GRIVOLT
YksityiselleTaloyhtiölle
Pyydä tarjoukset
LatausasematAurinkopaneelitLämpöpumput
Pyydä tarjoukset
Kirjaudu sisään

Asiakkaille

Hallitse tarjouksiasi

Urakoitsijoille

Hallitse projekteja

Liity asentajaksi

Saa uusia asiakkaita

BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
Asiakkaille
Kirjaudu sisäänPyydä tarjoukset
Urakoitsijoille
Kirjaudu sisäänLiity asentajaksi
Lisätietoa
BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka

SähköpostiPuhelin

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat

Urakoitsijoille

  • Liity
  • Kirjaudu

Tietoa

  • Meistä
  • Ehdot
  • Tietosuoja
  • Evästeet
Palvelu toimii normaalisti

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka. Pyydä tarjoukset ja vertaile Tukes-pätevien urakoitsijoiden ehdotuksia.

tuki@grivolt.fi
Helsinki, Suomi

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat
  • UKK

Urakoitsijoille

  • Liity verkostoon
  • Urakoitsijan ehdot
  • Kirjaudu sisään

Tietoa

  • Tietoa meistä
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Evästekäytäntö

© 2026 GRIVOLT. Kaikki oikeudet pidätetään.

Palvelu toimii normaalisti
Siirry artikkeliin
Takaisin
Maatilan aurinkopaneeli 2026 – 40 % Hyrrä-investointituki + ALV-vähennys, hakuprosessi vaihe vaiheelta
Tuet ja verovähennykset
10. toukokuuta 20268 min lukuaikaPäivitetty 17. marraskuuta 2026
💬Asiantuntijahaastattelu

Maatilan aurinkopaneeli 2026 – 40 % Hyrrä-investointituki + ALV-vähennys, hakuprosessi vaihe vaiheelta

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija käy läpi Hyrrän hakuprosessin, 100 kWp:n maitotila-esimerkin (60 000 € netto) ja viisi yleisintä virhettä, joiden takia hakemuksia palautetaan keväällä 2026.

kotitalousvähennys 2026aurinkosähkön myynti verkkoonaurinkosähkö kannattavuus+1
GRIVOLT-toimitus
Suomen puhtaan energian tietolähde
278 lukijaa

Maatilan 100 kWp aurinkopaneeli navetan katolla maksaa keväällä 2026 tyypillisesti 100 000 euroa ALV 0 prosenttia. Kun tilan alv-palautus 25 500 euroa ja Hyrrä-investointituki 40 prosenttia (40 000 euroa) on vähennetty, kassasta lähtevä nettokustannus jää 60 000 euroon. Investointi maksaa itsensä takaisin 5–9 vuodessa omakäyttöasteen mukaan. Ehto on yksi: hakemuksen on oltava vireillä ennen kuin urakoitsijaa tilataan, muuten tukea ei saa eikä siihen voi hakea uudelleen.

GRIVOLT

Paljonko aurinkopaneelit maksaisivat kotiisi?

Kokeile maksutonta simulaattoria ja saat arvion tuotosta, säästöstä ja asennushinnasta. Voit sen jälkeen jättää tarjouspyynnön.

Kokeile aurinkolaskuria

Tämä on kevään 2026 oleellinen kuva, mutta sen ympärillä on yllättävän monta yksityiskohtaa, jotka maatilat saavat vasta täydennyspyynnön mukana ELY-keskukselta. Käymme läpi mitä Hyrrä-prosessi todella vaatii, mistä 40 prosentin tukitaso tulee ja miksi se ei ole se mitä otsikoissa viime kuukausina luki, sekä mitkä viisi virhettä toistuvat ProAgrian ja ELY-keskuksen julkisesti dokumentoiduissa koulutusmateriaaleissa.

Maatilan navetan etelään suuntautuvalle katolle asennettu 100 kWp aurinkopaneelijärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla, viljelijä tarkistaa järjestelmää tabletilla.
Aurinkopaneelit suomalaisen maatilan rakennuksen katolla, kevät 2026.
ℹ️
Mihin tämä artikkeli perustuu:
  • Ruokaviraston Maatalouden investointituet -ohjeistus 2026
  • Valtioneuvoston asetus 266/2023 ja sen muutos MMM/2024/37 (16.3.2024)
  • ProAgrian ja ELY-keskuksen yhteinen koulutusmateriaali 18.3.2025
  • Verohallinnon maatalouden tulot ja menot -ohjeistus
  • Energiaviraston pientuotannon säädökset
Kaikki numeeriset väitteet on linkitetty alkuperäiseen viranomais- tai toimialaliittolähteeseen.

Miksi tukitaso on 40 % eikä 50 %?

Tukitaso aurinkopaneelille on 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tämä on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 266/2023, jota on muutettu päätöksellä MMM/2024/37. Muutos astui voimaan 16.3.2024, ja sillä laskettiin maatilan energiainvestointien tukitaso 50 prosentista 40 prosenttiin. Aiempaa korkeampaa 50 prosentin tasoa ei ole toukokuuhun 2026 mennessä palautettu.

Biokaasulaitos on poikkeus. Maatilojen biokaasuinvestoinnit ovat säilyneet 50 prosentin tasolla. Aurinkopaneeli, ledivalaistus, lämmöntalteenotto ja muut energiainvestoinnit ovat 40 prosentissa.

Yksi yleinen sekaannus koskee nuoren viljelijän +10 prosenttiyksikön korotusta. Korotus pätee asetuksen mukaan vain ryhmään 1, eli kilpailukyky-investointeihin (navetat, sikalat, viljavarastot). Energiainvestointi on ryhmä 3 eikä korotus sovellu siihen. ProAgrian ja ELY:n koulutusmateriaalin (s. 25) taulukko vahvistaa tämän selvästi.

Käytännön merkitys: maatilan aurinkopaneeli-investoinnin maksimituki on 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, eikä siitä neuvotella tai siihen ei lasketa korotuksia, riippumatta hakijan iästä tai sukupolvenvaihdoksen vaiheesta.

Hyrrän hakuprosessi vaihe vaiheelta

Tyypillinen aurinkopaneeli-investointi etenee yhdeksässä vaiheessa Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa. Vaiheet 1–6 tapahtuvat ennen myönteistä päätöstä, vaiheet 7–9 sen jälkeen.

Ennen hakemusta: suunnittelu, ELY-yhteys ja Hyrrään kirjautuminen (vaiheet 1–3)

  1. Vaihe 1 – Suunnittelu ennen Hyrrää. Hanki vähintään kolme tarjousta urakoitsijoilta, kustannusarvio ja piirustukset. Sovi kunnan rakennusvalvonnan kanssa toimenpide- tai rakennusluvasta. Pankin korkotukilainan luottolupaus kannattaa hakea samassa vaiheessa.
  2. Vaihe 2 – Yhteys ELY-keskukseen. Soita alueelliselle rahoitusasiantuntijalle ennen kuin avaat Hyrrän. Tämä keskustelu varmistaa, onko hanke tukikelpoinen ja mihin tukijaksoon se kannattaa kohdentaa. Yhteystiedot löytyvät elinvoimakeskus.fi-sivustolta alueittain.
  3. Vaihe 3 – Kirjautuminen Hyrrään. Suomi.fi-tunnistuksella osoitteessa hyrra.ruokavirasto.fi. Yhteisömuotoisilla tiloilla tarvitaan suomi.fi-valtuudet asioida tilan puolesta.

Hakemus Hyrrässä: hakemus, liitteet ja lähetys (vaiheet 4–6)

  1. Vaihe 4 – Hakemuksen luonti. Valitse "Maatilojen energiainvestoinnit" eli kohta 3 Suomen CAP-suunnitelmassa, ei kohta 1 (kilpailukyky-investoinnit). Tämä valinta määrittää tukiprosentin.
  2. Vaihe 5 – Liitteet. Tarvitset investointisuunnitelman, yksilöidyn kustannusarvion, urakoitsijoiden tarjoukset, sähkönkulutushistorian 2–3 vuoden ajalta, paneelin teknisen spesifikaation, vuosituottoarvion, sijoittelusuunnitelman katon mitoineen ja maatilan tuloslaskelman. Selvitys uusiutuvan energian kestävyyskriteerien täyttymisestä on EU-vaatimus.
  3. Vaihe 6 – Lähetys. Allekirjoita ja lähetä sähköisesti. Tästä hetkestä alkaen hanke on vireillä. Työn voi periaatteessa aloittaa, mutta omalla riskillä, kunnes ELY tekee myönteisen päätöksen.

Päätöksen jälkeen: toteutus ja maksuhakemus (vaiheet 7–9)

  1. Vaihe 7 – Tukijakson päättyminen ja päätös. Vuoden 2026 tukijaksot ovat 16.10.2025–15.1.2026, 16.1.–15.3., 16.3.–15.8. ja 16.8.–15.10. Päätökset tehdään noin kahden kuukauden kuluttua tukijakson päättymisestä. Esimerkiksi 15.8. päättyvän jakson hakijat saavat päätöksen lokakuun puolivälissä.
  2. Vaihe 8 – Toteutus. Allekirjoita urakkasopimus myönteisen päätöksen jälkeen, säilytä kuitit ja työpäiväkirjat huolellisesti. ELY voi pyytää nähtäväkseen jokaisen kuitin maksuvaiheessa.
  3. Vaihe 9 – Maksuhakemus. Tee maksuhakemus Hyrrässä erillisellä lomakkeella ("Maksuhakemus – maatalousinvestointi") investoinnin valmistuttua. Tukea maksetaan toteutuneiden, hyväksyttyjen kustannusten mukaan, enintään myönnetty summa.
ℹ️
Muista käyttökatko: Hyrrä-asiointipalvelu oli pois käytöstä 1.–7.1.2026 aluehallintouudistuksen aiheuttamien järjestelmämuutosten takia. Maaliskuun 2026 hakijat ovat jo kirjautuneet uuteen järjestelmään, mutta vanhojen, ennen 1.1.2026 aloitettujen hakemusten kanssa kannattaa varmistaa ELY:ltä, että tiedot ovat siirtyneet oikein. Lähde: Maaseutu.fi.

100 kWp navetan katolla – paljonko se maksaa ja milloin maksaa itsensä takaisin?

Konkreettinen lasku auttaa enemmän kuin tukiprosenttitaulukko. Otetaan tyypillinen Etelä-Pohjanmaan maitotila: navetta 1 200 m², 80 lehmää, vuosittainen sähkönkulutus 95 000 kWh (lypsyrobotti, lannanpoisto, valaistus, ilmanvaihto). Suunniteltu järjestelmä on 100 kWp paneeli navetan etelään suuntautuvalle pulpettikatolle.

Maatilatason hinta keväällä 2026 on noin 850–1 200 euroa per kilowatti ALV 0 prosenttia. Pienemmissä, 30–50 kWp:n järjestelmissä yksikköhinta nousee 1 100–1 400 euroon, suuremmissa 200 kWp+ järjestelmissä laskee 800 euron alapuolelle. Tässä esimerkissä käytetään 1 000 euroa per kilowatti, mikä on tyypillinen taso 100 kilowatin järjestelmässä.

EräSummaHuomioita
Investointi (ALV 0 %)100 000 €1 000 €/kWp × 100 kWp
+ ALV 25,5 %+ 25 500 €Tila maksaa ensin sisältäen alvin
− ALV-palautus− 25 500 €Vähennetään tilitettävästä alvista
− Hyrrä-tuki 40 %− 40 000 €Hyväksytyistä kustannuksista (ALV 0 %)
Nettokustannus60 000 €Kassasta lähtevä summa pitkällä aikavälillä

Vuosituotto Etelä-Pohjanmaalla, etelään suunnatulla katolla, on tyypillisesti 900–950 kWh per asennettu kilowatti. Tässä esimerkissä 920 × 100 = noin 92 000 kWh vuodessa, mikä riittää kattamaan tilan 95 000 kWh:n vuosikulutuksesta lähes täysin, mutta vain teoreettisesti, koska tuotanto ja kulutus eivät kohtaa hetkellisesti.

Lypsyrobotti-tilalla ja ilmanvaihto-painotteisella maitotilalla omakäyttöaste on tyypillisesti 40–60 prosenttia. Otetaan nyrkkisääntönä 50 prosenttia eli 46 000 kWh itse käytettyä ja 46 000 kWh myyntiin pörssiin. Itse käytettyä sähköä korvaa kokonaishinta, joka tilalle on noin 0,18 euroa per kilowattitunti siirtoineen ja veroineen. Säästö on 8 280 euroa vuodessa. Pörssiin myynti tuottaa varttihinta-mallin mukaan keskimäärin 5,5 senttiä per kilowattitunti, mikä antaa 2 530 euroa lisää. Yhteensä kassavirta on noin 10 800 euroa vuodessa.

Yksinkertainen takaisinmaksu: 60 000 euroa jaettuna 10 800 eurolla on noin 5,5 vuotta. Toimittajat Lumme Energia ja Salosolar ilmoittavat vaihteluvälinä 6–9 vuotta, mikä kattaa tilanteet, joissa omakäyttöaste on alempi tai sähkön ostohinta matalampi. Tämä esimerkki on lähellä optimi-päätä, ei keskiarvoa.

Yksi tekninen muistutus: Hyrrässä on aurinkopaneelille käytössä myös niin kutsuttu yksikkökustannusperuste 1 115 euroa per kilowatti. Tuki maksetaan aina pienempänä kahdesta luvusta, joko todellisten kustannusten tai yksikkökustannuksen perusteella. Tässä esimerkissä todelliset kustannukset (1 000 €/kWp) jäävät yksikkökustannuksen alle, joten tuki lasketaan todellisista kustannuksista. Maksimituki kolmen verovuoden jaksolla on 1,5 miljoonaa euroa per maatila.

Miksi energiainvestointihakemusten määrä romahti 2025?

Yhteinen tieto kentältä on, että hakemusten määrä laski tukitason muutoksen jälkeen. Tieto on dokumentoitu julkisessa tiedotteessa: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 15.8.2025 päättyneessä tukijaksossa saapui yhteensä 107 hakemusta ja 15 miljoonan euron investointivolyymia, mutta energiainvestointien osuus oli pieni. Johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen kommentoi STT Infon tiedotteessa: "Energia-investointihakemusten määrä romahti."

Mahdollisia syitä on kolme: aiemmat tukijaksot kattaneet kysynnän, kiinnostus heikentynyt tukitason laskun jälkeen tai väliaikainen notkahdus markkinassa. Käytännön viesti hakijalle on, että kilpailu tukirahasta on tukijakson sisällä todennäköisesti vähentynyt, mikä parantaa myönteisen päätöksen todennäköisyyttä, kunhan hakemus on tehty oikein. Ruokaviraston budjetti maatalouden investointitukiin on jaettu vuosittain ja tukijakso ei ole ehtynyt loppuun aurinkohankkeiden osalta.

Viisi yleisintä virhettä

Seuraavat virheet toistuvat ProAgrian ja ELY:n koulutusmateriaalissa sekä julkisesti dokumentoiduissa täydennyspyynnöissä.

1. Aloittavat työtä ennen hakemuksen vireilletuloa

Jos urakkasopimus on allekirjoitettu, hanke on tukikelvoton, eikä siihen voi hakea uudelleen tukea. Suunnittelukustannukset 1.1.2023 jälkeen ovat ainoa poikkeus tässä säännössä.

2. Mitoittavat järjestelmän liian suureksi suhteessa omakulutukseen

Tukijärjestelmä painottaa, että tila käyttää itse merkittävän osan tuottamastaan sähköstä. Jos esimerkiksi 80 lehmän tila tilaa 300 kWp:n järjestelmän, jonka tuotosta 80 prosenttia menee pörssiin, ELY arvioi hankkeen tukikelpoisuutta tarkemmin. Sähkönkulutushistoria liitteenä on tässä ratkaiseva todiste.

3. Unohtavat 2–3 vuoden sähkönkulutushistorian liitteenä

ELY tarvitsee tämän osoittaakseen mitoituksen järkevyyden. Kulutushistoria on saatavilla verkkoyhtiön asiakaspalvelusta tai etämittarin lukutiedoista (Caruna+, Elenia Aina ja vastaavat verkkoyhtiön palvelut).

4. Olettavat että nuoren viljelijän korotus pätee energiainvestointiin

Korotus pätee vain ryhmään 1, eli kilpailukyky-investointeihin. Energiainvestointi on ryhmä 3, eikä korotus sovellu. Tämä tieto on selvästi ProAgrian ja ELY:n koulutusmateriaalin taulukossa (s. 25), mutta sitä luetaan harvoin.

5. Eivät pyydä useampaa tarjousta

ELY haluaa nähdä kilpailutuksen. Yhden tarjouksen hankkeissa joudutaan usein perustelemaan hinnan markkinaehtoisuus erikseen, ja tämä viivästyttää käsittelyä viikoilla.

💡
Käytännön vinkki: Soita alueelliselle ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijalle ennen kuin avaat Hyrrän. 30 minuutin keskustelu säästää usein viikkojen täydennyspyynnöt ja kertoo onko hankkeesi tukikelpoinen siinä muodossa, jossa olet sen suunnitellut. Yhteystiedot ja vastuualueet löytyvät elinvoimakeskus.fi-sivustolta alueittain.

Mitä neuvoja kevään 2026 hakijalle?

Vuoden 2026 laajin tukijakso on 16.3.–15.8., joten kevään ja kesän hakemukset menevät tähän jaksoon. Päätökset tehdään lokakuun puolivälissä 2026, ja toteutukseen jää tyypillisesti 24 kuukautta päätöksestä. Tämä tarkoittaa, että keväällä 2026 jätetty hakemus voidaan asentaa kesällä 2027 viimeistään.

Kolme konkreettista askelta auttavat hakemusta etenemään ilman täydennyspyyntöjä. Ensimmäinen on yhteys verkkoyhtiöön (Caruna, Elenia, PKS tai paikallinen jakeluyhtiö) jo ennen Hyrrä-hakemusta. Tarkoitus on varmistaa, että nykyinen 3-vaihe-liittymä riittää suunnitellulle järjestelmälle. 100 kWp invertteriteholtaan jää alle 100 kVA -rajan, joten yleensä rekisteröintiä ei tarvita Energiavirastolle, mutta verkkoonliittäminen edellyttää aina pientuotannon yleistietolomakkeen täyttämistä. Caruna ja Elenia kuvaavat prosessin omilla sivuillaan.

Toinen askel on tilata kolme tarjousta urakoitsijoilta, joilla on referenssejä maatilakohteista. Maatilan asennus eroaa omakotitalon asennuksesta katon kantavuuden, kaapelivetojen ja invertterisijoittelun osalta. Pyydä tarjouksessa erikseen eritellyksi paneelit, invertteri, kaapeloinnit, asennustyö ja verkkoyhteys.

Kolmas askel koskee verotusta. Maatila ei voi käyttää kotitalousvähennystä samaan investointiin, johon Hyrrä-tuki on myönnetty (kaksoistuen kielto). Maatilan poistosääntö on eri kuin omakotitalon verotus. Aurinkopaneeli kirjataan tilan kalustoon ja siitä tehdään menojäännöspoisto enintään 25 prosenttia vuodessa, kun tukea on vähennetty hankintamenosta. Vertailun vuoksi: omakotitalon aurinkopaneelin verotus on rakennettu täysin eri logiikalle, ja sekoittaminen näiden välillä on yleinen virhe taloushallinnossa.

Yhteenveto

Aurinkopaneelin Hyrrä-investointituki on 40 prosenttia, ei enää 50 prosenttia, ja vain biokaasulaitos on säilynyt korkeammassa prosentissa muutoksen 16.3.2024 jälkeen. Hakemus on jätettävä Hyrrässä ennen kuin urakoitsijaa tilataan, muuten hanke menettää tukikelpoisuutensa pysyvästi. 100 kWp:n tyypillinen maatilainvestointi maksaa 60 000 euroa nettona alvin palautuksen ja 40 prosentin tuen jälkeen, ja maksaa itsensä takaisin 5–9 vuodessa omakäyttöasteen mukaan. Yhteydenpito ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijaan ennen Hyrrä-hakemuksen jättämistä on tehokkain yksittäinen tapa välttää viivästyksiä ja täydennyspyyntöjä.

GRIVOLT-verkostoon kuuluu yli 200 Tukes-rekisteröityä asentajaa kaikkialla Suomessa. Pyydä ilmainen tarjous maatilan aurinkojärjestelmälle ja saat kolme vertailtavaa hintaa, joista voit liittää suoraan Hyrrä-hakemukseesi.

GRIVOLT-toimitus

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään luotettavan asentajan ja parhaan ratkaisun lataus-, aurinko- ja lämpöpumppuhankintoihin.

Lähteet ja lisätietoa

  • valtioneuvoston asetuksessa 266/2023
  • TUKES – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
  • Energiavirasto
  • Verohallinto – Kotitalousvähennys

Paljonko aurinkopaneelit maksaisivat kotiisi?

Kokeile maksutonta simulaattoria ja saat arvion tuotosta, säästöstä ja asennushinnasta. Voit sen jälkeen jättää tarjouspyynnön.

Kokeile aurinkolaskuria
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Saako aurinkopaneelit asentaa itse 2026 – Tukesin rajat DIY-työlle

Verkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän kytkennät ja käyttöönottotarkastus kuuluvat aina sähköurakoitsijalle. Katso mitä saat tehdä itse ja paljonko oma työ oikeasti säästää.

28.7.20266 min
Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?
Vertailut
⚖️Vertailu

Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?

Budjetti-ILP maksaa asennettuna 1 250–1 900 €, lippulaiva 2 400–3 400 €. Laskimme, palautuuko noin 1 500 €:n lisähinta pienempänä sähkölaskuna. Ei palaudu.

26.7.202615 min
Naapurin puu varjostaa paneelit 2026 – onko oikeutta valoon?
Aurinkopaneelit
🎯Pikaopas

Naapurin puu varjostaa paneelit 2026 – onko oikeutta valoon?

Suomen laissa ei ole oikeutta aurinkoon. Naapuruussuhdelain 8 § antaa vain oikeuden poistaa rajan yli ulottuvat oksat ja juuret omalla kustannuksella.

26.7.20267 min