GRIVOLT
För privatFör bostadsförening
Få offerter
LaddstationerSolpanelerVärmepumpar
Få offerter
Logga in

För kunder

Hantera dina offerter

För entreprenörer

Hantera projekt

Bli installatör

Få nya kunder

BloggKalkylatorerKontaktOm oss
För kunder
Logga inFå offerter
För entreprenörer
Logga inBli installatör
Mer info
BloggKalkylatorerKontaktOm oss
GRIVOLT

Marknadsplats för energiinstallationer

E-postTelefon

För kunder

  • Blogg
  • Lokala guider

För entreprenörer

  • Gå med
  • Logga in

Om

  • Om oss
  • Villkor
  • Integritet
  • Cookies
Tjänsten fungerar normalt

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Marknadsplats för energiinstallationer. Begär offerter och jämför förslag från Tukes-certifierade entreprenörer.

tuki@grivolt.fi
Helsingfors, Finland

För kunder

  • Blogg
  • Lokala guider
  • Vanliga frågor

För entreprenörer

  • Gå med i nätverket
  • Entreprenörsvillkor
  • Logga in

Om

  • Om oss
  • Användarvillkor
  • Integritetspolicy
  • Cookiepolicy

© 2026 GRIVOLT. Alla rättigheter förbehållna.

Tjänsten fungerar normalt
Siirry artikkeliin
Takaisin
Miksi ilmalämpöpumppu ei viilennä 30 °C helteellä – kosteuskuorma
Tekniikka
21. heinäkuuta 202613 min lukuaikaPäivitetty 9. marraskuuta 2026
🔬Tekniikkasyväanalyysi

Miksi ilmalämpöpumppu ei viilennä 30 °C helteellä – kosteuskuorma

Ilmalämpöpumpun kilvessä lukeva jäähdytysteho on kokonaisteho. Kosteassa Suomen helteessä iso osa siitä tiivistää vettä eikä laske lämpötilaa. Avaamme SHR:n, kastepisteen ja puhallinnopeuden vaikutuksen numeroilla.

2026omakotitaloSuomi+1
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
285 lukijaa

Ilmalämpöpumppu käy täydellä teholla koko iltapäivän, mutta olohuoneen mittari jumittaa 27 asteeseen. Laitteen kilvessä lukee 3,5 kW jäähdytystehoa. Kosteassa heinäkuun helteessä siitä laskee huoneen lämpötilaa vain noin 2,3 kW. Runsas kilowatti kuluu siihen, että vesihöyry tiivistyy kennon pinnalle vedeksi. Laite tekee siis täsmälleen sen, mihin se pystyy, mutta työ menee eri paikkaan kuin lukija odottaa.

GRIVOLT

Lämpöpumppujen tarjouspalvelu on tulossa

Rakennamme lämpöpumppuasentajien vertailua. Jätä sähköposti, niin ilmoitamme heti kun voit pyytää tarjouksia.

Ilmoita minulle

Tämä ei ole vika. Se on seuraus siitä, miten jäähdytysteho ilmoitetaan ja miten kostea ilma käyttäytyy kylmällä pinnalla. Alla puramme jaon auki numeroilla ja näytämme, mikä säädin siirtää tehoa takaisin lämpötilan laskuun.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö suomalaisen olohuoneen seinällä hellepäivänä, huonelämpömittari näkyvissä
Hellejakso alkoi Suomessa 11.7.2026. Sisäyksikkö käy täydellä, mutta huonelämpötila laskee hitaasti.
Sisältö
  1. Mitä 3,5 kW oikeasti mittaa
  2. Miksi kenno tiivistää vettä, halusit tai et
  3. SHR: luku, jota datalehdessä ei ole
  4. Puhaltimen nopeus siirtää tehoa
  5. Mitoitus perustuu vuosiin 1980–2009
  6. Milloin vika ei ole kosteudessa
  7. Käytännön merkitys: näin saat asteet alas
  8. Suomen mittakaavassa
  9. Usein kysytyt kysymykset
  10. Yhteenveto
ℹ️
Sanasto:
  • Kokonaisjäähdytysteho (total capacity) – koko lämpömäärä, jonka laite siirtää huoneesta ulos. Tämä luku on laitteen kilvessä.
  • Tuntuva jäähdytysteho (sensible) – se osa tehosta, joka laskee ilman lämpötilaa. Tämän lämpömittari näkee.
  • Latentti jäähdytysteho (latent) – se osa tehosta, joka tiivistää vesihöyryn vedeksi. Lämpömittari ei näe tätä lainkaan.
  • SHR (Sensible Heat Ratio) – tuntuvan tehon osuus kokonaistehosta. SHR 0,70 tarkoittaa, että 70 % tehosta laskee lämpötilaa.
  • Kastepiste – lämpötila, jossa ilman vesihöyry alkaa tiivistyä. Riippuu ilman kosteussisällöstä, ei sen lämpötilasta.
  • Höyrystin – sisäyksikön kylmä kenno, jonka läpi huoneilma puhalletaan.
  • Märkälämpötila (wet bulb) – kostean mittarin näyttämä lämpötila. Kertoo yhdessä kuivan lämpötilan kanssa ilman kosteussisällön.

Mitä 3,5 kW oikeasti mittaa

Jokainen Suomessa myytävä ilmalämpöpumppu ilmoittaa jäähdytystehonsa samassa mittauspisteessä. Standardi on EN 14511, ja sen jäähdytyksen vertailupiste tunnetaan nimellä T1. Siinä sisäilma on 27 °C kuivalämpötilaa ja 19 °C märkälämpötilaa, ulkoilma 35 °C kuivalämpötilaa ja 24 °C märkälämpötilaa.

Kaksi lukuparia sisäilmalle ei ole turhaa tarkkuutta. Kuivan ja märän lämpötilan erotus kertoo, paljonko vesihöyryä ilmassa on. Kun sisäilma on 27 °C ja märkälämpötila 19 °C, ilman suhteellinen kosteus on noin 46 % ja kastepiste noin 14,5 °C. Mittauspiste on siis kohtalaisen kuiva.

Kokonaisteho ei ole lämpötilaa laskeva teho

Tässä on artikkelin ydin. EN 14511 mittaa kokonaistehon: kaiken lämmön, jonka laite siirtää huoneesta ulos. Se sisältää sekä ilman jäähdyttämisen että vesihöyryn tiivistämisen. Kilvessä lukeva 3,5 kW on siis summa kahdesta eri työstä, joista vain toinen näkyy lämpömittarissa.

Kun vesihöyry tiivistyy vedeksi, se luovuttaa höyrystymislämpönsä. Veden höyrystymislämpö on huoneenlämmön tuntumassa noin 2 450 kJ jokaista kilogrammaa kohti. Se on iso luku. Yhden vesilitran tiivistäminen tunnissa sitoo laitteesta noin 0,68 kW tehoa, eikä yksikään kymmenesosa-aste siitä näy termostaatissa.

Miksi ulkoyksikkö ei ole Suomessa pullonkaula

Yleinen oletus on, että hellepäivänä ulkoyksikkö on ahtaalla. Suomen oloissa se on harvoin totta. Mittauspisteen ulkolämpötila on 35 °C. Heinäkuun 2026 hellejaksolla lämpötilat ovat liikkuneet 28 ja 31 asteen välillä, ja Ilmatieteen laitoksen mittauksissa Pyhtään lentokentällä nähtiin 31,1 °C sunnuntaina 12.7.2026.

Kolmessakymmenessä asteessa laite toimii siis vertailupistettään helpommissa oloissa lauhdutuksen kannalta. Ulkoyksikön puoli ei selitä sitä, että huone ei viilene. Selitys on sisäpuolella, ilman kosteudessa. Ulkoyksikön omat ongelmat ovat oikeita mutta erillisiä, ja käsittelemme ne ulkoyksikön olosuhteita koskevassa artikkelissa.

SuureEN 14511 T1 -mittauspisteSuomalainen hellehuone 7/2026
Sisäilman lämpötila27 °C27–29 °C
Sisäilman märkälämpötila19 °C21–23 °C
Sisäilman suhteellinen kosteusnoin 46 %55–65 %
Sisäilman kastepistenoin 14,5 °C18,6–20,4 °C
Ulkoilman lämpötila35 °C28–31 °C
Höyrystimen pintalämpötila5–10 °C5–10 °C

Kastepisteet laskettu Magnus-Tetens-kaavalla WMO:n kertoimilla. Mittauspisteen arvot EN 14511 T1.

Miksi kenno tiivistää vettä, halusit tai et

Sisäyksikön höyrystin toimii jäähdytyksellä tyypillisesti 5–10 asteen pintalämpötilassa. Huoneilma puhalletaan tämän kylmän kennon läpi. Kun ilma kohtaa pinnan, joka on sen kastepistettä kylmempi, vesihöyry tiivistyy pinnalle. Tämä ei ole valinta eikä toimintatila. Se on sama ilmiö kuin kylmän limsapullon kyljessä.

Vertaa lukuja. Kostealla helteellä sisäilman kastepiste on 18,6 °C, kun huoneessa on 27 °C ja 60 % suhteellista kosteutta. Kennon pinta on 5–10 °C. Ero on kymmenkunta astetta väärään suuntaan. Tiivistyminen on väistämätöntä koko sen ajan, kun kompressori käy.

Juuri siksi jokaisessa jäähdyttävässä laitteessa on kondenssivesikouru ja poistoputki. Jos laite ei tiivistäisi vettä, putkea ei tarvittaisi. Kondenssivesi ei ole merkki viasta vaan merkki siitä, että laite tekee latenttia työtä.

Kaavio: höyrystimen pintalämpötila 5-10 °C on sisäilman kastepisteen 18,6 °C alapuolella, joten vesihöyry tiivistyy kennoon
Kennon pinta on kesällä aina sisäilman kastepisteen alapuolella. Tiivistyminen ei ole valittavissa.

Paljonko vettä irtoaa: laskuesimerkki

Otetaan 3,5 kW:n laite kosteassa hellehuoneessa ja oletetaan SHR-arvoksi 0,70. Laskenta menee näin:

  • Kokonaisteho 3,5 kW
  • Tuntuva teho 3,5 kW × 0,70 = 2,45 kW
  • Latentti teho 3,5 kW − 2,45 kW = 1,05 kW
  • Vesimäärä 1,05 kJ/s ÷ 2 450 kJ/kg = 0,000429 kg/s
  • Tunnissa 0,000429 kg/s × 3 600 s = 1,5 litraa

Täydellä teholla ajettuna kenno siis irrottaa ilmasta noin puolitoista litraa vettä tunnissa. Käytännössä invertterilaite moduloi tehoaan, joten vuorokausikertymä jää tyypillisesti 5–15 litran haarukkaan. Nämä kertymäluvut ovat alan yleistä suuruusluokkatietoa, eivät mitattuja arvoja yksittäiselle mallille.

ℹ️
Hyvä tietää: Kondenssiveden määrä kertoo suoraan, kuinka suuri osa tehosta menee kuivaamiseen. Jos poistoputkesta tulee vettä tasaisena norona hellepäivänä, laite käyttää merkittävän osan kapasiteetistaan kosteuden poistoon eikä lämpötilan laskuun.

SHR: luku, jota datalehdessä ei ole

Mistä suhdeluku muodostuu

Tuntuvan tehon osuutta kokonaistehosta kutsutaan nimellä SHR eli Sensible Heat Ratio. Se on yksinkertainen suhdeluku: tuntuva teho jaettuna kokonaisteholla. SHR 1,0 tarkoittaisi, että kaikki teho laskee lämpötilaa eikä vettä tiivisty lainkaan. SHR 0,65 tarkoittaa, että kolmasosa tehosta menee kuivaamiseen.

Asuinkäytön ilmastoinnissa SHR asettuu yleisen alan kirjallisuuden mukaan välille 0,70–0,90, ja tyypillisenä suunnitteluarvona käytetään noin 0,75. Kuivassa ilmassa arvo lähestyy ykköstä. Tässä on syytä olla rehellinen: Suomen oloissa mitattua SHR-tutkimusta ei ole julkaistu, joten alla olevan taulukon SHR-sarake on kansainväliseen kirjallisuuteen perustuva arvio, ei valmistajan ilmoittama tai Suomessa mitattu luku.

Sisäilman tilaKastepisteArvioitu SHRTuntuva tehoKondenssia
Kuiva helle 30 °C / 35 %12,8 °C0,903,2 kWnoin 0,5 l/h
Mittauspiste 27 °C / 46 %14,5 °C0,802,8 kWnoin 1,0 l/h
Kostea helle 27 °C / 60 %18,6 °C0,702,5 kWnoin 1,5 l/h
Tukala helle 29 °C / 60 %20,4 °C0,652,3 kWnoin 1,8 l/h

Laite 3,5 kW kokonaisteholla. Kastepisteet laskettu, SHR-arviot kansainvälisestä alan kirjallisuudesta, tuntuva teho ja kondenssimäärä laskettu näistä.

Taulukon ääripäiden ero on 0,9 kW. Sama laite, sama sähkönkulutus, mutta kuivassa ilmassa lämpötilaa laskevaa tehoa on lähes 40 % enemmän kuin tukalassa kosteudessa. Ero selittää myös sen, miksi sama laite tuntuu tehokkaammalta kuivassa paahteessa kuin Suomen loppukesän kosteudessa, jolloin ilman vesisisältö on suurimmillaan. Vika ei ole laitteessa vaan ilmassa, jota se käsittelee.

Miksi kokonaisteho ei romahda kosteassa ilmassa

Tässä kohtaa mennään helposti harhaan. Kostea ilma ei kuormita laitetta niin, että kokonaisteho putoaisi. Päinvastoin: tiivistyvä vesi luovuttaa höyrystymislämpönsä kennolle, joten siirretyn lämmön kokonaismäärä pysyy samana tai nousee hieman.

Muutos on jakaumassa. Laite ei tee vähemmän työtä vaan eri työtä. Sähkömittari näyttää samaa kulutusta, kompressori käy samalla tavalla, ja silti lämpömittari liikkuu hitaammin. Juuri tämä ristiriita saa käyttäjän epäilemään vikaa siellä, missä vikaa ei ole.

Vertailun vuoksi: lämmityspuolella vastaava ilmiö näkyy kausihyötysuhteessa, jossa ilmoitusluku ja Suomen todellinen suoritus eroavat mittausolojen takia. Sama logiikka, eri suure.

⚠️
Huomio datalehdistä: Yksikään Suomen markkinoilla myytävän ilmalämpöpumpun kuluttajadatalehti ei ilmoita SHR-arvoa eikä kosteudenpoistoa litroina tunnissa. Datalehdistä löytyy kokonaisteho kilowatteina, EER, SEER ja äänitaso. Tuntuvan tehon osuutta ei kerrota, joten sitä ei voi vertailla mallien välillä ostohetkellä.

Puhaltimen nopeus siirtää tehoa

SHR ei ole laitteelle kiinteä vakio. Se riippuu siitä, kuinka nopeasti ilma kulkee kennon läpi, ja tämä on ainoa jaon säädin, joka käyttäjällä oikeasti on.

Hidas puhallus jäähdyttää kennon kylmemmäksi

Mekanismi menee näin. Kun puhallin käy hitaasti, ilmaa virtaa kennon läpi vähän. Sama kylmäainekierto jäähdyttää pienemmän ilmamäärän kylmemmäksi, ja kennon pinta asettuu matalampaan lämpötilaan. Mitä kylmempi pinta, sitä enemmän vettä tiivistyy ja sitä suurempi osa tehosta on latenttia. SHR laskee.

Kun puhallin käy nopeasti, ilmaa kulkee paljon. Kenno pysyy lämpimämpänä, tiivistyminen vähenee ja suurempi osa tehosta menee lämpötilan laskuun. SHR nousee.

Pylväskaavio: 3,5 kW kokonaisjäähdytysteho jakautuu tuntuvaan ja latenttiin tehoon kuivassa ja kosteassa ilmassa
Kokonaisteho pysyy samana. Kosteus siirtää painopistettä tuntuvasta latenttiin.

Vastaintuitiivinen johtopäätös

Moni laittaa puhaltimen hiljaiselle, koska kova puhallus tuntuu vedolta ja kuulostaa siltä, että laite hukkaa viileän ilman huoneeseen. Fysiikka sanoo päinvastoin. Jos tavoitteena on saada lämpötila alas kosteassa helteessä, puhaltimen kuuluu käydä kovaa. Hiljainen puhallus siirtää tehoa kuivaamiseen, jota lämpömittari ei näe.

Käänteinen tavoite on yhtä pätevä. Jos huone tuntuu tunkkaiselta ja kosteus on varsinainen vaiva, hidas puhallus on oikea valinta, koska se maksimoi vedenpoiston. Kumpi kannattaa milloinkin, riippuu siitä kumpi vaivaa enemmän, ja olemme käsitelleet valintaa erikseen kuivaus- ja jäähdytystilan vertailussa.

⚠️
Kuivaustila ei viilennä: Laitteen kuivaustoiminto tekee tarkoituksella juuri sen, mikä estää lämpötilaa laskemasta. Se pudottaa ilmavirran minimiin ja ajaa kennon niin kylmäksi kuin mahdollista, jolloin lähes kaikki teho menee veden tiivistämiseen. Puhallettu ilma on tyypillisesti 5–6 asteista, kun jäähdytystilassa se on yli 10 asteista. Kuivaustila on oikea työkalu kosteuteen, mutta väärä työkalu 29 asteen huoneeseen.

Mitoitus perustuu vuosiin 1980–2009

Tehon jakautuminen selittää puolet ongelmasta. Toinen puoli on kuormapuolella: kuinka paljon lämpöä ja kosteutta huoneeseen ylipäätään tulee.

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017) asettaa uudisrakennuksen kesäajan huonelämpötilalle rajan: asuinrakennuksissa 27 °C, ja ylitystä sallitaan enintään 150 astetuntia välillä 1.6.–31.8. Olemassa olevissa rakennuksissa käytetään väljempiä 32 ja 30 asteen rajoja. Rajat ovat siis olemassa, mutta niiden takana oleva laskenta nojaa vanhaan säädataan.

Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen on nostanut esiin, että jäähdytysmitoituksen vertailuvuosi perustuu vuosien 1980–2009 säähavaintoihin. Siinä aineistossa hellepäiviä kertyi noin kuusi vuodessa. Vuonna 2018 niitä oli yli kolmekymmentä. Kun mitoituksen taustaoletus on kuusi hellepäivää ja todellisuus on kolmekymmentä, laite on suunniteltu tilanteeseen, jota kesä ei enää tuota.

Jäähdytystehon laskentaan ei myöskään ole ollut vakiintunutta kansallista ohjetta. FINVAC ja Talteka julkaisivat Talotekniikkainfossa jäähdytystehon mitoitusoppaan 20.12.2024 juuri tämän aukon täyttämiseksi. Opas korostaa, että kosteuden hallinta on osa mitoitusta eikä pelkkä lämpötila riitä lähtötiedoksi.

Kosteus ei tule vain ulkoa

Latentti kuorma syntyy kahdesta suunnasta. Ulkoa sitä tulee ilmanvaihdon mukana. Kesällä lämmöntalteenotto ei auta kosteuden kanssa samalla tavalla kuin talvella, ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa sisään tulevan ilman kosteutta ei säädellä lainkaan.

Sisältä kosteutta tulee asukkaista ja arjesta. Ihminen luovuttaa vesihöyryä hereillä ollessaan noin 200 grammaa tunnissa ja nukkuessaan selvästi vähemmän. Yksi suihku vapauttaa jopa puolitoista litraa vettä ilmaan. Suurin yksittäinen piikki on pyykin kuivaaminen sisätiloissa, mikä tuo huoneilmaan luokkaa viisi litraa konetta kohti.

Neljän hengen taloudessa, jossa pyykki kuivuu kodinhoitohuoneessa ja suihkussa käydään helteellä useammin kuin tavallisesti, sisäsyntyinen kosteuskuorma on merkittävä. Se kilpailee suoraan siitä samasta 3,5 kilowatista, jonka pitäisi laskea lämpötilaa.

Milloin vika ei ole kosteudessa

Kosteuskuorma selittää tyypillisen tilanteen, jossa huone jää 26 ja 27 asteen välille vaikka laite käy. Se ei selitä kaikkea. Oire on sama, mutta syitä on useita, ja hoito eroaa täysin. Alla erotusdiagnostiikka.

OireTodennäköinen syyMitä tarkistaa
Huone 26–27 °C, laite käy, kondenssivettä tulee runsaastiKosteuskuorma, matala SHRPuhallinnopeus, sisäinen kosteuslähde, aurinkosuojaus
Puhallettu ilma ei ole kylmää, kondenssivettä ei juuri tuleKylmäainemäärä tai kompressorivikaKylmäalan pätevyyden omaava huoltoliike, Tukes-rekisteri
Teho romahtaa iltapäivällä, ulkoyksikkö hyvin kuumaPoistoilman oikosulku tai tukkeutunut kennoVapaa tila ulkoyksikön ympärillä, kennon puhtaus
Yksi huone viileä, muut kuumiaIlmanjako, ei tehopulaOvien asento, huonekohtainen kierto, monisplit-tarve
Ilmavirta heikko, ääni normaaliLikainen suodatinSisäyksikön suodattimien puhdistus

Erota runsas kondenssi kuivasta poistoputkesta

Kaksi ensimmäistä riviä on tärkeä erottaa toisistaan, koska ne johtavat vastakkaisiin toimenpiteisiin. Runsas kondenssivesi kertoo, että laite jäähdyttää tehokkaasti mutta työ menee kosteuteen. Kuivana pysyvä poistoputki yhdessä laimean puhallusilman kanssa viittaa siihen, että kylmäainekierrossa on vikaa. Jälkimmäinen kuuluu kylmäalan pätevyyden omaavalle asentajalle, jonka voi tarkistaa Tukesin rekisteristä.

Käytännön merkitys: näin saat asteet alas

Mekanismista seuraa suoraan lista toimenpiteitä, jotka vaikuttavat juuri siihen muuttujaan, joka lämpötilaa liikuttaa.

💡
Tuntuvan tehon nostaminen:
  • Nosta puhallinnopeus kostealla helteellä. Tämä on ainoa suora keino siirtää tehoa latentista tuntuvaan.
  • Katkaise sisäinen kosteuslähde. Pyykki kuivumaan ulos, liesituuletin päälle keittäessä, suihkun jälkeen poistopuhallin käyntiin.
  • Estä auringon lämpökuorma ennen ikkunaa. Ulkopuolinen markiisi tai kaihdin pienentää tuntuvaa kuormaa selvästi tehokkaammin kuin sisäverho, koska lämpö ei ehdi sisälle.
  • Pidä ovet auki sisäyksikön suuntaan. Yksi sisäyksikkö ei jäähdytä huonetta, jonne ilma ei kierrä. Tämä on ilmanjako-ongelma, ei tehopula.
  • Aja laitetta jo aamulla. Rakenteiden lämmettyä jäähdytystä tarvitaan enemmän ja pidempään.

Esijäähdytys kannattaa erityisesti massiivisissa rakenteissa, ja rakenteen lämpökapasiteetti ratkaisee, kannattaako se juuri sinun talossasi. Olemme laskeneet vaikutuksen erikseen esijäähdytystä ja lämpömassaa koskevassa artikkelissa. Jos taas mietit, mitä jäähdytyskäyttö maksaa kesässä, luvut löytyvät jäähdytyksen kustannusartikkelista.

Miksi isompi laite ei ole ratkaisu

Yksi asia mekanismista ei seuraa: että suurempi laite ratkaisisi kosteusongelman. Suurempi kokonaisteho kasvattaa sekä tuntuvaa että latenttia tehoa, mutta ylimitoitettu laite saavuttaa asetusarvon nopeasti ja pysähtyy. Lyhyet käyntijaksot ehtivät jäähdyttää ilman mutta eivät kuivata sitä, jolloin huone tuntuu viileältä ja tunkkaiselta yhtä aikaa. Oikea mitoitus voittaa ylimitoituksen myös kosteassa ilmastossa.

Suomen mittakaavassa

Jäähdytys näkyy jo kantaverkossa

Ilmiö näkyy myös sähköjärjestelmässä. Fingridin mukaan kulutus kasvaa yli 20 asteen lämpötiloissa noin 50 megawattia jokaista astetta kohti, ja 30 asteessa lisäys on koko maan tasolla 300–500 megawattia. Luku on Fingridin asiantuntijan Jonne Jäppisen arvio Fingrid-lehdessä vuonna 2021, mutta suuruusluokka pätee edelleen. Jäähdytys on siirtynyt Suomessa marginaalista mitattavaksi kuormaksi.

Laitekanta kasvaa jäähdytystarpeen vetämänä

Laitekanta kertoo samaa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU raportoi vuodelta 2025 yhteensä 112 000 myytyä lämpöpumppua, joista ilmalämpöpumppuja oli 96 000 kappaletta. Kasvua ilmalämpöpumpuissa kertyi 14 %, ja SULPU nimeää kasvavan jäähdytystarpeen yhdeksi markkinan ajuriksi. Kumulatiivisesti laitteita on Suomessa noin 1,8 miljoonaa.

Kun näitä laitteita ostetaan yhä useammin nimenomaan jäähdytykseen, tuntuvan ja latentin tehon ero muuttuu olennaiseksi ostokriteeriksi. Toistaiseksi sitä ei löydy yhdestäkään hintavertailusta, koska sitä ei ilmoiteta. Motivan lämpöpumppuaineisto ja valmistajien datalehdet kertovat kokonaistehon ja kausihyötysuhteen, eivät jakoa. Lämmityspuolen vastaava mittariviidakko on avattu erikseen COP- ja SCOP-artikkelissa.

Lisätietoa laitteiden valinnasta ja Suomen ilmasto-oloista löytyy Motivan lämpöpumppusivuilta, säähavainnot Ilmatieteen laitokselta, kuormitustiedot Fingridin sähköjärjestelmän tila -palvelusta ja kylmäalan pätevyydet Tukesin sivuilta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko laitteessa vika, jos huone ei jäähdy alle 26 asteen?

Ei välttämättä. Jos kondenssivettä tulee runsaasti ja puhallettu ilma on selvästi kylmää, laite toimii mutta käyttää ison osan tehostaan kosteuden poistoon. Vikaan viittaa pikemminkin päinvastainen yhdistelmä: laimea puhallusilma ja kuivana pysyvä kondenssiputki. Silloin kannattaa tilata kylmäalan pätevyyden omaava huoltoliike.

Kannattaako puhallin laittaa hiljaiselle, jotta viileys pysyy huoneessa?

Ei, jos tavoitteena on lämpötilan lasku. Hidas puhallus jäähdyttää kennon kylmemmäksi, jolloin vettä tiivistyy enemmän ja tuntuvan tehon osuus pienenee. Kostealla helteellä kova puhallusnopeus tuottaa suuremman lämpötilan laskun. Hiljainen puhallus on oikea valinta vain silloin, kun varsinainen vaiva on kosteus eikä lämpö.

Miksi datalehdessä ei ilmoiteta SHR-arvoa?

EU:n ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimukset koskevat kokonaistehoa ja kausihyötysuhdetta SEER, eivät tehon jakautumista. Koska ilmoitusvelvollisuutta ei ole, valmistajat eivät julkaise SHR-arvoa kuluttajadatalehdissä. Arvo riippuu lisäksi voimakkaasti sisäilman kosteudesta ja puhallinnopeudesta, joten yksi luku ei kuvaisi laitetta yksiselitteisesti.

Auttaako suurempi laite kosteusongelmaan?

Vain rajallisesti. Suurempi laite kasvattaa molempia tehon osia, mutta ylimitoitettu laite saavuttaa asetusarvon nopeasti ja sammuu. Lyhyet käyntijaksot jäähdyttävät ilman kuivaamatta sitä, jolloin huone tuntuu samaan aikaan viileältä ja tunkkaiselta. Mitoitus kannattaa tehdä todellisen kuorman mukaan, ei varmuuden vuoksi ylös.

Onko kondenssiveden määrä merkki viasta?

Ei. Kondenssivesi on jäähdytyksen normaali sivutuote, ja sen määrä kertoo latentin tehon suuruudesta. Ongelma syntyy vasta, jos vesi ei poistu suunniteltua reittiä. Tukkeutunut poistoputki tai väärin kallistettu kouru johtaa vesivahinkoon, joten poistoreitin kunto kannattaa tarkistaa kesäkauden alussa.

Yhteenveto

Ilmalämpöpumpun kilvessä oleva jäähdytysteho on EN 14511 T1 -mittauspisteessä mitattu kokonaisteho, jossa sisäilma on noin 46-prosenttisessa kosteudessa ja kastepiste 14,5 astetta. Suomalaisen kostean hellepäivän sisäilmassa kastepiste on 18,6–20,4 astetta, mikä siirtää suuremman osan tehosta veden tiivistämiseen. Kolmen ja puolen kilowatin laitteesta jää lämpötilan laskuun 2,3–2,5 kW aiemman 2,8–3,2 kilowatin sijaan.

Ratkaiseva oivallus on, ettei ongelma ole ulkoyksikössä. Suomen 30 asteessa laite toimii mittauspistettään helpommissa lauhdutusoloissa. Pullonkaula on sisäilman kosteudessa, ja ainoa käyttäjän hallitsema säädin on puhallinnopeus, joka siirtää tehoa tuntuvan ja latentin välillä. Sen lisäksi kannattaa vaikuttaa kuormaan: aurinkosuojaus ennen ikkunaa ja sisäsyntyisen kosteuden katkaisu tuottavat asteita luotettavammin kuin isompi laite.

Kun seuraavan kerran vertailet jäähdyttäviä ilmalämpöpumppuja, muista että ilmoitettu kilowattiluku on summa kahdesta työstä. Sitä, miten summa jakautuu, ei kerrota missään datalehdessä. Kuivaus- ja jäähdytystilan vertailu auttaa valitsemaan oikean tilan kulloiseenkin keliin.

GRIVOLT

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.

Lähteet ja lisätietoa

  • 1009/2017
  • Motivan lämpöpumppusivuilta
  • Fingridin sähköjärjestelmän tila -palvelusta
  • Tukesin sivuilta

Lämpöpumppujen tarjouspalvelu on tulossa

Rakennamme lämpöpumppuasentajien vertailua. Jätä sähköposti, niin ilmoitamme heti kun voit pyytää tarjouksia.

Ilmoita minulle
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?
Cleantech-uutiset
📊Markkina-analyysi

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?

Olkiluoto 3 irtoaa verkosta 50 vuorokaudeksi 10.9.2026, ja samaan aikaan huolletaan Loviisan molemmat yksiköt. GRIVOLT-analyysi arvioi huoltosyksyn vaikutuksen pörssisähköön ja kiinteisiin sopimuksiin.

27.7.202611 min
Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?
Latausratkaisut
⚖️Vertailu

Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?

Valtion latausinfra-avustusta ei voi hakea heinäkuussa 2026: uusi 10 miljoonan euron vuosiavustus on vasta strategiakirjaus. Vertailimme neljä rahoitusreittiä ja kerromme, miksi EIR-takaus on taloyhtiön ainoa haettavissa oleva instrumentti.

27.7.202611 min
Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?
Vertailut
⚖️Vertailu

Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?

Budjetti-ILP maksaa asennettuna 1 250–1 900 €, lippulaiva 2 400–3 400 €. Laskimme, palautuuko noin 1 500 €:n lisähinta pienempänä sähkölaskuna. Ei palaudu.

26.7.202615 min