Kaksi virtuaaliakun edelläkävijää, Helen ja KSS Energia, ovat poistaneet palvelun valikoimastaan. Helen perusteli päätöstä omilla sivuillaan suoraan: ylijäämäsähkön spot-pohjainen korvaus oli noussut virtuaaliakkua suuremmaksi. Se on energiayhtiöltä harvinaisen rehellinen viesti, ja se kertoo enemmän kuin yksikään mainos. Useimmalle pientuottajalle virtuaaliakku ei ole enää keväällä 2026 paras tapa käsitellä kesän ylijäämää. Tässä jutussa GRIVOLTin toimitus käy läpi, mitä virtuaaliakku oikeasti on, miksi tarjonta supistui, ja vertaa kolmea vaihtoehtoa: virtuaaliakkua, ylijäämän myyntiä spot-hintaan ja fyysistä kotiakkua. Lopussa on suositus käyttötapauksittain.
Virtuaaliakku 2026 – kannattaako vielä, kun Helen ja KSS lopettivat
Helen ja KSS poistivat virtuaaliakun valikoimastaan. Vertaamme, kannattaako virtuaaliakku 2026 vielä vai voittaako ylijäämän spot-myynti tai fyysinen kotiakku.

Miksi Helen ja KSS lopettivat virtuaaliakun?
Virtuaaliakku oli 2020-luvun alussa suosittu tapa houkutella aurinkopaneelien omistajia sähkösopimuksen asiakkaaksi. Kahden tunnetun tarjoajan vetäytyminen ei siis ole pieni signaali, vaan kertoo siitä, että palvelun taloudellinen perusta on rapautunut.
Markkina ympärillä on silti kasvanut. Energiaviraston mukaan aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 24 % vuonna 2024 ja oli vuoden lopussa noin 1 247 MW, josta valtaosa on pientuotantoa. Pientuottajia on Suomessa arviolta yli 115 000, ja he kaikki tarvitsevat jonkin tavan käsitellä ylijäämänsä. Lokakuusta 2025 alkaen myynti tapahtuu varttihintaan, kun Fingridin datahub siirtyi 15 minuutin mittausjaksoon. Tekijöitä on siis enemmän kuin koskaan, mutta yhä harvempi yhtiö tarjoaa heille virtuaaliakkua.
Helen: spot-korvaus nousi virtuaaliakkua suuremmaksi
Helen on poistanut Virtuaaliakun tuotevalikoimastaan. Yhtiön oma perustelu on poikkeuksellisen selkeä:
"Pientuotantosopimuksen ylituotantokorvaus (Spot-hinta) on ollut vallitsevassa markkinatilanteessa Virtuaaliakkua suurempi ja monet asiakkaamme ovat jo vaihtaneet pientuotantosopimukselle." (helen.fi)
Toisin sanoen ylijäämän myynti pörssihintaan tuotti enemmän kuin virtuaaliakku, jossa on kiinteä kuukausimaksu. Tarkkaa lopetuskuukautta Helen ei sivuillaan kerro, joten sitä ei kannata arvailla. Olennaista on syy, ei päivämäärä.
KSS Aurinkoakku loppui, kun sähkönmyynti siirtyi Oomille
KSS Energian tapaus on toisenlainen mutta lopputulos sama. Yhtiön sivuilla todetaan lyhyesti: "KSS Aurinkoakku -palvelua ei ole enää saatavilla." (kssenergia.fi) Taustalla on rakennejärjestely: KSS Energian sähkön vähittäismyynti siirtyi Oomille 1.3.2025, ja virtuaaliakku oli sidottu juuri sähkösopimukseen. Kun sopimus vaihtui, palvelukin katosi. Tämä paljastaa virtuaaliakun rakenteellisen heikkouden: se on aina niputettu yhden yhtiön sähkösopimukseen, eikä asiakas omista mitään.
Mitä virtuaaliakku oikeasti on – ja mikä siinä mättää?
Nimi johtaa harhaan. Virtuaaliakku ei varastoi sähköä mihinkään. Se on sopimusmalli, ja sen kolme ongelmaa Suomen oloissa ovat rakenteellisia, eivät hinnoittelukysymyksiä.
Se on tili, ei akku
HSY:n Ilmastoinfo kuvaa virtuaaliakun täsmällisesti: "Virtuaaliakku toimii kuin virtuaalinen tili, jolle kertyy saldoa eli yli jäänyttä aurinkosähköä." Kesällä verkkoon syötetty ylijäämä kirjataan saldolle, jota vastaan saa myöhemmin nostaa sähköä takaisin ilman siirtomaksua ja sähköveroa. Sähköä ei kuitenkaan ole missään fyysisesti tallessa. Kyse on laskennallisesta hyvityksestä, ei energiavarastosta.
Kesän ylijäämä ei säily talveen
Tässä on virtuaaliakun pohjimmainen Suomi-ongelma. Aurinkoylijäämä syntyy touko–elokuussa, mutta sähkön suurin tarve osuu marras–helmikuulle. Saldon säilytysaika on tyypillisesti vain 1–2 kuukautta, joten kesäkuun ylijäämää ei käytännössä saa tammikuun pakkasille. Lämpöpumpulla tai suoralla sähköllä lämmittävälle taloudelle epäsuhta on suurimmillaan: suurin osa vuoden sähköstä kuluu talvella, jolloin saldoa ei enää ole jäljellä. Juuri näille talouksille virtuaaliakku tuottaa vähiten.
Kiinteä kuukausimaksu ja kWh-katto syövät hyödyn
Virtuaaliakussa on yleensä kuukausimaksu ja yläraja sille, kuinka monta kilowattituntia saldolle voi kerätä. Kun pörssisähkön taso on maltillinen, ylijäämän suora myynti spot-hintaan ilman kuukausimaksua tuottaa helposti enemmän kuin virtuaaliakun hyvitys, josta on vähennetty kiinteä maksu. Tämä on täsmälleen se laskelma, jonka Helen omassa viestissään teki.
Virtuaaliakku, spot-myynti vai kotiakku – mikä kannattaa 2026?
Ylijäämälle on käytännössä kolme kohtaloa. Vertaamme niitä saman pientuottajan näkökulmasta: omakotitalo, aurinkopaneelit, ylijäämää kesäkuukausina.
- Vertailtavat: 3 ylijäämästrategiaa (virtuaaliakku, ylijäämän myynti spot-/varttihintaan, fyysinen kotiakku), valittu sen mukaan, mitä Suomessa on kuluttajalle aidosti tarjolla 2026.
- Painotetut kriteerit: vuosikustannus ja -tuotto 35 %, kausivarastointikyky 25 %, sähkökatkosuoja 15 %, vaivattomuus 15 %, verokohtelu 10 % (yhteensä 100 %).
- Pois jätetty: Fortumin Virtuaaliakku Spring (kysyntäjouston virtuaalivoimalaitos suurasiakkaille, ei aurinkoylijäämän palvelu), B2B-aurinkovoimalat akkuvarastolla (Solarigo) ja lämminvesivaraajan ylijäämäohjaus (oma aiheensa).
- Lähteet: Helen, KSS Energia, Freebo (ehdot), Energiavirasto, Verohallinto, Motiva.
- Päivitetty: 2026-05-22. Hinnat ja ehdot tarkistettu Q2 2026.
| Ominaisuus | Virtuaaliakku | Spot-myynti (ostosopimus) | Fyysinen kotiakku |
|---|---|---|---|
| Kuukausimaksu | 0–9,90 €/kk (Freebo) | 0 € | 0 € (laite ostetaan kerralla) |
| Alkuinvestointi | 0 € | 0 € | 6 000–12 000 € asennettuna |
| Ylijäämän korvaus | hyvitys miinus kuukausimaksu, kWh-katto | varttihinta miinus 0–0,6 snt/kWh | nostaa omakäyttöä, vähemmän myyntiä |
| Kausivarasto (kesä → talvi) | ei (saldo ~1–2 kk) | ei | ei (vuorokausitason kierto) |
| Sähkökatkosuoja | ei | ei | kyllä (varatoiminto) |
| Saatavuus 2026 | supistunut (Helen ja KSS pois) | laaja, lähes kaikki yhtiöt | laaja |
| Kenelle | harvalle erityistapaukselle | useimmille pientuottajille | omakäyttöä ja varmuutta haluavalle |
Spot-myynti: yksinkertaisin vaihtoehto
Ylijäämän myynti pörssihintaan on noussut oletusarvoksi syystä. Yleisin malli on Nord Poolin Suomen alueen varttihinta (15 minuutin jaksoissa lokakuusta 2025 alkaen) miinus pieni välityskulu, tyypillisesti 0–0,6 snt/kWh. Moni yhtiö ostaa ylijäämän omilta sähköasiakkailtaan ilman välityskulua. Vertailupohjaksi: pörssisähkön keskihinta Suomessa oli vuonna 2025 noin 4,05 snt/kWh ilman arvonlisäveroa (5,09 snt/kWh sisältäen alv 25,5 %), eli halvinta moneen vuoteen. Kuukausimaksua ei ole, eikä kWh-kattoa. Verkkoon syötetyn ylijäämän myyntimekaniikka on selitetty tarkemmin jutussa aurinkosähkön myyminen verkkoon ja varttihinnan vaikutus myyntituottoon jutussa pientuotannon varttihinta 2026.
Verokohtelu on monelle yllätys, mutta useimmiten edullinen. Verohallinto linjaa, että sähkön myynnistä saatu korvaus on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, mutta "ei jää verotettavaa tuloa silloin, kun verovuonna myydyn sähkön määrä on ostetun sähkön määrää pienempi." (vero.fi) Pientalossa ostetaan vuoden mittaan lähes aina enemmän sähköä kuin ylijäämää myydään, joten myynnistä ei käytännössä synny verotettavaa tuloa. Pienimuotoisen tuotannon raja on 50 kVA nimellisteho.
Fyysinen kotiakku: kallein, mutta tuo omakäytön ja katkosuojan
Fyysinen kotiakku ei oikeastaan kilpaile myyntihinnasta vaan muuttaa koko logiikan. Sen sijaan että ylijäämä myytäisiin halvalla kesäpäivällä ja sähköä ostettaisiin kalliilla illalla, akku siirtää oman tuotannon käyttöön samana vuorokautena. Omakäyttöaste nousee tyypillisesti noin 30 prosentista yli 80 prosenttiin, kun akku ja paneelit toimivat yhdessä. Lisäksi akku antaa sähkökatkosuojan kriittisille laitteille, mitä kumpikaan paperivaihtoehto ei tee.
Hinta on este. Kotiakku maksaa asennettuna tyypillisesti 6 000–12 000 €, ja takaisinmaksuaika Suomen oloissa on 8–15 vuotta. Asennuksen tekee Tukes-rekisteröity sähköasentaja. Kotitalousvähennyksen saa vain asennustyön osuudesta, ei itse akusta eikä paneeleista. Vähennys on Verohallinnon voimassa olevan tason mukaan 35 % (enintään 1 600 € per henkilö); kehysriihi päätti huhtikuussa 2026 korotuksesta 40 prosenttiin (enintään 2 100 € per henkilö) takautuvasti 1.1.2026 alkaen. Merkkikohtainen vertailu löytyy jutusta kotiakku 2026 vertailu.
Voittaja per käyttötapaus
Yhtä voittajaa ei ole, ja se on koko jutun ydin. Vaivattomin ja useimmille edullisin: ylijäämän myynti spot-hintaan, koska siinä ei ole kuukausimaksua, kattoa eikä sitoutumista. Paras omavaraisuus ja ainoa sähkökatkosuoja: fyysinen kotiakku, jos investointi ei ole este ja sähkönkäyttö on suurta. Kapea erityistapaus: virtuaaliakku, ja silloinkin vain tietyillä ehdoilla, joita käsitellään seuraavaksi. Näiden kolmen yhteispeliä pörssisähkön kanssa on pohdittu laajemmin jutussa pörssisähkö, aurinkopaneelit ja kotiakku 2026.
Kenelle virtuaaliakku voi yhä sopia?
Virtuaaliakku ei ole kuollut tuote, vaikka kaksi suurta tarjoajaa lähti. Se on kaventunut nichetuotteeksi, ja rehellisyyden nimissä on sanottava, kenelle se voi yhä toimia.
Freebo Verkkoakku – ainoa selkeä kuluttajatuote 2026
Selkein elossa oleva kuluttajille suunnattu virtuaaliakku on Freebon Verkkoakku. Se ei peri kuukausimaksua 24 kuukauden määräaikana, mutta sen jälkeen hinta on 9,90 €/kk eli noin 119 €/v. Ehtona on Freebon aurinkopaneelien hankinta ja sähkösopimus Nordic Green Energyn kanssa. Malli voi sopia uudelle pientuottajalle, joka muutenkin ostaa paneelit Freebolta ja arvostaa kiinteää hyvitystä spot-hinnan heilunnan sijaan. Sitoutuminen yhden yhtiön sähkösopimukseen on kuitenkin syytä laskea mukaan kustannukseksi.
Kenelle se ei sovi
Virtuaaliakku sopii huonoiten juuri sille, jolle sitä useimmin markkinoidaan: lämpöpumppu- tai sähkölämmittäjälle. Heillä talven kulutus on niin suuri ja kesän ylijäämä niin pieni, ettei saldo riitä alkuunkaan. Heille spot-myynti kesällä ja kulutuksen ohjaus halvoille tunneille talvella tuottaa paremman lopputuloksen. Myöskään katkosuojaa kaipaava ei hyödy virtuaaliakusta lainkaan, sillä sähkökatkossa myös saldo on tavoittamattomissa.
Yhteenveto
Helenin ja KSS:n vetäytyminen ei ollut sattumaa vaan seuraus siitä, että ylijäämän suora myynti pörssihintaan ohitti virtuaaliakun hyödyn. Käyttötapauksittain suositus on selvä. Useimmalle pientuottajalle paras ja vaivattomin valinta on ylijäämän myynti spot-hintaan: ei kuukausimaksua, ei kattoa, ja verotus on käytännössä kevyt. Sähkönkäytöltään suurelle taloudelle, joka haluaa omavaraisuutta ja sähkökatkosuojan, fyysinen kotiakku on harkinnan arvoinen 6 000–12 000 euron investointi pitkällä takaisinmaksulla. Virtuaaliakku jää kapeaksi erityistapaukseksi lähinnä uudelle Freebo-asiakkaalle. Yhtä asiaa kannattaa muistaa: virtuaaliakku ei varastoi sähköä eikä auta sähkökatkossa, joten älä osta nimeä vaan laske hyöty.
GRIVOLT on riippumaton vertailualusta, emmekä myy näitä tuotteita itse. Vertaa kotiakkujen merkit ja hinnat tai pyydä verkostomme kautta tarjoukset oman ylijäämästrategiasi toteutukseen.
Tämä on GRIVOLT-toimituksen riippumaton analyysi, joka perustuu tarjoajien julkisiin tietoihin ja viranomaislähteisiin (Helen, KSS Energia, Freebo, Energiavirasto, Verohallinto, Motiva). Hinnat ja palveluiden saatavuus voivat muuttua; tarkista ne tarjoajalta ennen sopimuksen tekoa.
GRIVOLT
Suomen puhtaan energian tietolähde
GRIVOLT on Suomen johtava puhtaan energian tietopalvelu ja vertailualusta. Autamme suomalaisia löytämään parhaat ratkaisut sähköauton lataukseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Palvelumme yhdistää tekoälypohjaisen analyysin TUKES-ammattilaisten verkostoon.
Tilaa uutiskirje
Saa uusimmat artikkelit sähköpostiisi



