GRIVOLT
YksityiselleTaloyhtiölle
Pyydä tarjoukset
LatausasematAurinkopaneelitLämpöpumput
Pyydä tarjoukset
Kirjaudu sisään

Asiakkaille

Hallitse tarjouksiasi

Urakoitsijoille

Hallitse projekteja

Liity asentajaksi

Saa uusia asiakkaita

BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
Asiakkaille
Kirjaudu sisäänPyydä tarjoukset
Urakoitsijoille
Kirjaudu sisäänLiity asentajaksi
Lisätietoa
BlogiLaskuritYhteystiedotTietoa meistä
GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka

SähköpostiPuhelin

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat

Urakoitsijoille

  • Liity
  • Kirjaudu

Tietoa

  • Meistä
  • Ehdot
  • Tietosuoja
  • Evästeet
Palvelu toimii normaalisti

© 2026 GRIVOLT

GRIVOLT

Energia-asennusten markkinapaikka. Pyydä tarjoukset ja vertaile Tukes-pätevien urakoitsijoiden ehdotuksia.

tuki@grivolt.fi
Helsinki, Suomi

Asiakkaille

  • Blogi
  • Paikalliset oppaat
  • UKK

Urakoitsijoille

  • Liity verkostoon
  • Urakoitsijan ehdot
  • Kirjaudu sisään

Tietoa

  • Tietoa meistä
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Evästekäytäntö

© 2026 GRIVOLT. Kaikki oikeudet pidätetään.

Palvelu toimii normaalisti
Siirry artikkeliin
Takaisin
Joka toinen uusi auto sähköinen – BEV-osuus 49 % huhtikuussa 2026
Sähköautot
24. toukokuuta 202611 min lukuaikaPäivitetty 21. marraskuuta 2026
📊Markkina-analyysi

Joka toinen uusi auto sähköinen – BEV-osuus 49 % huhtikuussa 2026

Huhtikuussa 2026 täyssähköautojen osuus uusista henkilöautoista nousi 49 %:iin Suomessa. Mikä kasvua ajaa ja kestääkö lähes 50 %:n taso loppuvuoden?

sähköauto2026Suomi
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
549 lukijaa

Huhtikuussa 2026 lähes joka toinen uusi henkilöauto Suomessa oli täyssähköinen: täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 49 % eli 2 783 autoa kaikkiaan 5 705 uudesta henkilöautosta, ja kasvua vuodentakaiseen kertyi 21 % (Tilastokeskus, 7.5.2026). Erityisen huomionarvoiseksi luvun tekee se, että koko uusien henkilöautojen markkina supistui samaan aikaan 9 %. Tässä analyysissä käydään läpi, mistä luku rakentuu, mikä kasvua todella ajaa ja kestääkö lähes 50 %:n taso loppuvuoden.

GRIVOLT

Ostitko sähköauton? Selvitä kotilatauksen hinta

Selvitä kotilatauksen alustava asennushinta. Voit halutessasi jättää maksuttoman tarjouspyynnön.

Laske kotilatauksen arvio
Täyssähköautojen osuus uusista henkilöautoista Suomessa nousee kohti puolta, viivakaavio 2020–2026.
Täyssähköautojen osuus uusista henkilöautoista on noussut Suomessa nopeasti. Lähde: Tilastokeskus.

Lukujen yhteenveto: täyssähkö lähes puolessa uusista autoista

Täyssähköautojen osuus on noussut Suomessa kahdessa askeleessa. Koko vuonna 2025 osuus oli 37 %, alkuvuonna 2026 jo lähes 47 %, ja yksittäisinä kuukausina luku on hiponut puolta. Alla olevaan taulukkoon on koottu kuukausittaiset ensirekisteröintiluvut sekä vertailukohdaksi koko vuoden 2025 taso.

JaksoTäyssähkön osuusTäyssähkö, kplMuutos ed. vuodestaUudet henkilöautot yht.
Koko vuosi 202537 %26 748+22 %71 890
Tammikuu 202646 %2 505+53 %5 462
Helmikuu 202644 %2 189+40 %4 949
Maaliskuu 202650 %3 369+38 %6 791
Huhtikuu 202649 %2 783+21 %5 705

Lähteet: Tilastokeskus (kuukausijulkaisut 2026) ja Autoalan tiedotuskeskus.

Huhtikuun avainluvut

Huhtikuun 2 783 täyssähköautoa on absoluuttisesti suurempi luku kuin vuotta aiemmin, vaikka uusia henkilöautoja rekisteröitiin kaikkiaan vähemmän. Lataushybridien osuus jäi 11 %:iin, joten ladattavia autoja (täyssähkö ja lataushybridi yhteensä) oli noin 60 % kaikista uusista henkilöautoista. Bensiiniautoja rekisteröitiin 2 072 kappaletta, mikä on 13 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Polttomoottoriautojen lasku on siis nopeampaa kuin täyssähkön kasvu, mikä on osuuden tulkinnan kannalta olennaista.

Mittasuhteet hahmottuvat, kun lukuja vertaa keskenään. Täyssähköautoja rekisteröitiin huhtikuussa enemmän kuin bensiiniautoja: 2 783 vastaan 2 072. Vielä kaksi vuotta aiemmin asetelma oli päinvastainen. Tämä on konkreettinen merkki siitä, että täyssähkö ei ole enää marginaalinen vaihtoehto vaan uuden auton ostajan tavanomaisin yksittäinen valinta. Osuuden symbolinen merkitys, lähes joka toinen auto, on siksi perusteltu otsikko, kunhan sen rinnalla pitää mielessä myös absoluuttiset luvut.

Vuoden 2025 lähtötaso ja vuosiloikka

Vertailukohta antaa luvulle mittasuhteet. Koko vuonna 2025 Manner-Suomessa ensirekisteröitiin 71 890 uutta henkilöautoa, joista täyssähköisiä oli 26 748 eli 37 % (Tilastokeskus, 20.2.2026). Reilussa vuodessa täyssähkön osuus on siis noussut 37 %:sta noin 47 %:iin (Q1 2026) ja huhtikuussa 49 %:iin. Vuositason loikka on noin kymmenen prosenttiyksikköä, ja se on tämän analyysin varsinainen tarina, ei yksittäinen kuukausihuippu.

Ladattavat autot yhteensä noin 60 %

Kun täyssähkön rinnalle lasketaan lataushybridit, ladattavien autojen osuus oli alkuvuonna 2026 jo 61,3 %, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,4 % (Autoalan tiedotuskeskus, 1.4.2026). Pistokkeellinen auto on siis jo selvästi yleisempi valinta kuin pelkkä polttomoottori. Muutoksen sisällä täyssähkö kasvaa lataushybridiä nopeammin, mihin palataan jäljempänä.

📊
+21 % vs. -13 %: täyssähköautojen ensirekisteröinnit kasvoivat huhtikuussa 2026 vuositasolla 21 %, kun bensiiniautojen rekisteröinnit laskivat 13 % (Tilastokeskus).

Mitä luvut kertovat

Pelkkä osuusluku ei vielä kerro, kasvaako markkina vai romahtaako vertailukohta. Neljä havaintoa auttaa tulkitsemaan kehitystä oikein.

Kuukausitrendi on tasanko, ei tasainen nousu

Kuukausiluvut eivät kiipeä suoraviivaisesti kohti puolta. Osuus oli tammikuussa 46 %, helmikuussa 44 %, maaliskuussa 50 % ja huhtikuussa 49 %. Helmikuun notkahdus muistuttaa, että Suomen kuukausivolyymit ovat pieniä ja yksittäiset suuret toimituserät heiluttavat osuutta. Oikea tulkinta on, että täyssähkö on asettunut noin 45–50 %:n tasolle, ei että se nousee mekaanisesti joka kuukausi. Otsikkotasolla "lähes puolet" kuvaa tilannetta tarkemmin kuin "matkalla yli 50 %:n".

Osuutta nostaa myös polttomoottorin lasku

Osuus on murtoluku: täyssähköautot jaettuna kaikilla uusilla autoilla. Kun koko markkina supistuu, osuus voi nousta vaikka täyssähkön absoluuttinen myynti pysyisi paikallaan. Huhtikuussa molemmat liikkuivat samaan suuntaan: täyssähkö kasvoi 21 %, mutta bensiini laski 13 % ja koko markkina 9 %. Osuuden nousu johtuu siis sekä aidosta täyssähkön kasvusta että polttomoottoriautojen nopeammasta hiipumisesta. Tämä on rehellisempi kuva kuin pelkkä "sähköautot myyvät ennätyksellisesti".

Lataushybridin osuus hiipuu suhteessa täyssähköön

Koko vuonna 2025 lataushybridien osuus oli noin 20 %, mutta huhtikuussa 2026 enää 11 %. Samaan aikaan täyssähkö nousi. Siirtymä ei siis tapahdu pelkästään polttomoottorista sähköön, vaan myös lataushybridistä täyssähköön. Yksi syy on verotuksen muutos, johon palataan seuraavassa luvussa: lataushybridin työsuhdeauto-kannustin heikkeni vuodenvaihteessa, kun taas täyssähkön etu säilyi.

Sähköosuus jakautuu monelle mallille

Suomessa täyssähköosuutta ei kanna yksi malli, vaan myynti jakautuu laajasti. Koko vuoden 2025 myydyin täyssähköauto oli Tesla Model Y 1 864 kappaleella, mutta ero seuraaviin oli pieni: Škoda Enyaq 1 781 ja Volkswagen ID.4 1 717 kappaletta. Tämä eroaa esimerkiksi Norjasta, jossa Tesla on hallinnut markkinaa selvemmin. Hajautunut kärki tarkoittaa, että osuus on vähemmän riippuvainen yhden valmistajan toimituksista ja siten vakaampi.

Myydyimmät täyssähköautot 2025Ensirekisteröinnit, kpl
Tesla Model Y1 864
Škoda Enyaq1 781
Volkswagen ID.41 717
Škoda Elroq1 476
Volkswagen ID.71 388

Lähde: Tilastokeskus / Autoalan tiedotuskeskus, koko vuosi 2025 (Manner-Suomi).

Vuoden 2026 alussa kärki on pysynyt samankaltaisena, mutta edullisemmat mallit kuten Škoda Elroq ja Toyota bZ4X ovat nousseet kuukausilistoilla. Pienempien autojen yleistyminen kertoo, että täyssähköstä on tulossa tavallisen perheen valinta, ei vain premium-segmentin auto. Mallikohtainen vertailu hintaluokittain löytyy GRIVOLTin oppaasta, johon viitataan ajureita käsittelevässä luvussa.

Mikä kasvua ajaa

Täyssähkön nousulle ei ole yhtä syytä. Neljä tekijää selittää kehitystä, ja niiden painoarvo vaihtelee.

Halpenevat hinnat ja uudet alle 35 000 euron mallit

Merkittävin yksittäinen muutos on hinta. Edullisten täyssähköautojen tarjonta on laajentunut nopeasti, ja Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan täyssähköautojen keskihinta on laskenut. Uusia alle 35 000 euron malleja on tullut markkinoille tiuhaan: Citroën ë-C3 alkaen 25 290 €, Hyundai Inster alkaen 25 990 € ja Kia EV2 alkaen 29 390 €. Kun täyssähköauton hinta lähenee vastaavan kokoluokan polttomoottoriauton hintaa, ostopäätös kääntyy yhä useammin sähköön. Hintaluokittainen kuva avataan tarkemmin GRIVOLTin oppaassa Suomen suosituimmat sähköautot 2026, ja Kia EV2:n kohdalla erikseen artikkelissa Kia EV2 Suomessa 2026.

Romutuspalkkio 2 500 euroa täyssähkölle

Valtion romutuspalkkio tukee uuden täyssähköauton hankintaa 2 500 eurolla, kun vanha, ennen vuotta 2016 rekisteröity auto romutetaan ja uuden auton tilausopimus tehdään 31.12.2027 mennessä (Traficom). Vähäpäästöiselle polttomoottoriautolle palkkio on 2 000 €. Tuen kokonaisbudjetti kaudelle 2026–2027 on 20 miljoonaa euroa, ja siitä oli toukokuun 2026 puoliväliin mennessä käytetty vasta runsaat 10 %. Romutuspalkkio on siis aito mutta määrältään rajallinen ajuri: se ohjaa osan ostajista täyssähköön, mutta ei yksin selitä lähes 50 %:n osuutta. Tuen ehdot ja mallikohtaiset nettohinnat on käyty läpi artikkelissa Romutuspalkkio 2026: 2 500 € BEV.

Veromuutokset 1.1.2026: kannustimet siirtyivät täyssähkön eduksi

Vuodenvaihteessa työsuhdeautojen verotus muuttui. Työnantajan maksamasta latauksesta tuli veronalainen luontoisetu, jonka arvo on täyssähkölle 30 €/kk ja lataushybridille 20 €/kk (Verohallinnon päätös, koonti 2026). Kuluttajalle tämä on lievä vastatuuli. Samaan aikaan lataushybridien työsuhdeauto-kannustin kuitenkin poistui, kun taas täyssähkön autoetua alentava vähennys jatkuu vuoteen 2029. Nettovaikutus on, että työsuhdeautoilijalle täyssähkö muuttui suhteessa edullisemmaksi kuin lataushybridi. Tämä selittää osaltaan, miksi täyssähkö kasvaa nimenomaan lataushybridin kustannuksella.

Polttoaineen hinta ja geopolitiikka

Autoala itse nostaa esiin polttoaineen hinnan. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala on arvioinut, että jos öljyn hinta pysyy korkealla geopoliittisten jännitteiden takia, täyssähkön kysyntä voi vahvistua samaan tapaan kuin vuoden 2022 hintapiikin jälkeen, ja osuus voi ylittää 50 % jo vuonna 2026. Polttoaineen hinta vaikuttaa käyttökustannuslaskelmaan: mitä kalliimpaa bensiini on, sitä nopeammin täyssähköauton korkeampi hankintahinta maksaa itsensä takaisin. Vaikutus on Suomessa erityisen selvä, koska keskimääräiset ajomatkat ovat pitkiä ja kotilatauksen sähkö on pörssihinnoiteltuna usein murto-osa polttoaineen hinnasta kilometriä kohti.

ℹ️
Hyvä tietää: osuusluku ei kerro käyttökustannuksia. Täyssähköauton kannattavuus riippuu ajomääristä, latauksen hinnasta ja siitä, latautuuko auto kotona vai julkisessa verkossa. Suuriajoiselle kotilataajalle täyssähkö on tyypillisesti edullisin, satunnaisajajalle ero kapenee.

Suomi eurooppalaisessa vertailussa

Suomen lähes 50 %:n osuus on eurooppalaisittain korkea, mutta ei ennätyksellinen. Pohjoismaat ovat selvästi edellä useimpia EU-maita.

Pylväskaavio täyssähköautojen markkinaosuudesta Pohjoismaissa ja Euroopassa: Norja kärjessä, Suomi EU-keskiarvon yläpuolella.
Täyssähköautojen osuus uusista henkilöautoista vaihtelee maittain voimakkaasti. Lähteet: ACEA, EAFO, kansalliset tilastot 2026.
MaaTäyssähkön osuus uusista autoistaAjankohta
Norjan. 98 %huhtikuu 2026
Tanskan. 80 %Q1 2026
Suomi46,9 % (Q1), 49 % (huhtikuu)2026
Ruotsin. 41 %Q1 2026
Saksan. 26 %huhtikuu 2026
EU-27 keskiarvo19,4 %Q1 2026

Pohjola on omassa sarjassaan

Norjassa täyssähkö on käytännössä jo ainoa uusi auto: osuus oli huhtikuussa 2026 noin 98 %. Tanska on noussut nopeasti noin 80 %:iin, kun taas Ruotsi on Suomen kanssa samaa luokkaa, noin 41 %:ssa alkuvuonna. Suomi sijoittui tammikuussa 2026 EU-maiden toiseksi korkeimmalle täyssähkön osuudella heti Tanskan jälkeen (Traficom). Pohjoismaiden ero muuhun Eurooppaan johtuu pitkälti edullisesta sähköstä, kattavasta latausverkosta ja pitkään jatkuneesta verotuksellisesta ohjauksesta.

EU-keskiarvo jää alle puoleen Suomen tasosta

Koko EU:n tasolla täyssähkön osuus oli alkuvuonna 2026 vasta 19,4 %, kun vuotta aiemmin luku oli 15,2 % (ACEA, 23.4.2026). Saksassa osuus oli huhtikuussa noin 26 %. Suomen lähes 50 % on siis yli kaksinkertainen EU-keskiarvoon nähden. Ero kertoo, että Suomi on täyssähköistymisessä eurooppalaisen kärkijoukon mukana, vaikka kotimaan uutisoinnissa kasvua usein pidetään hitaana.

Vertailu auttaa myös ennakoimaan tulevaa. Norjan ja Tanskan polku osoittaa, että kun täyssähkön osuus saavuttaa noin puolet, kasvu voi jatkua nopeana, jos hinnat ja latausverkko tukevat sitä. Suomen erityispiirre on suuret ajomatkat ja kylmä talvi, mikä korostaa todellisen talvitoimintamatkan ja latausverkon kattavuuden merkitystä. Nämä tekijät selittävät, miksi Suomessa osuus voi asettua matalammalle tasolle kuin Norjassa, jossa väestö on keskittynyt eteläosaan ja sähkö on poikkeuksellisen halpaa.

Kestääkö lähes 50 %:n taso loppuvuoden?

Osuuden tulkinnassa kannattaa erottaa kestävä trendi ja hetkellinen huippu. Kolme tekijää määrittää, mihin loppuvuosi 2026 asettuu.

EU:n ja Kiinan minimihintaneuvottelut

Edullisten kiinalaisvalmisteisten täyssähköautojen hinta on yksi epävarmuustekijä. EU:n komissio on esittänyt kiinalaisautojen lisätullit korvaavaa minimituontihintajärjestelmää, mutta neuvottelut olivat keväällä 2026 yhä kesken eikä järjestelmä ollut voimassa. Jos hintalattia toteutuu, se voi nostaa osan edullisista malleista kalliimmiksi ja hidastaa juuri sitä alle 35 000 euron segmenttiä, joka nyt vetää volyymiä. Mahdollisia mallikohtaisia vaikutuksia on arvioitu artikkelissa EU:n minimituontihinta 2026. Toistaiseksi kyse on ehdotuksesta, ei voimassa olevasta hinnasta.

Kokonaismarkkinan heikkous ja kausivaihtelu

Uusien autojen kokonaismarkkina oli alkuvuonna 2026 vaisu: tammikuussa rekisteröinnit laskivat 5 % ja huhtikuussa 9 % vuodentakaisesta. Jos kokonaismarkkina elpyy loppuvuonna ja polttomoottoriautojen myynti piristyy, täyssähkön osuus voi jopa hieman laskea, vaikka absoluuttiset myyntiluvut nousisivat. Kuukausivaihtelu on Suomessa suurta, joten yksittäisistä huippukuukausista ei kannata tehdä koko vuoden ennustetta.

Ennuste: yli 50 % on mahdollinen, mutta ei itsestäänselvä

Realistinen arvio on, että täyssähkö pysyy loppuvuoden noin 45–50 %:n haarukassa. Koko vuoden 2026 osuus asettunee 2025:n 37 %:n selvästi yläpuolelle, todennäköisesti lähelle 47–49 %:a. Yli 50 %:n koko vuoden osuus edellyttäisi, että edullisten mallien tarjonta jatkuu, romutuspalkkio säilyy ja polttoaineen hinta pysyy korkealla. Yksittäisinä kuukausina puolen raja todennäköisesti ylittyy, kuten maaliskuussa jo kävi.

Ennusteen suurin epävarmuus ei ole täyssähkön kysyntä vaan polttomoottoriautojen myynnin kehitys. Jos bensiini- ja dieselautojen myynti vakiintuu nykytasolle eikä jatka jyrkkää laskuaan, täyssähkön osuuden nousu hidastuu, vaikka sähköautoja myytäisiin entistä enemmän. Toisin sanoen osuus voi polkea paikallaan korkealla tasolla, samalla kun täyssähköistyminen absoluuttisesti etenee. Tämän vuoksi kannattaa seurata sekä osuutta että täyssähköautojen kappalemääriä, ei pelkkää prosenttilukua. Pelkkä osuuden tuijottaminen antaa harhaanjohtavan kuvan markkinan todellisesta koosta.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle kuluttajalle

Markkinaosuus on toimituksen luku, mutta sillä on käytännön merkitys myös yksittäiselle ostajalle.

Uuden auton ostajalle

Kun täyssähkö on lähes puolet uusista autoista, mallivalikoima on laaja ja kilpailu painaa hintoja. Tämä on ostajan kannalta hyvä hetki: edullisten mallien tarjonta on parempi kuin koskaan ja romutuspalkkio on yhä haettavissa. Jos harkitset hankintaa, kannattaa varmistaa kotilatauksen mahdollisuus, sillä se ratkaisee käyttökustannuksen. Omakotitalon kotilataus on tyypillisesti selvästi julkista pikalatausta edullisempaa, ja se tekee täyssähköstä taloudellisesti perustellun erityisesti suuriajoiselle.

Hankinnan ajoitusta puntaroidessa kannattaa huomata kaksi vastakkaista voimaa. Edullisten mallien tarjonta ja romutuspalkkio puoltavat ostoa nyt. Toisaalta mahdollinen minimituontihinta voi nostaa kiinalaisvalmisteisten mallien hintoja loppuvuonna, mikä sekin puoltaa hankintaa ennen kuin järjestelmä mahdollisesti tulee voimaan. Talvitoimintamatka kannattaa tarkistaa mallikohtaisesti, sillä todellinen kantama Suomen pakkasessa on tyypillisesti 55–70 % WLTP-lukemasta.

Käytetyn sähköauton markkina seuraa perässä

Uusien täyssähköautojen suuri myynti tarkoittaa, että muutaman vuoden kuluttua myös käytettyjen täyssähköautojen tarjonta kasvaa ja hinnat asettuvat. Jo nyt käytettyjen sähköautojen kysyntä on noussut voimakkaasti. Käytettyä ostavan tärkein tarkistus on akun kunto eli State of Health, joka kannattaa todentaa ennen kauppaa. Aihe on käyty läpi oppaassa Käytetyn sähköauton ostajan opas 2026.

Markkinaosuuden nousulla on käytetyn auton ostajalle myös hintavaikutus. Kun uusia täyssähköautoja rekisteröidään vuositasolla yli 30 000 kappaletta, niistä merkittävä osa palautuu muutaman vuoden kuluttua käytettyjen markkinoille, usein leasing- ja työsuhdeautoina. Tarjonnan kasvu painaa hintoja, mikä on hyvä uutinen edullista täyssähköautoa etsivälle. Samalla kannattaa muistaa, että akkutakuu on tyypillisesti 8 vuotta tai 160 000 kilometriä, joten takuun jäljellä oleva osuus vaikuttaa käytetyn auton arvoon ja kannattaa selvittää ennen kauppaa.

💡
Vinkki: jos vertailet täyssähköä ja polttomoottoria, laske kokonaiskustannus viideltä vuodelta, älä pelkkää hankintahintaa. Ota mukaan autovero, romutuspalkkio, latauksen tai polttoaineen hinta, huolto ja arvioitu jälleenmyyntiarvo. Täyssähkön etu syntyy yleensä käyttövuosien aikana, ei kassalla.

Yhteenveto

Huhtikuun 2026 lähes 50 %:n täyssähköosuus on aito virstanpylväs, mutta sen taustalla on kaksi yhtäaikaista liikettä: täyssähkön kasvu ja polttomoottorin nopeampi lasku. Vuositason loikka 37 %:sta lähes 49 %:iin on merkittävä, ja Suomi on tällä tasolla eurooppalaisen kärkijoukon mukana, yli kaksinkertaisesti EU-keskiarvoon nähden. Kuluttajalle muutos näkyy laajana mallivalikoimana, laskeneina hintoina ja yhä haettavissa olevana romutuspalkkiona. Loppuvuoden suunta riippuu edullisten mallien tarjonnasta, kokonaismarkkinan elpymisestä ja polttoaineen hinnasta. Todennäköisin lopputulos on, että täyssähkö pysyttelee noin 45–50 %:n haarukassa ja ylittää puolen rajan yksittäisinä kuukausina.

Lue myös GRIVOLTin malliopas hintaluokittain ja vertaa, mikä täyssähköauto sopisi omaan budjettiisi ja ajotapaasi.

GRIVOLT

Suomen puhtaan energian tietolähde

Tekoälypohjainen analyysi3D-aurinkoenergiasimulaattoriTUKES-ammattilaisten verkostovertailu- ja kilpailutuspalvelu

GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.

Ostitko sähköauton? Selvitä kotilatauksen hinta

Selvitä kotilatauksen alustava asennushinta. Voit halutessasi jättää maksuttoman tarjouspyynnön.

Laske kotilatauksen arvio
Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirje

Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Emme jaa tietojasi.

Lue myös

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?
Cleantech-uutiset
📊Markkina-analyysi

Olkiluoto 3 huoltoon 50 vuorokaudeksi – mitä sähkön hinnalle käy?

Olkiluoto 3 irtoaa verkosta 50 vuorokaudeksi 10.9.2026, ja samaan aikaan huolletaan Loviisan molemmat yksiköt. GRIVOLT-analyysi arvioi huoltosyksyn vaikutuksen pörssisähköön ja kiinteisiin sopimuksiin.

27.7.202611 min
Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?
Latausratkaisut
⚖️Vertailu

Taloyhtiön latausavustus 2026: mitä voi hakea juuri nyt?

Valtion latausinfra-avustusta ei voi hakea heinäkuussa 2026: uusi 10 miljoonan euron vuosiavustus on vasta strategiakirjaus. Vertailimme neljä rahoitusreittiä ja kerromme, miksi EIR-takaus on taloyhtiön ainoa haettavissa oleva instrumentti.

27.7.202611 min
Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?
Vertailut
⚖️Vertailu

Halpa vai lippulaiva-ilmalämpöpumppu 2026: maksaako 1 500 € itsensä takaisin?

Budjetti-ILP maksaa asennettuna 1 250–1 900 €, lippulaiva 2 400–3 400 €. Laskimme, palautuuko noin 1 500 €:n lisähinta pienempänä sähkölaskuna. Ei palaudu.

26.7.202615 min