiden läheltä. Paras paikka on palo-osastoitu tekninen tila tai autotalli, jossa on erillinen ilmanvaihto ja palovaroitin.
Korvaako kotivakuutus kotiakun aiheuttaman palon?
Kyllä, jos akku on CE-merkitty ja sähköurakoitsija on asentanut sen valmistajan ohjeiden mukaan. Itse kootun "akkuviritelmän" kohdalla korvaus voi pienentyä tai jäädä kokonaan saamatta, koska sinut voidaan katsoa tuotteen valmistajaksi.
Onko LFP-akku paloturvallisempi kuin NMC-akku?
LFP-akku eli litiumrautafosfaattiakku on lämmönkestoltaan vakaampi kuin NMC-kemia, ja useimmat Suomessa 2026 myytävät kotiakut ovat LFP-tyyppiä. Se ei silti poista riskiä: sijoitus, ilmanvaihto ja ammattiasennus ratkaisevat turvallisuuden.
Yhteenveto
Kotiakku on turvallinen, kun kolme asiaa on kunnossa: oikea paikka, oikea kytkentä ja oikea tuote. Sijoita akku pois asuintiloista, joko palo-osastoituun tekniseen tilaan tai autotalliin, jossa on erillinen ilmanvaihto ja palovaroitin, tai koteloituna ulkoseinälle. Anna rekisteröidyn sähköurakoitsijan kytkeä akku verkkoon, sillä se ei ole maallikon työ. Valitse CE-merkitty valmis akku äläkä kasaa järjestelmää itse käytetyistä kennoista, muuten sinusta tulee tuotevastuun kantava valmistaja ja vakuutuskorvaus voi jäädä saamatta. Näin myös aurinkojärjestelmäsi akku pysyy korvattavana vahingon sattuessa, ja asennustyöstä saat vielä kotitalousvähennyksen. Pieni etukäteissuunnittelu sijoituspaikan ja asentajan kanssa maksaa itsensä takaisin huoletta nukuttuina öinä.
Pohditko akun mitoitusta ja merkkiä? Lue kotiakkujen vertailu omakotitaloon 2026, niin löydät turvallisen ja sopivan kokoisen järjestelmän.
GRIVOLT-toimitus
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään luotettavan asentajan ja parhaan ratkaisun lataus-, aurinko- ja lämpöpumppuhankintoihin.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



