GRIVOLT
För privatFör bostadsförening
Få offerter
LaddstationerSolpanelerVärmepumpar
Få offerter
Logga in

För kunder

Hantera dina offerter

För entreprenörer

Hantera projekt

Bli installatör

Få nya kunder

BloggKalkylatorerKontaktOm oss
För kunder
Logga inFå offerter
För entreprenörer
Logga inBli installatör
Mer info
BloggKalkylatorerKontaktOm oss
GRIVOLT

Marknadsplats för energiinstallationer

E-postTelefon

För kunder

  • Blogg
  • Lokala guider

För entreprenörer

  • Gå med
  • Logga in

Om

  • Om oss
  • Villkor
  • Integritet
  • Cookies
Tjänsten fungerar normalt

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Marknadsplats för energiinstallationer. Begär offerter och jämför förslag från Tukes-certifierade entreprenörer.

tuki@grivolt.fi
Helsingfors, Finland

För kunder

  • Blogg
  • Lokala guider
  • Vanliga frågor

För entreprenörer

  • Gå med i nätverket
  • Entreprenörsvillkor
  • Logga in

Om

  • Om oss
  • Användarvillkor
  • Integritetspolicy
  • Cookiepolicy

© 2026 GRIVOLT. Alla rättigheter förbehållna.

Tjänsten fungerar normalt
Siirry artikkeliin
Takaisin
Ensi talvena ei tehoreserviä – onko sähköpulan uhka ohi?
Cleantech-uutiset
12. kesäkuuta 202610 min lukuaikaPäivitetty 8. marraskuuta 2026
📊Markkina-analyysi

Ensi talvena ei tehoreserviä – onko sähköpulan uhka ohi?

Energiavirasto päätti 18.5.2026, ettei tehoreserviä hankita talvikaudelle 2026–2027 – jo neljättä kertaa peräkkäin. Analyysi kertoo, miksi sähkön pitäisi riittää ennätyskulutuksenkin jälkeen ja mitä ensi talvi maksaa.

pörssisähkö2026Suomi+1
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
685 lukijaa

Julkaistu: 12.6.2026 klo 18.00

GRIVOLT

Suunnitteletko lataus- tai aurinkoasennusta?

Laske alustava asennushinta ja jätä halutessasi maksuton tarjouspyyntö. Tarjouspyyntö ei sido tilaamaan.

Laske hinta-arvio

Energiavirasto päätti 18.5.2026, ettei tehoreservikapasiteettia hankita kaudelle 1.11.2026–31.10.2027 (Energiaviraston tiedote 18.5.2026). Viraston mallinnuksen perusskenaariossa toimitusvarmuuden tavoitetaso ei ylity vuonna 2027: tehovajetta saa kertyä keskimäärin enintään 2,1 tuntia vuodessa, eikä raja mallinnuksen mukaan rikkoudu. Päätös on jo neljäs peräkkäinen, ja se syntyi vain neljä kuukautta sen jälkeen, kun Suomen sähkönkulutus rikkoi kaikkien aikojen ennätyksen 15 553 MW (Fingrid 1.4.2026). Tässä analyysissa käymme läpi, miksi virasto luottaa sähkön riittävyyteen ensi talvena ja mitä päätös tarkoittaa kotitalouden sähkölaskulle.

Suomen sähkönkulutuksen talvihuiput 2016, 2025 ja 2026 sekä kotimainen kapasiteetti ja tuontikyky
Talvien kulutushuiput suhteessa kotimaiseen kapasiteettiin ja tuontikykyyn. Lähteet: Fingrid 1.4.2026 ja 24.9.2025.

Lukujen yhteenveto

Tehoreservi on sähköjärjestelmän vararengas. Energiavirasto voi hankkia voimalaitoksia, sähkövarastoja ja kulutusjoustokohteita valmiuteen tilanteisiin, joissa markkinaehtoinen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta. Nykyinen tehoreservilaki (117/2011) velvoittaa viraston arvioimaan reservin tarpeen vähintään joka toinen vuosi. Kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä: Fingrid kerää rahoituksen kulutukselta erillisinä maksuina, ja järjestelmä on maksanut käyttäjilleen historiansa aikana yhteensä noin 200 miljoonaa euroa (Fingrid-lehti 7.9.2022).

Päätöksen mittatikkuna toimii Suomelle vahvistettu luotettavuusstandardi. Sen mukaan sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino saa jäädä saavuttamatta keskimäärin enintään 2,1 tuntia vuodessa. Kyse on tilastollisesta odotusarvosta, ei luvatuista katkotunneista: standardin alittuminen tarkoittaa, että niukkuustilanteiden riski on hyväksyttävän pieni. Energiaviraston mallinnuksen perusskenaariossa tämä raja ei ylity vuonna 2027, joten lain edellytykset reservin hankinnalle eivät täyty.

Valmiudessa oleva reservi ei myöskään olisi tavallista voimalaitossähköä. Talvikaudella reservilaitosten on käynnistyttävä 12 tunnissa, ja EU-sääntöjen mukainen aktivointihinta on 10 000 €/MWh, eli reservi käynnistetään vasta kun markkinoilta ei aidosti löydy sähköä. Hankintapäätösten historia kertoo, miten Suomen tehotase on muuttunut muutamassa vuodessa:

KausiTehoreserviEnergiaviraston peruste
2020–2022611 MWMeri-Pori 440 MW, Naistenlahti 1 129 MW, Kymijärvi KT 42 MW. Toistaiseksi viimeinen sopimuskausi.
2022–20230 MWTarpeeksi määritettiin 600 MW, mutta ainoa tarjous hylättiin ja hankinta keskeytyi.
2023–20240 MWOlkiluoto 3:n käynnistyminen paransi tehotasetta (päätös 28.4.2023).
2024–20250 MWTuulivoiman kasvu ja rakenteilla ollut Aurora Line (päätös 9.4.2024).
2025–20260 MWAurora Line ratkaisi: ilman sitä luotettavuusstandardi olisi ylittynyt (päätös 29.4.2025).
2026–20270 MWPerusskenaariossa tehovaje jää alle 2,1 h/v -standardin (päätös 18.5.2026).

Taulukon viesti on selvä: Suomi on elänyt ilman tehoreserviä jo neljä vuotta, heinäkuusta 2022 alkaen. Sähkönkäyttäjälle päätöksellä on pieni mutta konkreettinen sivuvaikutus, sillä kun reserviä ei hankita, sen kustannuksia ei myöskään kerätä sähkölaskuissa. Samaan aikaan kulutus on kääntynyt kasvuun. Tammi–maaliskuussa 2026 sähköä käytettiin 26,7 TWh, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin (Fingridin johdon katsaus 27.4.2026).

📊
Hyvä tietää: Tehoreserviä on aktivoitu viimeksi 8.1.2010, jolloin verkkoon nostettiin enimmillään 190 MW kolmen tunnin ajan. Sen jälkeen reserviä ei ole tarvittu kertaakaan, vaikka kapasiteettia pidettiin valmiudessa kesäkuuhun 2022 asti.

Mitä luvut kertovat

Neljäs peräkkäinen päätös, ei äkkikäänne

Otsikkotasolla päätös voi kuulostaa rohkealta: maa luopuu varakapasiteetista heti ennätystalven jälkeen. Kyse on kuitenkin jatkumosta. Energiavirasto jätti reservin hankkimatta jo keväällä 2023, 2024 ja 2025. Suurin yksittäinen selittäjä on Olkiluoto 3, jonka säännöllinen tuotanto alkoi huhtikuussa 2023. Energiaviraston johtaja Antti Paananen kertoi Helsingin Sanomille tammikuussa 2024, että tehovajeen odotusarvo putosi OL3:n myötä noin 33 tunnista alle kahteen tuntiin vuodessa, ja tiivisti: ”Tehopulaa ei ole ollut” (Verkkouutiset 6.1.2024).

Ennätystalvi meni ilman yhtäkään varoitusta

Talvi 2025–2026 testasi väitettä käytännössä. Torstaina 8.1.2026 klo 17.00–17.15 kulutus nousi 15 553 megawattiin, kun pakkasta oli kulutuksella painotettuna −19 °C. Edellinen ennätys 15 164 MW oli tammikuulta 2016. Kotimainen tuotanto kattoi huipusta 14 320 MW ja nettotuonti 1 233 MW. Spot-hinta oli huipun aikana 92,39 €/MWh eli noin 9,2 snt/kWh ilman veroja ja siirtoa: korkea, mutta ei poikkeuksellinen lukema. Kaksi päivää myöhemmin rikkoutui myös kotimaisen tuotannon ennätys, 15 474 MW. Koko talvena Fingrid ei antanut yhtään sähköpulavaroitusta, ja järjestelmä toimi normaalisti (Fingridin yhteenveto 1.4.2026).

Ennätyspäivänä myös sääonni suosi. ”Syynä on pitkä pakkasjakso. Lämmitykseen tarvitaan paljon sähköä”, Fingridin yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi kommentoi kulutuspiikkiä YLE:lle, mutta lisäsi samaan hengenvetoon: ”Vaikka meillä on kova kireä pakkanen, tuulivoimaa on hyvin tarjolla” (YLE 8.1.2026). Yhdistelmä kertoo olennaisen riskistä: vaarallisin tilanne ei ole pelkkä pakkanen vaan pitkä pakkasjakso, joka osuu tyyneen ja vähätuuliseen säähän.

Marginaali oli silti kapea

Ennätystalven sujuminen ei tarkoita, että väljyyttä olisi ollut runsaasti. Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka totesi yhtiön Q1-katsauksessa 27.4.2026, että huippukulutuksen aikana ”sähköjärjestelmässä ei enää ollut paljonkaan marginaalia”. Fingridin syyskuussa 2025 esittämä arvio kertoo mittasuhteet: erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä kotimaista kapasiteettia on käytettävissä noin 11 700 MW, kun kulutus voi nousta noin 15 000 megawattiin. Erotus katetaan tuonnilla, jonka kapasiteetti on 4 100 MW: Ruotsista 3 100 MW ja Virosta 1 000 MW. Kireimpinä hetkinä Suomi nojaa siis naapureihinsa. Tammikuussa 2026 tämä järjestely toimi moitteetta.

Taustatekijät: mikä pitää Suomen sähköt päällä

Energiaviraston luottamus ei perustu yhteen tekijään vaan neljän muutoksen summaan. Olkiluoto 3 toi perusvoimaa, Aurora Line kasvatti tuontia, tuulivoima ja akut laajenivat ja kulutusjousto osoitti tehonsa jo pelkotalvena. Kaikilla neljällä on kuitenkin myös rajoitteensa, ja siksi ne kannattaa käydä läpi yksitellen.

OL3:n huolto päättyy juuri ennen talvikautta

TVO huoltaa Olkiluoto 3:a 10.9.–30.10.2026, noin 50 vuorokauden ajan (TVO:n vuosihuoltosivu). Ajoitus sopii yhteen Energiaviraston päätöksen kanssa: huolto päättyy aikataulun mukaan juuri ennen tehoreservikauden alkua 1.11.2026. Vuonna 2027 OL3:lla ei ole vuosihuoltoa lainkaan, koska laitos siirtyy 18 kuukauden polttoainejaksoon. Suomen suurin yksittäinen tuotantoyksikkö, nettoteholtaan noin 1 600 MW, on siis käytettävissä koko ensi talven ja koko vuoden 2027. Mittakaava on kotitalouksillekin helppo hahmottaa: yksi OL3 vastaa noin kymmenesosaa tammikuun 2026 ennätyskulutuksesta.

Aurora Line nosti tuontikyvyn 4 100 megawattiin

Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen Aurora Line otettiin kaupalliseen käyttöön 13.11.2025, etuajassa alkuperäisestä tavoitteesta (YLE 13.11.2025). Uusi 400 kV:n yhteys kasvatti tuontikapasiteettia Ruotsista 800 megawatilla, ja pohjoisten vaihtosähköyhteyksien siirtokyky nousi 1 900 megawattiin. ”Aurora Linen myötä maiden välille tulee 35 prosenttia lisää siirtokapasiteettia. Kyse on todella merkittävästä asiasta”, Fingridin varatoimitusjohtaja Timo Kiiveri sanoi YLE:lle käyttöönoton yhteydessä. Hyöty näkyi heti: talvella tuonti Pohjois-Ruotsista oli 78 % ajasta suurempaa kuin entinen 1 200 MW:n maksimi (Fingrid 1.4.2026). Myös Viron suunta on jälleen täydessä käytössä, sillä joulukuussa 2024 vaurioitunut EstLink 2 palasi kaupalliseen käyttöön 20.6.2025. Tuonti on toki riippuvaista naapurimaiden omasta tilanteesta, mutta Pohjois-Ruotsin vesivoimavaltainen tuotanto ylittää alueen oman kulutuksen selvästi, ja Fingrid on jo käynnistänyt seuraavan Ruotsin-yhteyden, Fenno-Skan 3:n, suunnittelun.

Tuulivoima, akut ja jousto kasvavat

Tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2025 lopussa 9 433 MW, ja vuosituotanto ylitti 22 TWh (Energiateollisuus ry). Tuuli ei takaa tehoa juuri pakkashuipun tunneilla, mutta suuri kapasiteetti lyhentää niukkuusjaksoja ja pienentää niiden todennäköisyyttä. Toinen kasvava puskuri ovat sähkövarastot: Suomeen oli helmikuussa 2026 liitetty akkuja yli 1 050 MW, minkä vaikutuksia kotitalouksille GRIVOLT analysoi aiemmin. Kotitalouksien akut osallistuvat jo Fingridin reservimarkkinoille, mitä käsittelimme kotiakkujen tuottovertailussa. Akkujen vahvuus on juuri huipputunneissa: ne purkavat varastoaan kalleimpina tunteina ja lataavat halvoilla, eli ne tasaavat täsmälleen sitä vuorokauden sisäistä vaihtelua, joka pakkaspäivinä kiristää tehotasetta. Heikkous on kesto, sillä nykyiset varastot tyhjenevät tunneissa, eivät vuorokausissa. Kolmas puskuri on kulutusjousto: talven 2022–2023 huipputunteina suomalaiset pienensivät kulutustaan jopa 1 500 MW (Fingrid 17.4.2023). Pörssisähkön yleistyminen on tehnyt joustosta pysyvän markkinailmiön, joka aktivoituu hintapiikkien myötä ilman erillisiä kampanjoitakin.

Vastavoima: vanhaa kapasiteettia poistuu

Kehitys ei silti ole yksisuuntaista. Ennen talvea 2025–2026 markkinoilta poistui 344 MW voimalaitoskapasiteettia, muun muassa Helenin Salmisaaren voimalaitos (155 MW) ja Martinlaakson yksiköitä Vantaalta (Fingridin markkinatoimikunnan aineisto 24.9.2025). Sähkön kysyntä kasvaa samaan aikaan lämpöpumppujen, liikenteen sähköistymisen ja teollisuuden investointien myötä. Yhteistuotantolaitosten poistuma jatkuu ensi vuosikymmenelle, ja juuri se varjostaa pidemmän aikavälin näkymää.

Vertailu: pelkotalvesta 2022–2023 ennätystalveen

Mitä silloin pelättiin ja miten kävi

Syksyllä 2022 Fingrid kehotti suomalaisia varautumaan sähköpulan aiheuttamiin kiertäviin katkoihin, ja valtionhallinnon Astetta alemmas -säästökampanja käynnistyi Motivan koordinoimana lokakuussa 2022. Kampanjan tavoitteena oli saada vähintään kolme neljästä suomalaisesta säästämään energiaa, ja taustalla painoivat Venäjän tuonnin loppuminen, OL3:n viivästyminen ja kaasun hinnan nousu koko Euroopassa. Harvemmin muistetaan, että pelkotalvi elettiin kokonaan ilman tehoreserviä. Energiavirasto määritti tarpeeksi 600 MW, mutta ainoa tarjous, Fortumin Meri-Porin 440 MW, jouduttiin hylkäämään tarjousehtojen vastaisena, ja hankinta keskeytyi. Sähköpulaa ei tullut: talvi oli leuto, kotitaloudet säästivät sähköä ennätystahtia ja kulutushuippu jäi vuosituhannen matalimmaksi (Fingrid 17.4.2023). Kolme talvea myöhemmin ennätyskulutus hoitui ilman yhtäkään varoitusta.

TalviKulutushuippuPakkanen huipun aikanaNettotuonti huipputunnillaSähköpulavaroituksia
2022–2023 (leuto talvi)Vuosituhannen matalin, ajoittui maaliskuulle 2023––0 kpl (katkoihin varauduttiin etukäteen)
2024–202513 314 MW (4.2.2025)−4,6 °C68 MW0 kpl
2025–202615 553 MW (8.1.2026, ennätys)−19 °C1 233 MW0 kpl

Taulukko paljastaa myös, miten paljon talvet vaihtelevat. Talven 2024–2025 kulutushuippu jäi 13 314 megawattiin, ja huipputunnillakin nettotuontia tarvittiin vain 68 MW. Vuotta myöhemmin huippu oli yli 2 200 MW korkeampi ja tuontia tarvittiin 1 233 MW. Sähkölämmitteinen Suomi elää pakkasen armoilla, ja juuri siksi yksittäinen leuto tai kylmä talvi ei vielä todista tehotaseesta mitään. Energiaviraston mallinnus perustuukin sääskenaarioiden todennäköisyyksiin, ei viime talven toteumaan.

ERAA: riittävyys kestää 2026–2029, mutta 2030-luku huolettaa

Eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi ERAA tukee Energiaviraston linjaa lähivuosille. ENTSO-E:n tuoreimman arvion mukaan Suomen sähkön riittävyys pysyy hyvällä tasolla vuosina 2026–2029 monipuolisen tuotannon, jouston ja siirtoyhteyksien ansiosta (Fingrid 3.2.2026). Sen jälkeen suunta kääntyy. ENTSO-E on arvioinut Suomen tehovajeen nousevan noin 4 tuntiin vuonna 2028 ja noin 6,5 tuntiin vuonna 2030, selvästi yli 2,1 tunnin standardin, ellei uutta joustavaa kapasiteettia rakenneta arviolta 750–1 000 MW (Fingridin esitysaineisto 24.9.2025). Fingrid ehdottikin helmikuussa 2026 erillistä tukimekanismia harvinaisia niukkuustilanteita varten (Fingrid 4.2.2026).

Huolen ydin on yhteistuotannon alasajo. Kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat tuottaneet juuri talven huipputunteina luotettavaa tehoa, mutta kaukolämpöyhtiöt korvaavat niitä lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla, jotka päinvastoin lisäävät sähkön kysyntää. Sähköpulan uhka on siis väistynyt lähivuosiksi, ei vuosikymmenen loppuun asti.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle kuluttajalle

Talvisähkö maksaa silti noin 10 snt/kWh

Riittävyys ja hinta ovat eri asioita. Johdannaismarkkina hinnoittelee ensi talven sähkön edelleen selvästi kesää kalliimmaksi: 12.6.2026 haetut Suomen aluehinnan futuurit olivat marraskuulle 9,81 snt/kWh, joulukuulle 10,44 snt/kWh ja tammikuulle 2027 10,57 snt/kWh, kaikki arvonlisäveroineen. Kesän 2026 kuukausifutuurit liikkuivat kesäkuun alussa noin kuuden sentin tuntumassa, joten talvikuukaudet hinnoitellaan edelleen selvästi kalliimmiksi. Vuosineljänneksittäin ero näkyy vielä selvemmin: loka–joulukuun 2026 futuurin hinta oli 8,26 snt/kWh ja tammi–maaliskuun 2027 futuurin 10,39 snt/kWh. Suunta on viime viikkoina ollut loivasti alaspäin, sillä kesäkuun alussa marraskuu hinnoiteltiin vielä 9,90 ja joulukuu 10,61 senttiin.

Tehoreservipäätös ei laske talven hintaa suoraan, mutta se kertoo, ettei markkinoilla odoteta poikkeuksellista niukkuutta. Niukkuuspelko näkyisi futuureissa välittömästi riskipreemiona, kuten syksyllä 2022 nähtiin. Sopimustyypin valintaa puimme tarkemmin analyysissa Pörssisähkö vai kiinteä kesällä 2026.

Suomen sähköfutuurien hinnat talvikuukausille 2026–2027
Suomen aluehinnan kuukausifutuurit talvelle 2026–2027, snt/kWh sis. alv. Lähde: Nasdaq-johdannaiset 12.6.2026.

Katkoja ei kannata pelätä, hintapiikkejä kyllä

Tehoreservistä luopuminen ei poista sähköjärjestelmän suojakerroksia. Niukkuus näkyy aina ensin hinnassa: kalliit tunnit hillitsevät kulutusta, tuonti kasvaa ja teollisuus joustaa. Kiertävät katkot olisivat vasta viimeinen keino, ja niistä Fingrid tiedottaisi etukäteen. Mittakaavaa antaa ennätyspäivä 8.1.2026, jolloin spot-hinta nousi vain reiluun yhdeksään senttiin kilowattitunnilta ilman veroja. Pörssisähköasiakkaan todellinen riski on yksittäisten pakkastuntien hintapiikki, ei pimeä olohuone.

Kireä tilanne ei myöskään tulisi yllätyksenä. Fingrid viestii tehotilanteesta julkisesti ja porrastetusti, kuten syksyllä 2022, jolloin kiertävien katkojen mahdollisuudesta kerrottiin kuukausia etukäteen ja kotitaloudet ehtivät sopeuttaa kulutustaan. Silloinkin lopputulos oli, että katkoja ei tarvittu: kulutusjousto ja leuto sää riittivät. Nyt lähtötilanne on olennaisesti vahvempi, sillä tuotantokapasiteettia ja tuontiyhteyksiä on enemmän kuin kertaakaan 2020-luvulla.

Kotitalouden kannalta kesä on hyvä hetki tehdä sopimuspäätökset rauhassa. Kiinteähintaiset talvisopimukset hinnoitellaan futuurikäyrän mukaan, joten ne ovat tyypillisesti edullisimmillaan silloin, kun johdannaiset ovat matalalla, eivät vasta lokakuussa hintojen jo noustua.

💡
Vinkki: Pörssisähköasiakas tasaa talven hintariskiä kolmella keinolla: ajoittamalla suurimman kulutuksen (sauna, auton lataus, lämminvesivaraaja) halvoille tunneille, harkitsemalla kotiakkua, joka voi tuottaa myös reservimarkkinoilla, tai lukitsemalla osan kulutuksesta kiinteähintaiseen sopimukseen ennen syksyn hinnannousua.

Yhteenveto

Vastaus otsikon kysymykseen on kaksiosainen. Ensi talvena sähkön pitäisi riittää: Energiaviraston 18.5.2026 tekemä päätös vahvistaa kuvan, joka on rakentunut vuodesta 2023 alkaen, kun Olkiluoto 3, Aurora Line, tuulivoiman 9 433 MW, akkujen 1 050 MW ja kulutusjousto pitävät Suomen tehotaseen luotettavuusstandardin rajoissa ilman erillistä varareserviä. Ennätystalvi 2025–2026 todisti saman käytännössä. Kokonaan ohi uhka ei silti ole, sillä marginaalit olivat Fingridin omin sanoin kapeat ja 2030-luvun näkymä edellyttää uusia joustoinvestointeja.

Seuraavat kiintopisteet ovat tiedossa. Fingrid julkaisee talven 2026–2027 riittävyysarvionsa tavallisesti syys–marraskuussa. OL3:n vuosihuolto päättyy aikataulun mukaan 30.10.2026, juuri ennen tehoreservikauden alkua. Energiaviraston on lain mukaan arvioitava tehoreservin tarve seuraavan kerran viimeistään vuonna 2028. Pidemmällä aikavälillä ratkaistavana on 2030-luvun joustokapasiteetti: ilman uusia investointeja tehovaje uhkaa ylittää standardin jo 2028. GRIVOLT palaa aiheeseen, kun Fingridin ehdottaman tukimekanismin valmistelu etenee.

Tilaa GRIVOLT Markkinakatsaus -uutiskirje, niin saat seuraavat analyysit ensimmäisenä.

Lähteet

  • Energiavirasto: Energiavirasto ei hanki tehoreservikapasiteettia kaudelle 2026–2027 (18.5.2026)
  • Fingrid: Yhteenveto sähköjärjestelmän toiminnasta talvella 2025–2026 (1.4.2026)
  • Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.–31.3.2026 (27.4.2026)
  • TVO: Olkiluodon vuosihuollot 2026 (haettu 12.6.2026)
  • YLE: Aurora Line otettiin käyttöön etuajassa (13.11.2025)
  • Fingrid: Selvitys sähkön riittävyydestä Euroopassa (ERAA) julkaistu (3.2.2026)
  • Fingrid: Ehdotus sähkön riittävyyden varmistamiseksi 2030-luvulla (4.2.2026)
  • Finlex: Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä 117/2011
  • Verkkouutiset: Energiaviraston johtaja HS:lle: tehopulaa ei ole ollut (6.1.2024)
  • Fingrid: Enough electricity this winter (17.4.2023)
  • Energiateollisuus ry: Tuulivoima Suomessa (haettu 12.6.2026)

GRIVOLT

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.

Lähteet ja lisätietoa

  • Energiaviraston tiedote 18.5.2026
  • Fingrid 1.4.2026
  • tehoreservilaki (117/2011)
  • Motiva – Energiatehokkuus

Suunnitteletko lataus- tai aurinkoasennusta?

Laske alustava asennushinta ja jätä halutessasi maksuton tarjouspyyntö. Tarjouspyyntö ei sido tilaamaan.

Laske hinta-arvio
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?
Cleantech-uutiset
📊Markkina-analyysi

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?

Olkiluoto 3 irtoaa verkosta 50 vuorokaudeksi 10.9.2026, ja samaan aikaan huolletaan Loviisan molemmat yksiköt. GRIVOLT-analyysi arvioi huoltosyksyn vaikutuksen pörssisähköön ja kiinteisiin sopimuksiin.

27.7.202611 min
Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?
Latausratkaisut
⚖️Vertailu

Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?

Valtion latausinfra-avustusta ei voi hakea heinäkuussa 2026: uusi 10 miljoonan euron vuosiavustus on vasta strategiakirjaus. Vertailimme neljä rahoitusreittiä ja kerromme, miksi EIR-takaus on taloyhtiön ainoa haettavissa oleva instrumentti.

27.7.202611 min
Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?
Vertailut
⚖️Vertailu

Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?

Budjetti-ILP maksaa asennettuna 1 250–1 900 €, lippulaiva 2 400–3 400 €. Laskimme, palautuuko noin 1 500 €:n lisähinta pienempänä sähkölaskuna. Ei palaudu.

26.7.202615 min