Pellon vuokra on Suomessa tyypillisesti 150–300 euroa hehtaarilta vuodessa. Aurinkovoimayhtiö tarjoaa samasta hehtaarista 500–3 000 euroa, keskimäärin noin 1 000 euroa (YLE, 27.11.2023). Tarjous näyttää helpolta rahalta. Sopimukseen jää kuitenkin usein huomaamatta yksi kohta: kun pellon hallinta siirtyy energiayhtiölle, Ruokavirasto voi lopettaa peltotukien maksun samalta alalta. Tuki voi katketa jo ennen ensimmäistäkään paneelia. Tässä analyysissä käymme läpi mistä vuokraraha muodostuu, mikä tukijärjestelmässä katkeaa ja mitä maanvuokrasopimuksessa pitää lukea ennen allekirjoitusta.
Pellon vuokraus aurinkopuistolle 2026 – menetätkö maataloustuen?
Aurinkopuisto maksaa pellosta jopa 3 000 €/ha, mutta hallinnan siirtyminen energiayhtiölle voi katkaista peltotuet jo kehitysvaiheessa. Analyysi Ruokaviraston ja Maanmittauslaitoksen lukosta ja maanvuokrasopimuksen sudenkuopista.

Lukujen yhteenveto: vuokraraha vastaan menetetyt tuet
Aurinkovoiman vuokra on pellolla kolmesta kymmeneen kertaa korkeampi kuin tavallinen maatalousvuokra. Etelä-Suomessa maksetaan yli 1 000 euroa hehtaarilta, pohjoisessa muutamia satoja (YLE, 27.11.2023). Houkutus on selvä. Vastapuolella on tukijärjestelmä, joka edellyttää pellon pysyvän maatalouskäytössä ja viljelijän hallinnassa. Alla olevassa taulukossa on saman hehtaarin eri tulonlähteet vuodessa.
| Tulonlähde hehtaarilta | € / ha / v | Edellytys |
|---|---|---|
| Maatalousvuokra (pelto) | 150–300 € | vuokralainen viljelee alaa |
| Aurinkopuiston maanvuokra | 500–3 000 € (ka. ~1 000 €) | hallinta siirtyy usein yhtiölle |
| Perustulotuki (AB-alue) | 142 € | viljelijän yksinhallinta, maatalouskäyttö |
| Luonnonhaittakorvaus (AB-alue) | 217 € | sama edellytys |
| Ympäristökorvauksen peruskorvaus | 45 € | ympäristösitoumus |
Tukitasot: Ruokavirasto, perustulotuki 2025; vuokrahaarukka YLE 27.11.2023.
Ero selittyy sillä, mistä maksetaan. Peltovuokrassa maksetaan sadon tuotantokyvystä. Aurinkovuokrassa maksetaan tasaisesta, aukeasta ja sähköverkon lähellä olevasta maasta, jolla on yhtiölle 50 vuoden tuotto-odotus. Siksi tarjous voi olla moninkertainen. Maanomistajan on silti verrattava sitä siihen, mitä hän menettää: viljelytulon ja pinta-alatuet yhdessä.
Otetaan esimerkki. Kymmenen hehtaarin lohkolla pinta-alatuet voivat olla noin 4 000 euroa vuodessa. Tuotantoajan aurinkovuokra samalta alalta voi olla 10 000 euroa, eli selvästi enemmän. Kehitysvaiheen varausvuokra on kuitenkin usein vain joitakin satoja euroja hehtaarilta tai vähemmän. Jos tuki katkeaa heti kirjauksesta mutta tuotantovuokra alkaa vasta vuosien päästä, lohko voi tuottaa välivuosina vähemmän kuin pelkkä viljely tukineen. Tämä on laskelman ydin, joka jää helposti tarjouksen suuren loppusumman varjoon.
Vuokraraha ei siis korvaa pelkkää peltovuokraa. Se korvaa myös tuet, jotka viljelijä menettää. Tuotantoajan vuokra 1 000 euroa hehtaarilta on edelleen selvästi enemmän kuin menetetty noin 400 euron tukisumma. Laskelma mutkistuu kuitenkin kehitysvaiheessa, jossa vuokraa maksetaan vasta murto-osa mutta tuki on jo vaarassa. Jos haluat hyödyntää aurinkosähköä itse sen sijaan, että vuokraat maan kolmannelle, lue maatilan oma aurinkojärjestelmä ja ELY-tuki 40 %. Se on täysin eri rahavirta ja eri riski.
Ruokaviraston sääntö: tuki seuraa hallintaa
Mitä hallinnan siirto käytännössä tarkoittaa
Ruokaviraston hakuopas on sanamuodoltaan suora. Tukea ei makseta alalle, jonka hallinta on yksiselitteisesti siirretty energiayhtiölle. Sopimukseen on kirjattava, että peltoalueiden hallinta säilyy vuokranantajalla niin kauan kuin pellot ovat maatalouskäytössä (Ruokavirasto, hakuopas 3.4.2025). Ratkaisevaa ei ole se, kasvaako pellolla edelleen vilja. Ratkaisevaa on, kuka aluetta hallitsee sopimuksen mukaan.
Tukikelpoisuuden ehto on, että ala on viljelijän yksinomaisessa hallinnassa. Vuokrasopimus, joka antaa kehittäjälle oikeuden ottaa alue käyttöön, siirtää hallinnan pois viljelijältä. Silloin tukea ei voida maksaa, vaikka peltoa viljeltäisiin sopimuksen alkuvuodet normaalisti.
Tuki voi katketa jo ennen paneeleita
Tämä on kohta, joka harvalta maanomistajalta jää huomaamatta. Aurinkohankkeen vuokrasopimus solmitaan vuosia ennen rakentamista, usein ennen kuin alueella on lainvoimainen kaava. Kehitysvaiheessa kehittäjä maksaa allekirjoituspalkkion ja varausvuokraa, joka on murto-osa tuotantoajan vuokrasta. Pelto on edelleen viljelyksessä. Silti tukikelpoisuus voi loppua jo tässä vaiheessa, koska hallinta on sopimuksella siirretty (Uusiutuvat-lehti, 13.6.2025).
Käytännössä viljelijä voi siis saada pienen varausvuokran ja menettää samanaikaisesti koko tukisumman. Vuosien ajan, ennen kuin tuotantoajan vuokra alkaa juosta. Tämä on se aukko, jonka takia sopimuksen sanamuoto on tärkeämpi kuin tarjottu euromäärä.
Mitkä tuet ovat pelissä
Pinta-alaperusteiset tuet ovat ne, jotka katkeavat. Perustulotuki on AB-alueella 142 euroa ja C-alueella 122 euroa hehtaarilta (maa- ja metsätalousministeriö, lopulliset tukitasot 2025). Luonnonhaittakorvaus on AB-alueella 217 euroa ja C-alueella 242 euroa hehtaarilta. Ympäristökorvauksen peruskorvaus on 45 euroa hehtaarilta, puutarhakasveilla enemmän. Näiden lisäksi voi olla eko- ja muita tukia.
Pinta-alatukien ehtona on koko EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa todellinen maataloustoiminta ja aktiiviviljelijän asema (asetus (EU) 2021/2115). Aktiiviviljelijän kynnys ylittyy Suomessa, jos suoria tukia on saanut edellisvuonna enintään 5 000 euroa ilman eri selvitystä (laki 1332/2022, Finlex). Kun ala muuttuu energiantuotannoksi, se ei enää täytä maataloustoiminnan ehtoa.
Erityistä huomiota vaatii ympäristökorvaus. Se perustuu viisivuotiseen sitoumukseen. Jos sitoumukseen kuuluva ala otetaan kesken kauden pois maatalouskäytöstä, jo maksettuja korvauksia voidaan yleisten tukiehtojen mukaan periä takaisin. Aurinkovuokrauksen osalta ei ole julkista Ruokaviraston ratkaisua, joka vahvistaisi takaisinperinnän juuri tässä tilanteessa, joten riski kannattaa selvittää tapauskohtaisesti. Olennaista on, että sitoumusvuosien kesken tehty käyttötarkoituksen muutos voi maksaa enemmän kuin yhden vuoden tuen.
Ruokaviraston ja Maanmittauslaitoksen lukko
Maanomistajan kannalta pahin osa ei ole pelkkä sääntö. Se on kahden viranomaisen vaatimusten ristiriita, joka ei jätä helppoa ulospääsyä.
Ruokavirasto vaatii viljelijän yksinhallinnan
Ruokaviraston tulkinta on jo käsitelty: tukea ei makseta, ellei ala ole viljelijän yksinomaisessa hallinnassa. Tuen säilyttäminen edellyttää siis, että hallinta pysyy maanomistajalla.
Maanmittauslaitos vaatii hallinnan siirron kirjaukseen
Maanmittauslaitoksen tulkinnan mukaan, asianajajien referoimana, maanvuokrasopimukseen perustuvaa vuokraoikeutta ei voida kirjata kiinnityskelpoisena vuokraoikeutena, jos alueen hallintaoikeus ei siirry vuokralaiselle (Uusiutuvat-lehti, 13.6.2025). Kirjaaminen edellyttää siis päinvastaista kuin tuen säilyttäminen: hallinnan on siirryttävä pois maanomistajalta.
Kiinnityskelpoinen vuokraoikeus tarkoittaa, että vuokraoikeus saa oman kiinteistötunnuksen ja siihen voidaan vahvistaa kiinnitys. Kiinnitys toimii lainan vakuutena samaan tapaan kuin kiinteistökiinnitys. Ilman tätä lainanantajalla ei ole reaalivakuutta hankkeen maapohjaan. Juuri siksi rahoittajat vaativat kirjausta, ja juuri siksi kehittäjä tarvitsee hallinnan siirron sopimukseen.
Rahoituslukko sulkee ansan
Aurinkohankkeiden projektirahoituksessa lainanantajat vaativat käytännössä poikkeuksetta, että vuokraoikeus kirjataan ja kiinnitetään osaksi vakuuspakettia. Ilman kiinteistötunnuksellista, kirjattua vuokraoikeutta hanke ei ole rahoituskelpoinen. Kehittäjä haluaa siis nimenomaan sen kirjauksen, joka edellyttää hallinnan siirtoa. Ja juuri se siirto katkaisee tuet.
Tämä on lukko. Maanomistaja ei voi yhtä aikaa pitää tukioikeuttaan ja antaa kehittäjälle sitä, mitä rahoitus vaatii. Toinen joustaa.
Maanomistaja voi periaatteessa kieltäytyä kirjauksesta. Silloin kehittäjä ei välttämättä saa hanketta rahoitettua, ja sopimus voi kaatua tai jäädä ehdolliseksi. Osa kehittäjistä tarjoaa tällöin matalampaa vuokraa tai ehdollisia järjestelyjä. Maanomistajan kannalta tämä tarkoittaa, että kirjausvaatimus ei ole tekninen yksityiskohta vaan neuvottelun ydin.
Asianajajien ehdottama ulospääsy
Castrén & Snellmanin asianajajat ovat esittäneet, että sopimukseen kirjattaisiin nimenomainen lauseke, joka sallii viljelyn jatkua rakentamisen alkuun asti. Tällöin hallinnan ei pitäisi heidän tulkintansa mukaan katsoa siirtyneen tukikelpoisuuden kannalta ennen kuin rakentaminen tosiasiassa alkaa (Uusiutuvat-lehti, 13.6.2025). Ratkaisu on kuitenkin lakimiesnäkemys, ei Ruokaviraston ja Maanmittauslaitoksen vahvistama yhteinen kanta. Maanomistajan ei kannata olettaa, että pelkkä lausekkeen lisääminen palauttaa tuet automaattisesti. Tulkinta on syytä varmistaa Ruokavirastosta ennen allekirjoitusta.
Mitä sopimus oikeasti sitoo: aika, ehdot ja verot

Noin 50 vuotta on kaksi sukupolvea
Aurinko- ja tuulisähkön tuotantoalue vuokrataan tyypillisesti noin 50 vuodeksi (MTK Häme, 8.5.2023). Se on kahden sukupolven sitoumus. Sopimus sitoo myös tilan tulevia omistajia ja perillisiä. Kun maata vuokrataan puoleksi vuosisadaksi, kyse ei ole sivutulosta vaan tilan käyttötarkoituksen vaihtamisesta maataloudesta energiantuotantoon. Tuotto-odotus on tällöin eri kuin viljelyssä, ja se kannattaa hinnoitella tarjousta arvioitaessa.
Salassapitoehto ja muut hälytysmerkit
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on tiivistänyt salassapitoehdon merkityksen: hälytyskellot soimaan, jos sellaista ehdotetaan (YLE, 27.11.2023). Salassapitovelvollisuus alkaa vasta allekirjoituksesta. Sopimusluonnoksesta saa siis keskustella naapurin, neuvonantajan ja MTK:n kanssa. Jos kehittäjä painostaa allekirjoittamaan ennen kuin ehtoja on ehtinyt vertailla, se on itsessään merkki. Muita kohtia, jotka kannattaa tarkistaa, ovat indeksiehto vuokraan, purkuehdot ja vuokranmaksun viiveen sietoraja.
Ennallistaminen ja vakuus
Hyvässä sopimuksessa alueen ennallistaminen kuuluu vuokralaisen kustannuksella, ja sen turvaa vakuus, mieluiten vakuutusyhtiön takaama purkuvakuus (MTK Häme, 8.5.2023). Ilman vakuutta riski siitä, kuka purkaa rakenteet 50 vuoden päästä, jää maanomistajalle tai hänen perillisilleen. Kiinteistöveron osalta voimalan rakenteista vastaa laitoksen omistaja eli energiayhtiö, maanomistaja maapohjasta. Tämä on Verohallinnon yleistulkinta, ei aurinkokohtainen erityissääntö.
Maaperän kunto 50 vuoden jälkeen kannattaa myös huomioida. Paneelikenttä ei muokkaa peltoa kuten viljely, ja paluu maatalouskäyttöön voi vaatia työtä. Sopimukseen on hyvä kirjata, missä kunnossa alue palautetaan vuokra-ajan päättyessä ja kuka vastaa maaperän kunnostuksesta.
Verotus: pääomatuloa vai maatalouden tuloa
Maanvuokratulon verokohtelu ei ole yksiselitteinen, ja siksi sitä ei kannata olettaa. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan aurinkovoimalan maanvuokra on pääomatuloa vuodesta 2025 alkaen, jolloin sitä verotetaan 30 prosentin kannalla 30 000 euroon asti ja 34 prosentin kannalla ylittävältä osalta (Veronmaksajat, 8.6.2026). Verohallinnon vanhempi ohjeistus on käsitellyt maa- ja metsätalousmaan vuokratuloa osin maatalouden tulona. Koska tulkinnat eroavat, vuokratulon verolaji kannattaa varmistaa Verosta ennen sopimuksen tekoa. Aurinkosähkön omakäytön ja verkkoonmyynnin verotus on oma kysymyksensä, joka on avattu erikseen aurinkopaneelin verotusta käsittelevässä jutussa.
Miksi tarjouksia tulvii pelloille juuri nyt
306 hanketta, 25,9 GW, noin 30 000 hehtaaria
Suomeen on suunnitteilla 306 aurinkovoimahanketta, joiden yhteisteho on noin 25,9 gigawattia ja pinta-ala noin 30 000 hehtaaria (Suomen Uusiutuvat, raportoitu 29.1.2026). Rakenteilla on vain kuusi ja luvitettuja 67, joten valtaosa on kaava- ja ympäristövaiheessa. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat Kauhajoella 942 megawattia, Kouvolassa 900 ja Lappeenrannassa 854. Yksi megawatti vaatii noin 1,5–2,5 hehtaaria maata. Tämä selittää, miksi vuokratarjoukset etsivät juuri peltoaukeita: tasaista, aukeaa ja lähellä sähköverkkoa olevaa maata.
Korkeintaan 0,7 prosenttia pelloista
Mittakaava on syytä pitää mielessä. Vaikka hankkeita on paljon, aurinkovoima veisi arvion mukaan korkeintaan 0,7 prosenttia Suomen pelloista vuoteen 2040 mennessä (Maaseudun Tulevaisuus, 28.2.2025). Ruokaturvan kannalta osuus on pieni. Yksittäisen maanomistajan kannalta päätös on silti iso, koska se koskee juuri hänen tilaansa ja seuraavaa sukupolvea.
Keskustelu pellon käytöstä energiantuotantoon on silti vilkasta. Parhaat aurinkopaikat ovat usein juuri hyvää, tasaista peltoa. Maatalouden ja energiantuotannon kilpailu samasta maasta on todennäköisesti pitkä teema, vaikka kokonaisosuus pelloista jää pieneksi.
Verkko ja markkina ohjaavat sijoittelua
Hankkeen kannattavuus ratkeaa pitkälti liittymästä kantaverkkoon ja jakeluverkkoon. Fingridin ja paikallisten verkkoyhtiöiden liityntäkapasiteetti määrää, mihin puistoja kannattaa rakentaa, ja Energiavirasto valvoo sähkömarkkinaa ja verkkoyhtiöiden hinnoittelua. Suomi on agri-PV:ssä, jossa viljely ja paneelit yhdistyvät, jäljessä Ruotsia ja Tanskaa, joissa kaksoiskäyttöä on pilotoitu pidempään. Keski-Euroopassa, etenkin Saksassa ja Ranskassa, agri-PV:lle on jo omia tukimalleja ja standardeja. Suomessa vastaavaa kansallista kehystä ei vielä ole, joten viljelyn ja tuotannon yhdistämisen tukikelpoisuus ratkaistaan toistaiseksi tapauskohtaisesti. Tämä on yksi syy, miksi maanomistajan ei kannata nojata oletukseen, että kaksoiskäyttö on Suomessa valmis ratkaisu. Maa-asennuksen tekniikkaa ja kustannuksia on käsitelty tarkemmin jutussa aurinkopaneelit maahan vai katolle.
Voiko viljely ja aurinko olla rinnakkain
Hirvensalmen laidunnuspilotti
Agri-PV eli viljelyn ja aurinkotuotannon yhdistäminen on Suomessa vasta kokeiluvaiheessa. Solarigon Hirvensalmen 5 megawatin puistossa lampaat laiduntavat ja pölyttäjille on kasvillisuutta paneelirivien välissä (Solarigo, 25.6.2026). Turun ammattikorkeakoulun NERC-hanke tutkii aurinkoenergiapellon yhdistämistä viljelyyn. Ruokaviraston hakuopas toteaa, että paneelien välinen ala voi olla tukikelpoista, jos se on maatalousmaata ja riittävän leveä viljelytoimenpiteiden tekemiseen.
Tukikelpoisuus on yhä auki
Pilotit eivät vielä tarkoita, että laidunnus paneelien välissä takaisi täydet peltotuet. Ruokavirasto ei ole antanut päätöstä, joka vahvistaisi kaksoiskäytön tukikelpoisuuden yleisesti. CAP-tulkintojen sanotaan kehittyvän tavoitteena tunnistaa kaksoiskäyttö, mutta maanomistajan ei pidä olettaa, että agri-PV pelastaa tuet. Jos tuet ovat tärkeä osa tilan taloutta, tukikelpoisuus on varmistettava Ruokavirastosta kirjallisesti ennen kuin sopimukseen sitoutuu.
Mitä tämä tarkoittaa maanomistajalle
Aurinkopuiston vuokratarjous voi olla taloudellisesti järkevä. Päätös on kuitenkin tehtävä tukimenetys ja 50 vuoden sitovuus mukaan luettuna, ei pelkän vuokraeuron perusteella. Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden tähtäimellä tarjottu euromäärä on suuri, mutta niin on myös menetetty tuki ja pitkäksi aikaa sidottu maa. Ennen allekirjoitusta kannattaa käydä läpi seuraavat kohdat:
- Pyydä useampi tarjous. Vuokratasot vaihtelevat satoja euroja hehtaarilta, ja ensimmäinen tarjous ei yleensä ole paras. Etelä-Suomessa maksetaan enemmän kuin pohjoisessa.
- Tarkista tukikelpoisuus Ruokavirastosta kirjallisesti. Kysy nimenomaan, säilyykö pinta-alatuki, jos sopimukseen kirjataan viljelyn jatkamisen salliva lauseke ja milloin tuki tarkalleen katkeaa.
- Älä allekirjoita salassapitoehdon painostamana. Luonnoksesta saa keskustella neuvonantajan ja MTK:n kanssa. MTK tarjoaa jäsenilleen mallisopimuksen ja sopimusten kommentointia.
- Varmista ennallistaminen ja purkuvakuus. Rakenteiden purku 50 vuoden päästä ei saa jäädä perillisten vastuulle.
- Selvitä vuokratulon verolaji Verosta. Pääomatulon ja maatalouden tulon välinen ero vaikuttaa nettotuottoon merkittävästi.
Yhteenveto
Aurinkopuiston vuokra on pellolla houkutteleva: 500–3 000 euroa hehtaarilta vastaan tavallinen 150–300 euroa. Mutta vuokraraha ei korvaa pelkkää peltovuokraa, vaan myös menetetyt pinta-alatuet, jotka voivat olla noin 400 euroa hehtaarilta. Ruokaviraston sääntö katkaisee tuet, kun hallinta siirtyy energiayhtiölle, ja ristiriita Maanmittauslaitoksen kirjaamisvaatimuksen kanssa tekee siirrosta käytännössä väistämättömän, jos hanke halutaan rahoituskelpoiseksi. Pahimmillaan tuki katkeaa jo kehitysvaiheessa, ennen kuin täysi vuokra alkaa. Päätös kannattaa tehdä numerot, verolaji, ennallistaminen ja 50 vuoden sitovuus selvitettyinä, ei pelkän vuokraeuron perusteella.
Tilaa GRIVOLT Markkinakatsaus -uutiskirje ja saat seuraavat puhtaan energian markkina-analyysit suoraan sähköpostiisi.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Lähteet ja lisätietoa
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



